Viisukuppila

Maa: Espanja
Vuosi: 1987
Kappale: No estás solo
Esittäjä: Patricia Kraus
Säveltäjä: Rafael Martínez, Rafael Trabucchelli
Sanoittaja: Patricia Kraus
Kapellimestari: Eduardo Leiva
Sijoitus: 19./22
Pisteet: 10
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1987es

9. toukokuuta 1987, brysseliläisen hienostoyleisön eteen, Palais du Centenaire’n lavalle asteli kohtalokas ja dramaattinen nainen. Poskipunaa oli muistettu levittää suoraviivaisesti molemmille poskille. Tuo nainen, neonvihreän sifonkihuivin kanssa oli Patricia Kraus. Espanjan yleisradioliitto ei ollut sitten vuoden 1976 järjestänyt kansallista karsintaa, eikä se niin tehnyt tänäkään vuonna. Maan edustaja valittiin jälleen sisäisesti ja tällä kertaa edustajaksi valittiin nti Kraus. Kilpailusävelmä kantoi nimeä No estás solo (Et ole yksin). Patricia vastasi itse sanoituksesta ja sävellyksen takana seisoivat Rafael Martínez ja Rafael Trabucchelli. Trabucchelli toimi säveltajänä myös Espanjan edustuskappaleessa vuodelta 1971, En un mundo nuevo. Espanjan esitys oli dramaattinen ja Patricia tulkitsi vahvasti, mutta kansainväliset tuomaristot eivät lämmenneet tälle kappaleella, jota monet kommentaattorit pitivät erittäin epä-euroviisumaisena. Pistesaldoksi jäi Kreikalta saadut 10 pistettä ja se riitti 19. sijaan.

Patricia syntyi Italiassa vuonna 1965, missä hänen vanhempansa tuolloin asustivat. Hän oli siis vasta 22-vuotias edustaessaan maataan Espanjaa euroviisuissa. Patrician isä on tunnettu espanjalainen tenori Alfredo Kraus. Nuorempana Patricia harjoitteli klassisen musiikin saralla, mutta siirtyi nopeasti pop-rockin puolelle. Euroviisuedustuksensa jälkeen Patricia julkaisi nopeasti ensimmäisen kokopitkänsä. Kolmen seuraavan vuoden aikana hän julkaisi vielä kaksi albumia ja vaikka kriitikot ottivat tuotokset hyvin vastaan, myyntimenestyksiä niistä ei tullut. Uusia levyjä on tullut tasaiseen tahtiin niin soolona kuin yhteistyössä muiden artistien kanssa. Vuonna 2006 Patricia toimi mentorina Operación Triunfo –ohjelmassa, jolla etsittiin tuolloin Espanjalle viisuedustajaa. Tällä hetkellä Patricialla on osa Vintage Club Band -kokoonpanoa.

Patricia Kraus Spotifyssa

Oho, muistin tämä olleen paljon huonompi.

Draamaa ja paatosta, livenä parempi kuin levyllä. Keikkuu kahden ja kolmen tähden välillä, mutta saakoon nyt kolmosen.

Ikävystyttävä ja teennäisen tuntuinen. Pitkästyttää minua. Kaksi.

Sellainen pläjäys. Onhan tässä hyvä melodia ja Patricia vahva tulkitsija. On silti minulle aika ristiriitainen zipale. Genreä en kyllä osaa nimetä ja välillä Patricia suorastaan äityy karjumaan oudosti. Stailauksen tyylikkäin osa, se vihreä huivi paiskattiin lattialle aika alussa ja vähemmän tyylikäs nahkainen korsetti oli sitten pääosassa. "Stu-stu-stu-Studio Line -hiusgeeliä" oli käytetty kiitettävästi Keikkuu ykkösen ja kakkosen puolivälissä... vahva ykkönen.

Jaa että tälläinenkin kappale on sitten olemassa, eipä ollut mitään muistikuvaa. Ei sitä muistikuvaa paljon ole kappaleen kuuntelunkaan jälkeen, joten kaksi tähteä. Ei tässä ollut oikein mitään.

Tämä tuntui tuolloin minustakin kovin "epä-Euroviisumaiselta". Mutta eihän tämä loppujen lopuksi ja aikojen saatossa ollutkaan erikoisuudessaan mitenkään pitelemätön.

Ihan kiva KOLMEN TÄHDEN Patricia.

