Viisukuppila

Maa: Alankomaat
Vuosi: 1970
Kappale: Waterman
Esittäjä: The Hearts of Soul
Säveltäjä: Pieter Goemans
Sanoittaja: Pieter Goemans
Kapellimestari: Dolf van der Linden
Sijoitus: 7./12
Pisteet: 7
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1970nl
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/Net ... s1970.html

Hyvät Viisulan seuraajat! Viisula-projekti alkoi 1.1.2010. Sen jälkeen olemme tiistaisin esitelleet 1970-luvun euroviisuja. Nyt projekti on edennyt siihen, että olemme tämän päivän jälkeen käsitelleet kaikki 1970-luvun euroviisut. Tämän päivän jälkeen Viisulassa ei julkaista enää tiistaisin esittelyä. Muiden vuosikymmenten esittelyt jatkuvat samaan tahtiin kuin ennenkin.

Viimeinen 70-luvun Viisula-kappale on kaikkien aikojen ensimmäinen 70-luvun euroviisu. Tutustumme tänään siis vuoden 1970 Euroviisuissa ensimmäisenä esiintyneeseen kilpailukappaleeseen.

Alankomaalaisen Maessenin perheen sisarukset Bianca, Stella ja Patricia perustivat 1960-luvun lopulla The Hearts of Soul -trion. He levyttivät ensimmäisen levytyksensä vuonna 1969. Seuraavana vuonna he voittivat Alankomaiden euroviisukarsinnat hippivaikutteisella Waterman -kappaleella. Sisarustrio sijoittui kotikilpailuissaan Amstredamissa seitsemännelle sijalle.

Vuonna 1972 trio levytti hittikappaleen It's great fun. 1970-luvun puolivälissä sisarustrio muutti Alankomaista Belgiaan. Siellä kolmikko alkoi esiintyä yhdessä Biancan miehen Luc Smetsin kanssa. Uusi kokoonpano sai nimekseen Dream Express. Vuonna 1976 Dream Express levytti Dream Express -nimisen kappaleen, joka nousi flaaminkielisellä listalla peräti toiseksi. Seuraavana vuonna Dream Express valittiin edustamaan Belgiaa Euroviisuihin laululla A million, one, two, three. Dream Expressin vaiheista voitte lukea lisää heidän Viisula-esittelystään.

Sisarustriosta Stella nähtiin viisuissa vielä soolona vuonna 1982 laululla Si tu aimes ma musique. Patricia nähtiin viisulavalla myöhemmin Sandra Kimin ja Plastic Bertrandin taustalaulajana.


Alankomaiden karsinta 1970 (audio)

Ben Cramer - Julia
EIne van den Berg - Ik lach om je liefde
Rosita Bloom - Illusie
Tony Anderson - Spanje
Sandra Reemer - Voorbij is de winter
D.C. Lewis - Linda
Joke Bruijs - Okido
Saskia & Serge - Het spinnewiel
Hearts of Soul - Waterman
Bonnie St. Claire - Manna

Aiemmin Viisulassa:

Belgia 1977: Dream Express – A million in one, two, three
Belgia 1982: Stella – Si tu aimes ma musique
Belgia 1986: Sandra Kim - J'aime la vie
Luxemburg 1987: Plastic Bertrand – Amour amour

Vuotensa huonoin viisu. Tylsä ja osumaton laulattelu ei sisällä juuri koukkuja. Kaksi.

Mutta, nyt olen kommentoinut joka ikistä 1970-luvun viisua. Tässä se oli, hauskaa on ollut. Ja onhan niiltä muilta vuosikymmeniltä vielä sanottavaa jäljellä.

.

Tämähän kuulosti oikeastaan yllättävän kivalta.
Jotenkin vahvasti 60-lukulainen kappale, muutenkin kuin hippimäisessä teemassaan sanoituksessa.
Tässä oli paikoin jotain 60-luvun Bossa Novaa muistuttavaa (vaikkapa jotain Anton Carlos Jobimin sävellystä) - samoin myös jotain vaikkapa yhdysvaltalaisen iskelmäsäveltäjän Burt Bacharachin 1960-luvun kappaletta muistuttavaa.

Neljä tähteä.

................................................

Tämä oli sitten siis viimeinen 1970-luvun viisu Viisulassa.
Tammikuun toinen päivä vuonna 2010 aloitettiin kyseisen vuosikymmenen viisujen kuuntelu, arviointi ja pisteyttäminen Viisulassa - ja nyt melkein kolme ja puoli vuotta myöhemmin se sitten päättyy.

jee euroviisut kirjoitti:Mutta, nyt olen kommentoinut joka ikistä 1970-luvun viisua. Tässä se oli, hauskaa on ollut. Ja onhan niiltä muilta vuosikymmeniltä vielä sanottavaa jäljellä.

Minustakin oli ihan kivaa, ainakin alkuaikoina - mutta myönnettävä, että omalla kohdalla innostus vuosien myötä jonkin verran hiipui.
Joten toisaalta hyvä, että - ainakin tämän vuosikymmenen viisut - loppuivat Viisulan osalta.
Aikansa kutakin!

