Viisukuppila

Maa: Tanska
Vuosi: 1987
Kappale: En lille melodi
Esittäjä: Anne-Cathrine Herdorf & Drengene
Säveltäjä: Helge Engelbrecht
Sanoittaja: Jacob Jonia
Kapellimestari: Henrik Krogsgaard
Sijoitus: 5./22
Pisteet: 83
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1987dk
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/Denmark1987.html

Tanskan karsinta vuoden 1987 Euroviisuja varten järjestettiin helmikuun 28. päivä Kööpenhaminan Tivoli Concert Hallissa. Mukana oli joukko entisiä ja tulevia maan viisuedustajia. Dario Campeotto, joka edusti maataan vuonna 1961. Tommy Seebach, iloisten tanskalaisten viisuedustaja vuosilta 1979 ja 1981 sekä vielä kerran vuonna 1993. Kirsten Siggaard, kauniimpi osapuoli Hot Eyes kokoonpanosta vuosilta 1984, 1985 ja 1988. Sekä Tanskan tuleva viisuedustaja, Birthe Kjær, joka oli tullut Tanskan karsinnassa toiseksi vuosina 1980 ja 1986. Niin myös tänä vuonna oli oli tyytyminen toiseen sijaan. Birthen viisuedustus nähtiin kahta vuotta myöhemmin Lausannessa 1989. Mutta vuonna 1987 Brysselin kisoihin Tanskan edustajaksi valittiin vasta 19-vuotias Anne-Cathrine Herdorf, joka sai taustatukea tanssiorkesterilta Drengene, entinen Fenders, piakkoin tuleva Bandjo (rakkaalla orkesterilla on monta nimeä). Drengene oli osallistunut Tanskan viisukarsintaan vuosina 1982 ja 1986, tuolloin siis nimellä Fenders.

Brysselissä, Palais du Centenaire’ssa, toukokuun 9. päivä lavalla nähtiin Anne-Cathrine Herdorf & Bandjo. Ne, jotka odottivat tyypillistä 80-luvun tanskalaisrallia, kokivatkin yllätyksen sillä tänä vuonna Tanska olikin liikkeellä rauhallisemmalla sävelmällä. Laulun nimi oli En lille melodi ja Anne-Cathrine kajautti sen ilmoille niin voimakkaasti ja vakuuttavasti, että Tanska nappasi itselleen jälleen kärkisijoituksen. Viides sija jaettiin yhdessä Alankomaiden kanssa.

Anne-Cathrine Herdorf on sittemmin esiintynyt lukuissa musikaaleissa ja kiertänyt pitkin Tanskaa uuden tanssiorkesterin, Millesin kanssa. Vuonna 1992 Anne-Cathrine juonsi Tanskan karsinnan yhdessä Tanskan vuoden 1991 edustajan, Anders Frandsenin kanssa. Vuosina 1987- 1993 Anne-Cathrine toimi myös näyttelijänä muutamissa tv-sarjoissa. Levyartistia Anne-Cathrinesta ei koskaan tullut...

Tanskan karsinta 1987 (osa 1)

Tanskan karsinta 1987 (osa 2)

Anne-Cathrine Herdorf – En lille melodi (2001)

Anne-Cathrine Herdorf – En lille melodi (2011)

Ihanat karsinnat













Voittokappaleelle kolme tähteä

Ihan käsittämättömän mitäänsanomaton valinta Tanskan viisuksi sen riemukkaalla 80-luvulla, etenkin kun karsinnoissa oli vaikka mitä helmiä. Ja vielä käsittämättömämpää, että tälläkin sitten päästiin kärkiviisikkoon. 87 taso on aika hirveä, mutta, että viidenneksi näin kliseisen mitäänsanomattomalla iskelmällä. Tietysti Suomella olisi ollut 1987 viisuissa saumansa, jos oltaisiin lähetetty Paula Koivuniemen Musiikki on niinku se on viisuihin. Onhan se ihan hybridi kaikista Tanskan kasarihöpsöttelyistä, mutta se olisi ollut ajoituksen suhteen ihan oikeana vuonna viisuissa, kun Tanskalla oli itsellään tylsempi kappale...

