Viisukuppila

Maa: Sveitsi
Vuosi: 1987
Kappale: Moitié moitié
Esittäjä: Carol Rich
Säveltäjä: Jean-Jacques Egli
Sanoittaja: Jean-Jacques Egli
Sijoitus: 17./22
Pisteet: 26
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1987ch
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/Swi ... d1987.html

Lapsonen nimeltään Anne-Lyse Caille syntyi ystävänpäivän jälkihaminoissa helmikuun 15. päivänä vuonna 1962 Sveitsissä Villorsonnensin kylässä Fribourgin kantonissa. Musiikillisen uransa aluksi sveitsitär opiskeli klassista laulua kahdeksan vuoden ajan konservatoriossa, minkä myötä hän sai ensi kosketuksensa oopperaan esiintyessään mm. Taikahuilussa ja Figaron häissä. ”Aikansa kutakin”, ajatteli Anne-Lyse ja vaihtoi klassisen maailman astetta kevyempään osallistuessaan Sveitsin euroviisukarsintoihin vuonna 1984 uudella kansainvälisellä taitelijanimellään Carol Rich. Kilpailukappale ”Tokyo Boy” sijoittui vasta seitsemänneksi, mutta lohtua toi hieman jonkinasteinen listamenestys Sveitsin singlelistoilla. Lisäksi viisuosallistuminen poiki debyyttialbumin julkaisun.

Hömpän ohessa klassisen musiikin opiskelu jatkui, kunnes se keskeytyi vuonna 1987 taas kerran Euroviisujen takia. Tällä kertaa viisutyrkyn ”Moitié moitié” kiri riitti aivan karsinnan voittoon ja Brysselin-matkaan saakka! Jean-Jacques Eglin säveltämälle ja sanoittamalle, elämän eri osa-alueiden puoliksijakamisen ilosta kertovalle kappaleelle arpoutui kansainvälisessä finaalissa himoittu viimeinen esiintymisnumero, jolla vaalea, 25-vuotias Carol esitti nopean ja tarttuvan kappaleensa Amerikka-henkisessä kretongissaan hyvinkin energisesti. Euroopan tuomaristot eivät tosin innostuneet jakamaan pisteitään yhtä innokkaasti, vaan lopputuloksena oli tyly 17. sija 22 laulun joukosta vain 26 pisteellä.

Viisuesiintymisensä jälkeen Carol nautti pienoista menestystä jopa Portugalia myöten ja muutti vuonna 1990 Pariisiin, jossa hän jatkoi musiikin tekemistä ranskalaisten lauluntekijöiden kanssa. Vuotta myöhemmin paluu viisulavalle siinsi vielä kuitenkin Carolin silmissä, vaikkei uusi yritys ”Donner la main” yltänyt Sveitsin karsinnoissa neljättä sijaa korkeammalle. 1990-luvulla ura sai jäädä kahden lapsen kasvatuksen tieltä sivuun, kunnes vuosituhannen vaihteessa tuli comebackin aika. Varhaisten tuottajiensa kanssa tehdyistä lauluista syntyi uusien versioiden myötä täysin uusi albumi, minkä myötä yhteistyö jatkui koko 2000-luvun ajan. Kuluneen vuosikymmenen aikana hän onkin julkaissut kolme albumillista perinteistä chansonia sekä gospel-musiikkia ja jatkaa yhä säännöllistä kiertue-elämää.
http://www.carol-rich.ch/

Jotenkin liian amerikkalainen kasari.

Ihanan ärsyttävä! Neljä tähteä.

Minusta varsin hyvä kasari. Neljä tähteä täältä.

Hyi kamala. Aivan hirveä-ääninen solisti ja täysin turha biisi. Yksi tähti!

Typerä renkutus ja typerääkin typerämpi koreografia. Juuh ei, jää pisteittä.

