Viisukuppila

Maa: Malta
Vuosi: 1971
Kappale: Marija l-Maltija
Esittäjä: Joe Grech
Säveltäjä: Joe Grech
Sanoittaja: Charles Mifsud
Kapellimestari: Anthony Chircop
Sijoitus: 18./18
Pisteet: 52
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1971mt
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/Malta1971.html

Maltan euroviisuhistoria alkoi vuonna 1971. Maltalaisten 70-luku oli euroviisuissa kokeilun aikaa. Ensimmäiset kaksi vuotta esiinnyttiin maltan kielellä. Kumpaisenakin kertana sijoitus oli viimeinen. Kun huomattiin, ettei menestystä alkanut tulla englanniksikaan, Malta vetäytyi kilpailusta 16 vuodeksi vuonna 1975. Sittemmin Malta on nähty kilpailussa joka vuosi. Maltan karsintakilpailuna on aina toiminut sama paikallinen vuotuinen laulufestivaali, vaikka kilpailun nimi onkin toisinaan vaihdellut.

Joseph "Joe" Grech syntyi Cospicuan pikkukaupungissa vesimiehen merkkiin vuonna 1934. Hyvin nuorella iällä Joe aloitti musisoinnin trumpetistina Zejtun Band Club -nimisessä yhtyeessä. Maltan laulufestivaaleilla on pitkät perinteet ja Joe osallistuikin kilpailuun ensimmäistä kertaa jo vuonna 1960. Kyseisiltä festivaaleilta irtosi voitto miehen omalla sävellyksellä. Tämän myötä Joe nähtiin myös useilla kansainvälisillä festivaaleilla mm. Italiassa. Vuoteen 1967 mennessä Joe oli jo Maltan suosituimpia miesartisteja. Maltan laulufestivaalin voitto ja maan historian enimmäinen euroviisuedustus irtosi vuonna 1971 kappaleella "Marija l-Maltija" (Maria maltatar).

"Marija l-Maltija" esiintyi Dublinissa pahamaisella toisella esiintymisnumerolla. Vuonna 1971 pisteytyssysteemi oli sen kaltainen, että kultakin maalta oli paikan päällä kaksi tuomaria, jotka antoivat kappaleille pisteitä yhden ja viiden väliltä. Yhteensä oli siis mahdollisuus saada kustakin maasta pisteitä kahden ja kymmenen väliltä. Minkään maan tuomarit eivät suuremmin innostuneet Maltan kappaleesta, vaan korkeimmatkin yhteispiteet jäivät viiteen. Suomalaiset tuomarit antoivat Maltalle yhteensä kolme pistettä. Malta saavutti illan aikana 52 pistettä, joka tarkoitti debytoivalle maalle sangen ylivoimaista viimeistä sijaa.

Heikosta euroviisumenetyksestä huolimatta Joe jatkoi uraansa Maltan tähtitaivaalla. 1970-luvulla Joe teki kiertueen mm. Britteinsaarilla, Pohjois-Amerikassa sekä Australiassa. Ahkeralle muusikolle lahjoitettiin myös Maltan risti vuonna 2002 kunnioituksen osoituksena musiikkiurastaan. Joe on nykyisinkin erittäin suosittu paitsi kotimaassaan, myös varsinkin diasporassa elävien maltalaisten keskuudessa.

Ei olisi välttämättä ansainnut jumbosijaa. Ihan hauska.

Rantakahvilan hupsuttelu, jota täytyy kuunnella mehu- ja anismehutuoppeja kilautellen ja huiskautellen. Oksennusta ja kuvotusta pitelevä lauluväri. Kovasti italialaistunnelmainen, elokuvamainen. Ehkäpä Fellinin elokuvasta "luistellaan merenrannan hiuksenohuen kiviaidan harjalla". Kolisteleva, rytmikäs, kontallaan kättä pyytelevä. Lopun hevoslaukka potkaisee kolmannen perunan keittolautaselle. Siispä kolme porkkanaa.

Melko ansaittu jumbosija. Mitäänsanomaton rallatus tämä Maltan viisudebyytti. Vähän jopa ärsyttää. Kaksi.

Ihan harmiton ja leppoisahan tämä on. Mutta viimeinen sija vuodessaan ei ollut huipputasoisessa kilvassa itselleni kuitenkaan mikään maailman suurin erhe. Ihan kiva KOLMONEN!

Varsinainen aloitus: lähes puoli minuuttia pelkkää lallatusta ennen kuin teksti alkoi. Teatraalisia Marija-hokemia silloin tällöin ja loppuun jotain, mistä tuli mieleen taivaallisen Marian ilmestymistä haaveilevat eleet ja anelut. Muut osat reippaanoloista rallattelua ja jammailua eli aikamoinen sillisalaatti oli tämä Maltan debyyttiviisu.

Heikot kaksi tähteä.

Sitten on aika paketoida vuosi 1971. Tähtikeskiarvokseni muodostui 3,06. Monacon voittoviisu sai ainoana viisi tähteä, joten oikeaan osoitteeseen voitto meni.

Paappa dapa paija paija oli sen verran virkistävä pönäys, että neljä heltiää.

Tämähän on veikeä rallatus! Sai mieleni hymyilemään.

*** tähteä.

Peruspirteä viisu, hämäyslopetus on hauska. Kolme tähteä.

Monia aineksia oli tässä Maltan debyytissä, jota voisi sillisalaatiksikin kutsua. Pap-pa-dap-pa-pai-ja-pai-ja oli tarttuva melodialtaan ja ehkä parasta tässä kappaleessa ja se laulettiinkin yleiseuroopan kielellä. Malta kielestä en ymmärtänytkään mitään, mutta kiva sitäkin oli kuulla. Haltioissaan oli Joe Marijasta nimikohdissa . Loppuyllätys oli aika päräyttävä . Kolmonen, nippa nappa.

Ei ole muistaakseni koskaan päätynyt millekään viisukokoelmalleni saati soittolistalle. Mutta eihän tätä voi inhotakaan. Ihan positiivisen tunnetilan jättää päätyttyään. Kaksi tähteä.

Lopetus on ihan järkyttävä. Aika karsea sekasotku muutenkin koko biisi, annetaan nyt kuitenkin kaksi tähteä, kun oikein maltan kielellä laulettiin.

Juuri sellainen debyytti mitä tältä maalta voisi olettaa. Vähän sympaattinen, mutta myös aika kömpelö kappale. Joe vaikuttaa niin innostuneelta laulaessaan. Loistava lopetus. Kaksi tähteä.