Viisukuppila

Maa: Monaco
Vuosi: 1977
Kappale: Une petite Française
Esittäjä: Michèle Torr
Säveltäjä: Paul de Senneville, Olivier Toussaint
Sanoittaja: Jean Albertini
Kapellimestari: Yvon Rioland
Sijoitus: 4./18
Pisteet: 96
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1977mc

Michèle Torr (oik. Michelle Cléberte Tort, s. 7. huhtikuuta 1947) on ranskalainen laulajatar, joka on ehtinyt levyttää pitkän uransa aikana 434 laulua ja 50 albumia. Torrin levyjä on myyty ranskankielisillä alueilla kymmeniä miljoonia äänitteitä. Hän saavuttanut peräti 30 kultalevysingleä ja yhden platinalevyn.

Torrin uran läpimurtona voidaan pitää vuonna 1962 Avignonissa järjestettyä laulukilpailua On Chante dans mon Quartier, jonka Torr voitti. Toiseksi kilpailussa sijoittui myöhemmin maailmanmaineeseen noussut Mireille Mathieu. Seuraavana vuonna Torr sai levytyssopimuksen, ja heti ensimmäiset levytykset nousivat Ranskassa hiteksi. Erityisen suosittu oli hänen vuonna 1964 levyttämänsä kappale Dans mes bras, oublie ta peine. Valtaosa Torrin tuotannosta oli kuitenkin ulkomaisia käännöskappaleita. Hän levytti ranskankieliset versiot monista brittiläisistä ja amerikkalaisista 60-luvun superhiteistä.

Michèle Torr on nähty euroviisulavalla kaksi kertaa: ensimmäisen kerran vuonna 1966, jolloin hän edusti Luxemburgia laululla Ce soir je t'attendais. Vuonna 1977 Monacon yleisradio kutsui Torrin edustamaan ruhtinaskuntaa Lontoon Eurovision laulukilpailuihin laululla Une petite française (suom. Pieni Ranskatar). Laulun sävelsi Paul de Senneville, joka tuli säveltämään myös Monacon kaksi seuraavaa viisua.

Une petite française kertoi vaatimattomasta maalaistytöstä, joka halusi laulaa, mutta pysyä kaukana suurien kaupunkien julkisuuskuvioista. Tämä nuori ranskalaistyttö ei halunnut olla idoli, joka pröystäilisi Rolls Roycella ja jonka kuulumisia retostellaan lehdissä. 15-vuotiaana tyttö muutti Pariisiin, jotta voisi esiintyä meille kaikille, mutta pohti kuitenkin laulussaan, oliko se sen arvoista, että kannatti jättää omat kotiseutunsa.

Monacon kappale kuului vuoden 1977 Euroviisujen menestyjiin, sillä se sijoittui hienosti neljänneksi. Une petite française keräsi yhteensä 96 pistettä, saaden kaikilta mailta paitsi Itävallalta pisteitä. Täydet 12 pistettä laulu keräsi Kreikalta ja Italialta, ja ruotsalaisetkin olivat arvioineet kappaleen kymmenen pisteen arvoiseksi. Laulu on jäänyt elämään viisujen jälkeenkin. Suomessa laulu nousi hitiksi Merja Rantamäen versiona Oon tyttö maalta.

Michèle Torrin uralla meni 70-luvun lopulla muutenkin lujaa, sillä hän levytti tuohon aikaan lukuisia hittejä: Une vague bleue, Emmène-moi danser ce soir, La séparation ja Discomotion. 80-luvulla levytykset ja esiintymiset jatkuivat säännöllisesti. 90-luvulla uuden materiaalin levyttäminen harveni, mutta yleisö ei ollut unohtanut hänen vanhoja menestyshittejään. 2000-luvulla Torr on kiertänyt esiintymislavoja edelleen säännöllisesti, useimmiten hyvin nostalgisissa merkeissä. Vuonna 2012 hän teki aivan uuden aluevaltauksen, sillä hän levytti albumillisen hengellisiä lauluja.


Michèle Torr – Une petite française (2012)

Michèle Torr Spotifyssa

Merja Rantamäki - Oon tyttö maalta

Aiemmin Viisulassa:

Monaco 1978: Caline & Olivier – Les jardins de Monaco
Monaco 1979: Laurent Vaguener – Notre vie c'est la musique
http://www.micheletorr.com/

Kovin oli linssi vaseliinissa tuossa videossa. Aikansa viisuhenkeä hönkäilee tämä "marssihumppa". Mielestäni kertosäkeen melodiassa on ihan klassikon ainekset kasassa. Samaa ei voi sanoa tekodramaattisista säkeistöistä. Reilu kolmonen eli nelonen!

Pientä draamaa ja ihan mukava melodia.

Mukavan dramaattinen melodia, jota laulajan ääni vahvistaa. Ei sentän noin hyvää sijoitusta olisi tuona huippuvuonna ansainnut. Kolme.

Tämähän kuulostaa aika kivalta!

*** tähteä.

Vanhanaikainen soundi tässä Monacon yllättävän hyvin sijoittuneessa biisissä. Kamala, miten se Michelle huusi kovaa säkeistöt, kertsi meni pehmeämmin. Toistoa, toistoa. Kolmonen piisaa.

Oikein mukavaa aikansa iskelmää. Ja Merja Rantamäen versiointi on hieno!

NELJÄ!

Mä taidan räpsäyttää peräti viisi. Kauniin kaihoisa humppa, jonka Michèle antaumuksella tulkitsee. Ansaittu 4. sija, vuotensa parhaimmistoa. Vähän kuitenkin häiritsee tuo ranskalaisuuden korostaminen sanoituksessa, kun tämä nyt on kuitenkin olevinaan Monacon viisu.

