Viisukuppila

Maa: Turkki
Vuosi: 1982
Kappale: Hani?
Esittäjä: Neco
Säveltäjä: Olcayto Ahmet Tuğsuz
Sanoittaja: Olcayto Ahmet Tuğsuz, Faik Tuğsuz
Kapellimestari: Garo Mafyan
Sijoitus: 15./18
Pisteet: 20
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1982tr
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/Turkey1982.html

Neco, oikealta nimeltään Tahir Nejat Özyılmazel, tunnetaan Turkissa sekä laulajana että näyttelijänä. Vuonna 1948 syntynyt herra aloitti musiikkiuransa jo teini-ikäisenä erinäisissä orkestereissa. Taitelijanimi Neco keksittiin vuonna 1974, kun orkesterimuusikosta ja musikaalitähdestä oli syntymässä levyttävä artisti. Vuonna 1976 Neco edusti Turkkia Puolan Sopotissa. Sopotia seurasivat mm. Golden Orpheus -festivaali vuonna 1978. Varsin menestyksekkäällekin festivaalikokemukselle asiaankuuluva jatke oli osallistuminen eurovision laulukilpailuun.

Vuonna 1982 Turkin euroviisukarsintaan osallistui kuusi laulua. Näistä yksi vedettiin pois jo ennen kansallista kilpailua, arvatenkin siksi, että kilpailun voitto oli jo jokseenkin pedattu Necolle. Karsinnan lopputuloksetkin tukevat tätä arvelua, sillä Necon neljästä kilpailusävelmästä kolme sijoittui kärkikolmikkoon. Necon ainoa kilpakumppani, duo nimeltään Cantekin & Nilgün, jätettiin kilpailussa jaetulle viimeiselle sijalle.

Turkin vuoden 1982 eurovisiosävelmän "Hani?" (Missä?) sävelsi jo vuonna 1978 Turkkia edustaneen Nazar-yhtyeen jäsen Olcayto Ahmet Tuğsuz. Tuğsuz sävelsi myös Turkin surullisen kuuluisan nollaviisun "Şarkım sevgi üstüne" vuonna 1987. Juuri jälkimmäistään paremmin ei "Hani?" pärjännyt vuonna 1982, vaikka tässä kilpailussa taakse jäi kaiken kaikkiaan kolme maata. Pisteitä kertyi 20, joista yksi Suomen raadilta.

Turkin euroviisuhistorian takkuisen alkutaipaleen huomioon ottaen, Necon saavuttamaa 15. sijaa pidettiin turkkilaisittain tyydyttävänä. Neco jatkoi festivaalitaivaltaan vielä 1980-luvun loppuun. Osallistuipa hän vielä pariin otteeseen Turkin euroviisukarsintoihinkin vuosina 1985 ja 1989. Miehen ura hiipui hiljalleen 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Sittemmin Neco on vaikuttanut mm. Turkin olympiakomitean jäsenistössä. Miehen viimeisimmän musiikkitallenteen ilmestymisestä on jo 20 vuotta aikaa, mutta musiikkia hän ei ole suinkaan unohtanut. Vielä tälläkin vuosituhannella Neco on työskennellyt musikaalien ja sanoittamisen parissa.

Vouh, viisi tähteä, oli sen verran loistavaa menoa

No ei ole koskaan ollut mikään suosikkini tämä ralli. Vuosikymmenen kehnoimman vuosikerran tyypillinen tekopirteily. Hakkaa silti tosin esimerkiksi saman vuoden Itävallan 100-0. Pyörittelee kakkosen ja kolmosen välillä, mutta hieno loppuhuipennus nostaa tähdet tänään ja nyt kolmeen.

Kaksi tähteä. Alusta oli kyllä hyvä, mutta kertosäkeestä en oikein tykänyt. Kolmea tähteä lähellä kyllä oli.

Olihan siinä jotain... Mutta jätti silti kylmäksi.

Vähän hullu kappale, neljä tähteä.

Turha rallatus.

** tähteä.

Hauska ja vähän maaninenkin biisi ja esitys. Ihana orkestraatio tässä hengästyttävän hyvässä ehdokkaassa Euroopalle. Tänään, tässä ja nyt VAHVAT KOLME!

Kovin tyypillistä 70- ja 80-lukujen Turkkia oli tämä viisu jumppakoreografioineen. Aluksi sitä oli ihan mukava kuunnella, mutta sitten alkoi hanin jankkaus kyllästyttää. Loppuvaiheen kakofonisuus oli ärsyttävää.

Vain kaksi tähteä syttyi Hanille loistamaan tänä iltana.

Kivan pirteää, iloista, vapautunutta, irtonaista, rennon vauhdikasta menoa ja meininkiä. Vauhtia oli esityksessä ehkä liikaakin. Mikään huippubiisi tämä ei minusta ollut - mutta hyvää keskitasoa kuitenkin.

Kolme vahvaa tähteä.

Aika jankkaava biisi. Ei kuitenkaan mikään älyttömän surkea. Kaksi tähteä.

Kun oli USA:n pressana Reikani,
niin silloin soi Turkin viisuna Hani.
Olihan laulu ihan sani,
ja myöskin hieman fani.
Saikohan Neco Hanista manin?
Ihan eestä tähden KOLMEN
huomasin Haniin ihastuvani.

Peruskivaiskelmä 80-luvulta. Kuuntelen mieluusti uudestaan joten saakoon 3 tähteä.

Orkesterin discosoundit ihan kivat, biisi vain puuttui (mitäs pienistä). Eikä esittäjäkään oikein sykähdyttänyt, sönkkäävä nuhainen laulutapa. Aikakauden lantionketkutustyyliä on toki aina toisinaan hauska muistella. Asu tuo mieleen koulunäytelmän prinssin. Kaksi tähteä.

Täyttä nollaa. Paskaa. Idioottien musaa. Ei ole munaa. Ei kauneutta. Kusta ja ulostetta. Euroviisujen huonointa aikaa.

Tämä voisi olla muuten varmasti ihan hyvä, mutta taustakuoro kuulostaa live-esityksessä ihan kamalalta. Kaksi tähteä.

"hyvät aplodit sai tämäkin Turkin jumputus" radioselostuksessa... aika tehokas, onneksi tässä on noinkin nätti c-osa. n. 3.2 pist. Olihan ne metkat karsinnat heillä tosiaan... Resonans, Gramofon, ja mitä niitä lauluja oli, hauskoja, kannattaa tutustua!