Tulihan tässä kuitenkin vuosien myötä tavallaan tehtyä - euroviisujen välityksellä - nostalginen matka 1970-luvulle.

1970-luvun viisut loppuivat tavallaan sopivan symbolisesti viisuviikolla.
Sen vuosikymmenen viisut ovat jo menneen ajan viisuja - ja tällä viikolla Malmössä olevat viisut ovat uusia, tuoreita viisuja.

Mutta niin se on esimerkiksi myös luonnon kiertokulussa: vanha vuosi ja kasvukausi on mennyt, ja nyt keväällä uusi kasvukausi ja luonto on jälleen herännyt.

....................ja elämä jatkuu

Uh, olipas omituinen ja lähinnä kuuntelukärsimystä aiheuttava tämä 1970-luvun oikeasti ensimmäinen ja Viisulassa viimeinen viisu. Jotain kokeilevaa ja (teko)taiteellista tässä aistin, laahaavaa ja välillä korviin sattuvaa, välillä unettavaa. Jostain syystä minulle tuli mieleen jokin Ruotsin viisu 70-luvulta, mutta en nyt muista mikä sen nimi on.

Yksi tähti.

Vuosi 1970 sai omassa tilastossani tähtikeskiarvoksi 2,92. Yhtään viiden tähden kappaletta ei ollut, mutta sekä Irlannin voittokappale että Iso-Britannia saivat neljä tähteä. Onneksi näitä viisuja riittää kuunneltavaksi ja arvioitavaksi vielä pitkään, vaikka yksi vuosikymmen nyt sujletaankin. Kaikki olen tähän mennessä kuunnellut ja arvioinut, ja samalla linjalla jatkan loppuun saakka.

En saanut tästä Hollanti-viisusta kiinni sitten ollenkaan, ihan outo. Melodia oli välillä ihan hukassa. Taustakuoron koreografia sai suorastaan hohottamaan: oli kalaverkon nostelua ja sipsuttelua .
Waterman -kohta soi kuitenkin mielessäni nyt, joten annan heikon kakkosen.

Leonardo kirjoitti: Onneksi näitä viisuja riittää kuunneltavaksi ja arvioitavaksi vielä pitkään, vaikka yksi vuosikymmen nyt sujletaankin. Kaikki olen tähän mennessä kuunnellut ja arvioinut, ja samalla linjalla jatkan loppuun saakka.

Sama täällä, Leonardo

Ahaa, ollaan ajassa taaksepäin, kuuskytluvun puolivälin Dusty Springfield-väreissä ja heleissä yhteislaulannassa. Melodisesti miellyttävä, naisten äänet soivat kauniisti kuin linnut kesäniityllä. Nimessä sana "soul" ja sitähän tämä, hieman viihteellistä semmoista, mikä ei haittaa tämän hippiajan laulun kohdalla. Välillä rytkäytetään possanovat hyrräämään. Minä annan Alankomaille neljä muovitulppaania.

En ole kunnolla kuunnellut kappaletta kuin vasta nyt. Ja mikä löytö. Sävelkulultaan jazzahtava soulkipale, joka ei toimisi esim. miessolistin kanssa vaan vaatii nimenomaan trion. Itselleni melodia jäi heti soimaan päähän, sointurakenne oli sen verran epätavallinen. Tunnelma on paikoin eteerinen. 2:18 alkava Bossa nova-osuus toimii hienosti. Bossa Nova on tyylikkäimpiä tahtilajeja maan päällä ja mieluusti kuulisi tänäkin päivänä.
Ihastustani annan 5/5.

Kamala jollotus. Todella epämiellyttävää kuunneltavaa.

** tähteä.

Olipa erikoinen.. Ja en tykännyt taustalaulajista ollenkaan.. Kuitenkin ainnan *** tähteä

Aikansa taidepaukku. Ihan jännä.

Aika outoa muuten, että on jo saatu kaikki 70-luvun viisut käytyä. Tässäkö ne nyt jo olivat?

Taidetta! Viisi tähteä.

Minusta tämä on aina ollut jollakin tavalla mystisen viehättävä. Ihanan isot tukat noilla!
Vahvat kolme tähteä.

Että tällaiseen jollotukseen sitten loppui 1970-luvun viisuloinnit. Sanalla sanoen aika kamala. Enkä jotenkin lainkaan yllättynyt, että nimimerkki akuankka13 pitää tästä. Yksi minulta.

Ei kyllä ollut mitään muistikuvaa tästä viisusta, mutta täähän on hyvä! Mystistä tunnelmallisuutta ja kivaa letkeyttä. Heikko nelonen tälle!

Hirveän masentava melodia ja vinkuva ääni. Yksi tähti.

en käsitä, miten olen voinut jättää väliin tämänkin kommentoinnin, näin nätti, viekoittelevan letkeän lättänä... n. 2.6 pist. aha. no ehkä sittenkin tämän takia..., joku tuolla mainitsi Jobimin bossanovailusta, jooh, sen minkä Laila Kinnunenkin versioi aikoinaan..., epävireiset sydämet tai paremminkin vielä se toinen... noh, ei tule mieleen, ei tietenkään ? ...