"iloista hyörinää ja pyörintää lavalla." tuolle ajalle ominaiseen tapaan toteutus on vähän ärsyttävänkin pelkistetty, olihan siellä kuitenkin orkestrointikin taustalla...? eräs Vicky Rostin suosikeista, mikä on ymmärrettävääkin, olihan tämä tyylillisesti samassa sarjassa satasalaminsa kanssa.
Pidän ehkä kuitenki enemmän siitä Tokiopojasta, siinä on enemmän vivahteita ja mausteita. Siis siitä hänen edellisestä kilpailukappaleestaan... Tämän ollessa taas aika tavanomainen burgeri. Sanoituksessa on kyllä yritystä... ja kosolti ideaa.
VIDEOKIN ON TODELLA FIKSU JA MIELEENPAINUVA! Ainahan noita tekstityksiä tulee luettua kun näitä kelaa uudestaan läpi... on ne niin he..tin tärkeitä mulle. n. 2.8 pist - 3.2 pist.


jk. uutta oli tieto hänen klasariopiskeluista, ilmankos hänellä on noin vahva ja kirkas ääni. Esittelytekstiin vahingosa (? toiv.) päässyt osoitteleva asenne toki ärsytti, (en tiedä oliko se kieliposkella kirjoitettu fraasi, klise) ns. kevyempi musiikki on siis yhä' joidenkin mielestä hömppää ja klassinen on korkiakulttuuria, noh... höpöhöpö! SIIS MITEN SYVÄÄN JUURTUNUT ASENNE YHÄ MONILLA... asenne- ja luonnovikaista, MUTTA TOISAALTA ihan ymmärrettävää, en mäkään jaksaisi kuunnella klassista musiikkia, sen tapahtuma köyhyyden vuoksi...!

Erittäin rasittava renkutus ja hermostuttava koreografia. Heikohkot ** tähteä.

Kertosäe on ihan kiva, mutta muuten aika turhanpäivänen viisu. Kaksi tähteä.

Kappale on jäänyt hyvin mieleen, mutta en yhtään muistanut, että esitys asuineen oli noin kaamea. Olen laulajan äänestä päätellen luullut, että kyseessä on joku kimittävä teini. Nyt taas katsoessani luulin, että täti-ihminen on laitettu esiintymään eli hyppimään ja pomppimaan teininä. Totuus oli vielä ihmeellisempää: 25-vuotias nuori nainen, joka kimittää kuin teinityttö ja näyttää nelikymppiseltä.

Sävellys puolestaan on turhanpäiväinen ja jankkaava, joskin pirteä renkutus. Tarttuu kyllä tehokkaasti soimaan päähän.

Kaksi tähteä tälle kasariviritelmälle.

Tämä biisi on nimensä veroinen: puoliksi sitä ja puoliksi tätä.
Carole on pirteämpi kuin biisinsä.
A-osa on parempi kuin kertosäe.
Koreografia on hassumpi kuin muistinkaan.
Tänään olen kiltimpi arvioissani kuin ensin ajattelinkaan.
Ranskan kieli ja kappaleen hieno euroviisuloppu saavat tähtimääräni nousemaan kolmeen.

Tiipaa, tuppadapadiipaa. Kolme. Tällä viisulaviikolla on kaikki olleet kolmessa tähän mennessä, vaikka niin erilaisia biisejä on tarjolla.

Nakuttavaääninen solisti tekee kaikkensa että tästä ei pitäisi, mutta kyllähän tämä pirteä poppis ihan kohtuullisesti potkii! KOLME tähteä!

Minä pidin tästä, keskivertoa parempi menevä biisi, neljä tähteä.

Ihmeen ärsyttävä, neljä tähteä.

Ihana kasari popitus. Viisi tähteä.

Tämä on salakavalasti noussut kaikkien aikojen viidenkymmenen parhaan viisun joukkoon.

Vuotensa huonoimpia. Samaa toisteleva ärsyttävä renkutus. Jää mieleen pyörimään herkästi.
2- pistettä.

Vähän vaan tätimäinen olemus ja erityisesti tanssiliikkeet. Vähän liian kätkättävä laulutyylikin. Yksi tähti.