Hyvin elämään jäänyt on tämä Monacon viisu, edelleen sitä kuulee aina silloin tällöin radiostakin. Kertosäe on todella onnistunut, rullaa kivasti eteenpäin ja tarttuu. Siinä Michèlen laulu on kauneimmillaan, tunnelmallisen pehmeää toisin kuin kertosäkeessä, jossa laulu lähentelee tosiaan huutamista. Kontrasti on sinänsä hyvä tehokeino, mutta tässä sitä tulee jo hivenen liikaa säkeistön ja kertosäkeen välille. Kivasti sorahtaa Michèlen ranskalainen R. Tunnelma on hieno.

Vahvat neljä tähteä.

juu juu uskothaan että Siulla Michele on upea ääni, ja eräs upeimmista gallianmaalaisista laulajattarista ... mut olisit silti saanu käyttää hieman enemmän nyansseja, vaihteluita äänessäsi tuosa alun säkeistössä, kuuntele miten Alajärven laululintunen Merja laulaa samat kohdat, ... tai nohh... toella tarttuva kertsi sahaavine jousikuvioineen on niin nannaa, 5 pist. Wembleyn rumpali ei saa tässäkään kohden multa kovin paljoa kehuja, pehmeämpää rumpukompppiii...please, olis tuohon tarvittu!... lopun intrumentaaliosuutta olis saanut kehittää niinkuin levyllä, nyt se häivytettiin Michelen äänen taakse... sovittajalle siis vähän risuja ja orapaatsamapensaasta tehtyä saunavastaa pakaroille taasen... mut 4. sija on hieno, ansaittu... kun vain Hollannin laulu olisi vielä saatu sijoitettua hopealle niin silloin olis oikeudenmukaisuus loistanut taas vähän enemmän tässä Weltissä....

"Kaupoissa ovat lisääntyneet ruokien punasset tarjouslaput. Milloinkahan kalja- siideri- ja lonkeropakkauksiin ilmestyvät samanlaiset laput? Vai onko niin että "juoppo kansa" ei tarjouslappuja kaipaa eivätkä juomat normaalihinnoillakaan vanhene? - Tarjouksia seuraava. (Perhonjokilaakso-lehti)

Sarjassa "ihan kiva". Tuo oli ranskankielisten viisujen kulta-aikaa.
En olisi tätä neljänneksi päästänyt, mutta ehkäpä tuon tyyppiset kappaleet ovat silloin olleet kovasti ihmisten mieleen. Liian hyvästä sijoituksesta huolimatta, tässä on kelpo laulua kolmen tähtösen edestä.

Ihana! Tulee niin lapsuus mieleen tästä vuosikerrasta. Muistan katsoneeni viisivuotiaana esikatselut. Tätäkin siansaksaksi, tai paremminkin sianranskaksi sitten yritin lauleskella mukana. Vaikutuksen tekivät viisut, todella. Tälle hienolle kappaleelle vahvat neljä tähteä.

Tämä on ihana Etenkin rakastan tuota kertosäettä, tietenkin viisi tähteä.

Että näitä helmiä vuodelta -77 riittää. Ennen vuoden 1977 euroviisuja eräs soittaja toivoi Puhelinlangat laulaa -ohjelmassa Ranskan kappaletta, mutta sen sijasta soitettiinkin (erehdyksessä) tämä. En ollut pahoillani, vaikka Ranskastakin pidin. Ja mikä olikaan kisojen lopputulos....

Ja taas satelee tähtiä Dublinista viisi.

.

Vanha, tuttu lauluhan tämä on.

Tästä tuli muuten yllättävänkin paljon mieleen Alankomaiden vuoden 1980 viisu, Amsterdam!
Amsterdam on kuitenkin sävellykseltään minusta jonkin verran parempi, vahvempi kuin tämä Monacon viisu.

Mutta mukavan menevä ja suht'koht hyvin eteenpäin rullaava kipale, jossa on paikoin kivaa, tarttuvaa melodiaa.
Osin ehkä liiankin dramaattinen minun makuuni.
Laulaminen meni ehkä paikoin melkein huutamiseksi.
Lähinnä "ihan kiva"-viisujen sarjaan kuuluva viisu. Mielestäni.

Kolme vahvaa tähteä

.

Ihan kiva 70-luvun viisuhumppahan tämä! Vuosikerta oli tosin niin kova, että ei mahdu top 10:iin minulla. Kolme tähteä.

Miellyttävää paatosta, neljä tähteä!

Hieno, kaunismelodinen kaihoviisu. Neljä tähteä.

Kailotuksella koetetaan mennä viisuvoittoon. Näinhän oli menty monesti ennenkin. Pakollinen humppaväliosuus. Laskelmoidun kuuloinen. Häivyn tästä ikkunasta ennen kuin laulu loppuu ja annan sille 1 rukkasen.

Ikivihreä Monaco viisu. Kertosäe on laulun paras osuus

Huh kun Michele on kaunis ja tietty myös upean vahvaääninen. Tuo vaaleanpunainen oli sen vuoden viisujen todellinen muotiväri. A-osan utuinen kuvaus aiheutti Lontoossa pientä polemiikkia. Sanat ovat vähän ristiriidassa rutinoituneen ammattilaiseen esittäjään nähden. Sävellys on hyvä, ja a-osasta tykkään erityisesti. 4 tähteä.

Onhan tämä ihan söpö viisu. Päätin antaa kolme tähteä.

Ompas ihastuttava viisu! Suomennoskin melko hauska ja rullaava! Michelen ääni on ihanan noitamainen ja kappale on todella tehty hänelle. Ehdottomasti neljä tähteä!

Kertosäe on ihan miellyttävä, mutta vähän menee huomaamatta ohi. Ei mitenkään huono kuitenkaan. Kolme tähteä.