Musiikki on niinku se onista puheenollen... Lauloin sen männä viikolla karaokessa ja vasta siinä huomasin sävelmän totaalisen vaatimattomuuden Rallin viehätys perustuu lähes täysin Paulan ja kumppaneiden hehkeään esitykseen.
Mutta eihän se kokonaisuuden arvoa vähennä ja olen täysin samaa mieltä, että Paula miesystävineen olisi vetänyt Brysselissä Vickyä pidemmän korren Mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö "Sata salamaa" olisi minustakin loistava Suomi-viisuklassikko ja Sata kertaa parempi kuin MONSO. Lopputulokset puhuvat vain omaa karua kieltään.

Miksikö höpötän täällä Koivuniemen Paulasta ja Suomen karsinnoista? Siksi, ettei minulla ole mitään sanottavaa tästä kahden tähden Pienestä melodiasta

Ai, loppuiko se laulu jo?

** tähteä.

Harmoninen kappale, neljä tähteä.

Iha piristävä kappale, jolle nyt kolme tähteä annoin.

Täysin yllätyksetön kappale. Aloin odotella sen loppumista jo puolivälissä. Laulajan ääni ei myöskään miellyttänyt korvaani, vaikka taitavasti lauloikin. Kaksi tähteä.

Ehdottomasti neljän tanskasydämen arvoinen. Olisi ollut jo liian puuduttavaa jos vuodesta 1983 vuoteen 1990 Tanskalta olisi joka vuosi ollut iloista ja pirteää, vaikka niistäkin ihan pidän (paitsi vuoden 1986 hirvitykestä)

En lille melodi on kaunis vaikka Anne-Cathrine kyllä vähän huutamalla läpilaulaa tämän. Mutta sävelmä on nätti!

Pieni sävelmä on tosiaan ihan nätti, mutta en pitänyt Anne-Catharinen lauluäänestä erityisemmin enkä etenkään hänen tyylistään laulaa osia kappaleesta kireästi huutaen. Pirteä hänkin oli, vaikkei kappale ollutkaan sitä tyypillisintä Tanska-viisua. Tanskalaiskappaleiden yksitoikkoisuus kyllä tässäkin tuli esille, puoliväliin mennessä kaikki oli jo kuultu ja loppua kohti lasketeltiin letkeästi samalla tutulla kaavalla. Keskinkertaiselle viisulle kolme tähteä.

Siinä oli pieni tanskalainen viisu........Tässä on pieni suomalainen viisukommentti..........Keskinkertainen kappale - kuitenkin ihan kuunneltava

Kolme ***

Kolmen tähden perusviisuilua. Plussaa modulaatiorikkaudesta. Olivat ajatelleet.

Ei oikein jaksanut innostaa, vaikka alku oli lupavaa. Tämmönen perus laulelo.

2x

noin 2 pist. joo, komeat on tytöllä äänivarat... ei sitä ny tarvi SILTI ihan huutaap... mukavahkosti menee... mutta laulussa on ilmeisesti liian vähän aineksia kolme minuuttiseen, ... ai-jai, Birthen olisin valinnut mieluummin rysselin konee..junaan... miten sulavaa ja vaivatonta esiintymistä, sinä ja minä, liikennevaloissa!
tai häntä ennemmin tietysti tuo duetto, Keld Heick ja ilm. hänen puolisonsa. Kiva duetto. Ihana. Juu, sydämellinen!

tuona vuonna oli tosiaan paljolti heikko taso,(eri maiden karsinnoissa melkein parempi!) ja huhhh joku hollanti sijoittui viidenneksi, sallikaa mun nauraa!

