Viisukuppila

Maa: Norja
Vuosi: 1986
Kappale: Romeo
Esittäjä: Ketil Stokkan
Säveltäjä: Ketil Stokkan
Sanoittaja: Ketil Stokkan
Kapellimestari: Egil Monn-Iversen
Sijoitus: 12./20
Pisteet: 44
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1986no
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/Norway1986.html

Ketil Stokkan (synt 29.4.1956) kutsuttiin vuonna 1983 mukaan Norjan kansalliseen karsintaan. Hän lauloi itsensä karsinnan toiseksi omalla sävellyksellään Samme charmeur, Jahn Teigenin viedessä voiton Do Re Mi -kappaleellaan. Menestys oli kuitenkin ensimmäinen askel Ketil Stokkanin soolouralle. Vuosina 1977-1982 Ketil soitti Zoo-nimisessä kokoonpanossa, joka oli ehtinyt julkaista jo kuusi kokopitkää, mutta miehen mieli janosi soolouralle.

Vuonna 1984 Ketil julkaisi ensimmäisen soololevynsä, englanniksi. Menestys ei päätä huimannut ja laulajasta tuntuikin, että norjalaiset eivät olleet valmiita kuulemaan häntä vieraalla kielellä, joten hän siirtyi takaisin laulamaan äidinkielellään. Vuonna 1986 kävi kutsu jälleen Norjan kansalliseen karsintaan. Ketil lähetti oman kappaleensa Romeo tuomareiden kuultavaksi ja tuli valituksi finaaliin. Ketilin oma idea oli ottaa mukaan esitykseen kaksi Great Garlic Girls –ryhmän drag queenia. Siis miehiä…. pukeutuneina naisiksi? Ennenkuulumatonta! Kun Romeo julistettiin vielä karsinnan voittajaksi, sai Ketil enemmän huomiota norjalaisessa mediassa kuin Aha-yhtyeen ensimmäinen Amerikan singleykkönen tai samana vuonna tapahtunut Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus. Olihan tuo iso asia tuolloin kun Euroviisuja ei mediassa vielä mielletty millään tavalla vain ja ainoastaan tietyn seksuaaliryhmän lempijuhlaksi. Muistipa myös Suomen televisiolle lähetystä kommentoinut Hectorkin mahdollisesti hämmentyneille suomalaisille varmistaa, että ”molemmat taustalla nähdyt tanssijat olivat muuten…MIE-HIÄ”, Kari Lumikeron säestäessä vierellä ”Dragshowta…”.

Huolimatta kotimaan suuresta mediahuomiosta, Ketil Stokkanin Romeo ei saavuttanut Bergenissä kisatuissa kotikisoissa suurta menestystä. Lopullinen sijoitus oli kahdenkymmenen kappaleen joukossa 12. pisteillä 44. Euroviisujen jälkeenkään Ketilin ura ei lähtenyt suureen nousukiitoon. Levymyynti takkusi ja levy-yhtiön mielestä oli aika kokeilla jotain uutta. Vuonna 1988 julkaistu Back To My Roots näki Ketilin laulamassa jälleen englanniksi. Mies on itse ylpeä levystään, vaikka siitäkään ei suurta myyntimenestystä tullut. Vuonna 1990 Ketil edusti jälleen maataan Zagrebissa kisatuissa laulukarkeloissa. Menestys oli tällä kertaa huonoin mahdollinen, viimeinen sija yhdessä Suomen Beat-yhtyeen kanssa. Ketil julkaisi tulevina vuosina musiikkia niin sooloartistina kuin vanhan Zoo-yhtyeensä kanssa. Hän toimii myös synnyinkaupungissaan, Harstadissa lukion opettajana.


Norjan karsinta 1986

Susanne Fuhr - Hollywood
Ketil Stokkan - Romeo
Creation - Ny tid
Frank Aleksandersen - Stille før stormen
Anne Marie Giørtz - Tilbake
Jørn Hoel & Band - Inkululeko
Claudia Scott & Band - Rock'n roll band
Alex & Band - Fri
Mia Gundersen - Jeg vet hva jeg vil
Nina Askeland - Boulevard

Aiemmin Viisulassa: Norja 1990: Ketil Stokkan - Brandenburger tor

Ketil Stokkan Spotifyssa
http://www.ketilstokkan.no/

Ihan reipaspoljenteinen popitus. Kolme tähteä.

Tämä biisi on mulle jokin oma yksityinen perversio, tykkään aivan älyttömästi. Viisi tähteä tietysti!