Onhan tämä vahva tuotos. Heikot neljä.

Olipa kuuluttajalla isot korvikset ja toinen ajatus oli viisua kuunnellessani, että onpas Patricialla hulahtanut vähä liikaa tuota poskipunnaa. Ajatusten juoksu kuvaa kappaleen kiinnostavuutta. Yksi tähti.

Ärsyttävä kokonaisuus. Pliisu biisi ja muka kohtalokas, laulunsa lähinnä läpihuutava artisti. En osta. Yksi tähti. Sori.

Olipas vaikea kappale, kai tätä voisi kutsua taiteelliseksikin, mutta minulle taiteellisuus tuo ensisijaisesti positiivisen mielleyhtymän viisuyhteyksissä ja tämä ei tosiaankaan ollut positiivinen kokemus. Voiko tätä enää monimutkaisemmin ilmaista? Sävelmästä ei saanut mitään otetta ja laulaminen oli turhan paljon huutamista. Dramatiikkakaan ei ollut täysin onnistunutta, ainakin Patrician poskipuna näytti enemmän sotamaalaukselta kuin onnistuneelta meikkaukselta.

Kappale unohtuisi muuten taas viisuarkistoon, mutta siitä muistuttaa joka päivä tuolla kellarin puolella kokoustilat-alueen nimi.

Kaksi tähteä.

Onpas täällä oltu kyynisiä tätä helmeä kohtaan. Ehkä kyseessä on oma henkilökohtainen perversioni, mutta minusta tämä on mahtava. Vuotensa paras ja paras Espanjan viisu ikinä.

Melodia on melko simppeli, mutta hienolla orkestraatiolla ja vahvalla tulkinnalla siitä on todellakin otettu kaikki irti. Studioversiokin on hieno mutta nimenomaan lavaversiossa on sitä voimaa ja uskoa tulevaisuuteen, joka saa kylmät väreet liikkeelle (positiivisessa mielessä).

Huonosti laulettu, kamala biisi... juu ei kiitos! Yksi tähti.

Onpa ärsyttävä laulaja! Eikä kappalekaan ole mikään ihmeellinen.

** tähteä.

Itse en oikeen tiedä mitä mieltä. Toisaalta tässä on ihastuttavaa nostalgiaa, mutta toisaalta.......
Kauheen agressiivinen akka

Jostain syystä tulee tämä mieleen. Kertosäkeen alku tuo mielleyhtymät.

En kuitenkaan pidä kummastakaan biisistä, sanotaan nyt vaikka vahvat kaksi.

Jos kappaleesta jää ainoastaan mieleen esiintyjän poskipunat, vaikka tämän vuosikerran viisut on kyllä puhkikuunneltu muutoin, niin kaikki ei ole kohdillaan. Kaksi tähteä ja toinen niistä on vuosikertalisää.

No höh, eikö noi tyylitellyt poskipunat olleet just niinkuin silloin pitkin, siis täysin suhteessa tuohon goottikorsettiin. Depeche Mode, Berlin klubi bottalla, Ville Nisosen Dekadenz - tuollaista se oli.

Se vaan että biisillä ei ollut yhtään mitään tekemistä näiden esittäjien kanssa. sovitus aivan kliseistä euroviisua, alussa jo. Eikä jatkosta jaksa ottaa mitään otetta. Euroviisu goes taidepaukku. Kaksi.

tuo viisuvuosi oli tai on kyllä ehkä yksi heikoimmista koskaan... mm. portugali, luxemburkki,ja englanti pettivät aikalailla, espanjasta nyt puhumattakaan, lienee heidän heikoin kappaleensa koskaan... 1 pist.

Viisukuppilasta ei löytynyt liveosuutta. Hui, viisukuppila, tai paremminkin Vöksästä.
Aluksi katselin, että laulajan nimi on Patrisia Kaas ja että miksen tunne. Se siitä.
Biisi kaikkenaan pelkkää unohtumista. Vara-Kaas väillä intoutuu revittelemään, mikä on hyvä. Melodiankulut, rakennus, venttiilit, mikään ei toimi. Paitsi laulajanainen, joka on jäänyt jumiin tämän biisin vankilaan.

Intro luo odotuksia mahtipontisesta kappalesta, mutta aika keskiverto biisi tämä loppujen lopuksi on. En ole Patrician äänen suurimpia faneja. Kaksi tähteä.