Yllättävän tylsä Tanska-kasariksi Siksi vain kaksi tähteä

Kolme tähteä. Se oli ihan nättiä.

Tanska ja 80-luku = laaduttomuuden tae. Tämä kappale ei tee yhtälöön poikkeusta. Kovin vaatimaton sävellys ja live-taustat oli kaameat kuin oikeastaan muuta ei kuulunut kuin kökkö-soundinen rummun mäiske! Lisätähti ärsyttävän tekopirteyden puuttumiselle & konstailemattomuudelle, eli 2 tähteä.

parasta tuosa esityksesä olikin se taustayhtyeen partainen basisti... jälkihuomautus.

Kolme tähteä.

Olihan tämä sellainen pieni kaunis melodia terävä-äänisen Anne-Cathrinen esittämänä. Solistin lauluääni on kyllä häiritsevän terävä, se sattuu korvaan eikä näinollen ole kaunista kuunneltavaa. Olen aika yllättynyt siitä kuinka pliisut taustat kapellimestari Henrik Krogsgaard otti isosta orkesterista. Kokonaisuutena ajatus siitä että pieni on kaunista ei oikein toiminut tällä kertaa.

en lille melodi.. hohhoijaa... jonninjoutavan unettava pläjäys... *kääntää kylkeä*
siis tän 5.sija , oli NIIIN väärin...
ai niin, 2 tähteä...

Aivan loistava pieni melodia, tykkään kovasti ja voisin kuunnella uudestaan. Ankarassa sarjassani neljä tähteä ja loistoviisu. Tässä on upea esitys, artisti hyvässä vireessä ja biisi nousee lentoon kunnolla! Tuhti live-paketti.

HUOM! Arvioin näitä ainoastaan näkemäni live-videon perusteella. Jos tää ei toimi karaokessa, olen syytön siihen. Voi olla että ei toimikaan.

Oli kyllä mitättömän pieni melodia mun makuun. Pikkunättiä söpöilyä. En tullut edes hyvälle tuulelle vaikka bändikin hymyili kuin Hangonkeksit. Aivan liian hyvä sijoitus. Yksi tähti.

On pieniä lauluja, pienen pieniä lauluja ja pienen pienen pieniä lauluja. Tämä kuuluu viimeksi mainittuihin. Montako kertaa kaurapuuron voi lämmittää uudelleen? Entä Nicolen? Sanoitus on etova, ei etevä.

gentedimare kirjoitti:Olisi ollut jo liian puuduttavaa jos vuodesta 1983 vuoteen 1990 Tanskalta olisi joka vuosi ollut iloista ja pirteää

Mutta tämähän on iloista ja pirteää ja siksi menestyikin. Poikkeaa Tanskan tavallisesta linjasta millimetrin korkeintaan. Kaksi pohjoismaata alitti itsensä: Ruotsin Boogaloo on yksi kaikkien aikojen hirveimmistä, eikä tämäkään kahta tähteä ansaitse. Yksi.

Nimensä veroinen pikkunätti viisu. Paljon Ein Bisschen Friedeniä ja vain vähän uutta. Mielestäni sijoittui yllättävänkin korkealle. Kolme tähteä lätkäisen juuttiviisulle.

Yksi pieni melodia, yksi pieni tähti.

Alakuloista Tanskasta, tuolta masennuslääkkeitä kovasti popsivasta maasta, erikoista. Duurinen mollikappale, mielenkiintoista. Toivoa on, mutta elämä painaa. Sitä minä kuulen kappaleessa. Mukava, tekee mieli laittaa suu suppuralle ja viheltää keijuinen vislaus. Laulu pienelle lapselle, joka makaa kuumeisena sängyssä, hoivalaulu, laulu joka soi kuumana hunajateenä. 4 lepopäivää.

On tosiaan nimensä veroisesti aika pieni ja mitätön kappale. Ihan sievä, mutta todella unohdettava. Kaksi tähteä.