Nämä tähdet ovat aika vahvat, sillä onhan tuossa ajanhenkeä.

melkosesta rakkauesta norskiviisuihin pätkäsin tälle enimpiä ajattelematta 5 pist. vaikka ehkä reilut 4kin riittäis... joka taas olisi ehkä se korkein äänimäärä sen vuoden parhaimmallekin kappaleelle, sen verran tasalaatuista ja vaisumpaa oli sen vuojen tarjonta, verrattuna noin puolta kovempaan tarjoiluun v.-85... tää on kertakaikkisen vastustamattoman hellyyttävä esitys, melodia toella notkean rempseän mojovan älykäs. Kisan mieleenpainuvimpia kappaleita. Myös karsinta on yksi parhaista koskaan kuulemistani, edellisvuoden ESC-voitto antoi mahtavat vibratioonerit tuon talven sävellystöille. Karsinnoisa toiseksi sijoittunut vallan erikoinen afromenoa hapuileva Inkululeko oli alkuaikoina listani 1. sijalla ennenkuin tämä Ketilin esitys sitten myöhemmin syrjäytti (?) sen...ehkä. Ehkä ei. Nyt sentään ...?

Kiva ja rempseä hassuttelu, vahvat kolme tähteä.

Voi kuinka ihania muistoja Bergenin keväältä.

Mökillä tuli 13-vuotiaana nämä kilpailut katseltua. Ja radiosta c-kasetille nauhoitettua. Seuraavana aamuna kiire hereille ja nauha soimaan 20 sen kevään ja kesän soitetuinta laulua.

Tämä on hauska ja harmiton ralli - positiivisessa mielessä. Hellyn kaikkine muistoineni NELJÄÄN tähteen.

Harmiton on kyllä hyvä sana kuvaamaan tätä. Kauheen kliseisiä juttuja pino tässä, ihan peruspoljento ja melodia ja sitten vielä modulaatioiden toteutus, mutta silti jotenkin pysyy raikkaana, eikä ärsytä niin paljon kuin voisi olettaa. Emmin silti kakkosen ja kolmosen välillä, kun ei tätä yhtään tule kuunneltua ikäväkään. Kakkonen.

Kiva renkutus, neljä tähteä.

Kivoja muistoja yläasteen kahdeksannelta, keväältä ennen rippikoulukesää. Tää soi mankassani yläasteen pihassa tuona keväänä. Sitä jopa, uskokaa tai älkää, käytiin multa välitunnilla toivomassa. "Soita se Ruumeo, Ruumeo".
Ihan hauska aikansa iskelmähömppä. Kirkkaat kolme tähteä tälle Ketilin ehdottomasti paremmalle viisulle.

Täysin tyhjänpäiväinen rallatus. Brandenburger Tor on sata kertaa parempi kappale kuin tämä!

** tähteä.

^Sammaa mieltä.

Englanniksi olisi ollut viisi, mutta ruotsiksi vain neljä. Ihana biisi silti!

TomppaJr kirjoitti:ruotsiksi

Luulin tämän olevan norjaksi.

Heikohkot kolme tähteä. Ihan kiva, mutta ei anna mitään suuria elämyksiä. Brandenburger Tor on paljon parempi (ja mieleenjäävämpi).

ESC93 kirjoitti:

TomppaJr kirjoitti:ruotsiksi

Luulin tämän olevan norjaksi.

Sama asia.

Tosiaan hivenen camp ukko tuo Ketil Esitys on ihanan todellisuudesta vieraantunut ja biisikin mukava renkutus. Vahvat kolme tähteä.

Isäntämaan viisu ei minua liiemmälti säväyttänyt v. 1986 eikä oikein nytkään, siinähän tuo menee...
Kappale on ihan kiva: melodia on kuunneltava ja norjaksi laulettu " Romeon kootut yritykset" on hauska. Koreografia on ihan jees. Ehkä "ruumeuuta" toistettiin hieman liikaa lopussa ja Ketil itse oli vähän väritön esiintyjä punaisesta kostyymistään huolimatta. Kolmonen.

Ihan kiva ja harmiton ovat tosiaan oikein sopivat määritteet tätä kappaletta kuvaamaan. Poljento on tarttuva ja esitys pirteä. Romeon jatkuva toistaminen alkaa loppua kohti kyllästyttää.

Himmeät kolme tähteä.

Ihan hauska, mutta ei mikään paras

Hauska esitys, erityisesti yleisön mukaan ottaminen toimi. Kappale jää vähän liian helposti soimaan päähän. Kolme tähteä.