Viisukuppila

Maa: Iso-Britannia
Vuosi: 1981
Kappale: Making your mind up
Esittäjä: Bucks Fizz
Säveltäjä: John Danter
Sanoittaja: Andy Hill
Kapellimestari: John Coleman
Sijoitus: 1./20
Pisteet: 136
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1981uk
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/UK1981.html

Bobby G, Cheryl Baker, Mike Nolan ja Jay Aston eli ryhmä nimeltä Bucks Fizz koottiin varta vasten vuoden 1981 Euroviisuja silmällä pitäen. Andy Hill ja John Danter olivat saaneet valmiiksi Making Your Mind Up nimisen kappaleen ja tarvitsivat sille esittäjän. Hill yhdessä partnerinsa Nicola Millerin kanssa kokosi ryhmän, jolle annettiin nimeksi Bucks Fizz, Millerin lempijuoman mukaan. Miller kutsui Mike Nolanin ja Cheryl Bakerin mukaan ryhmään. Baker oli tuttu kasvo euroviisuympyröissä, sillä hän oli osa Co-Co ryhmää, joka oli Iso-Britannian viisuedustaja vuonna 1978. Jay Aston ja Bobby G löydettiin koelaulujen kautta. Nelikko tapasi toisensa ensi kertaa tammikuussa 1981 ja aloitti kahden kuukauden tiiviin harjoittelujakson.

Maaliskuun 11. päivä, BBC:n studioilla, käytiin vuoden 1981 Iso-Britannian karsinta Song For Europe. Seitsemän alueraatia valitsi Making Your Mind Up kappaleen kilpailun ylivoimaiseksi voittajaksi. Yhtyeen värikkäät asut, koreografia ja mukana ollut pukutemppu herättivät yleisön kiinnostuksen ja Dubliniin ryhmä matkasi ennakkosuosikkina. 4. huhtikuuta kisatussa kansainvälisessä finaalissa pisteidenlasku ei kuitenkaan ollut pelkkää Iso-Britannian juhlaa, sillä niin Saksa, Ranska kuin Sveitsikin antoivat Bucks Fizzille kunnon vastustuksen. Kaikki neljä maata olivat lopullisella tuloslistalla 15 pisteen sisällä. Täydet 12 pistettä Iso-Britannian onnistui napata ainoastaan Israelilta ja Alankomailta, kun Ranska puolestaan nappasi täydet pisteet neljältä maalta, Saksa kolmelta ja Sveitsi perätä viidelta maalta. Mutta lopulta jännittävän illan päätteeksi, Iso-Britannia julistettiin voittajaksi 136 pisteellä.

Euroviisujen jälkeen yhtye halusi palavasti todistaa maailmalle, että se ei ole vain yhden-hitin-eurovisio-ihme. Ja aika onnistuneesti he sen tekivätkin. Voittoviisu nousi ykköseksi yhdeksässä Euroopan maassa. Ja tulevat singlet nousivat Britannian listoilla hyville sijoille. Suurimpana marraskuussa 1981 julkaistu The Land of Make Believe, jota kriitikot pitävät edelleen yhtyeen parhaimpana julkaisuna. Single nousi listoille myös muualla Euroopassa. Lisää menestystä seurasi singlejulkaisuilla My Camera Never Lies ja When We Were Young, joista jälkimmäinen nautti menestystä myös Euroopan hittilistoilla.

Joulukuussa 1984 yhtye joutui pahaan auto-onnettomuuteen. Palatessaan keikalta Newcastlesta, Bucks Fizzin keikkabussi törmäsi tietöihin ja kaatui. Kaikki kyydissä olleet selvisivät hengissä, mutta monet loukkaantuivat pahoin. Huonoimmin kävi Mike Nolanille, joka sai pahoja iskuja päähänsä ja oli kolme päivää koomassa. Nolan oli niin pahassa kunnossa, että hänelle suoritettiin jopa viimeinen voitelu. Hän kuitenkin heräsi koomasta, mutta onnettomuus jätti jälkensä ja Nolan kärsii epilepsiasta, lyhyen aikavälin muistinmenestyksestä sekä 50% näön menetyksestä molemmissa silmissä. Lisää murhetta yhtyeelle oli luvassa kesällä 1985, kun Jay Aston päätti erota yhtyeestä ja myi sensaationlehdille tarinansa ”The hateful, bitchy world of Bucks Fizz”. Cheryl Baker puolestaan ilmoitti, etteivät he olleet koskaan ystäviä keskenään. Jay Aston korvattiin nopeasti 21-vuotiaalla Shelley Prestonilla.

Yhtye ei enää saavuttanut samanlaista menestystä kuin aiemmin ja Preston jätti yhtyeen vuonna 1990. Kun Bakerkin ilmoitti lähdöstään 1993, yhtyeen miesjäsenet palkkasivat uudet naisjäsenet lähtijöiden tilalle. Monenmoisia jäsenenvaihdoksia onkin yhtyeessä tämän jälkeen nähty ja tappelua yhtyeen nimestä. Vuonna 1996 Nolankin jätti bändin ja perusti ”uuden” Bucks Fizzin. Tämä teko suututti Bobby G:n, joka hankki oikeudelta kieltomääräyksen Bucks Fizz nimen käyttöön. Mike Nolan antoi tämän jälkeen omalle yhtyeelleen nimen Bucks Fizz starring Mike Nolan and featuring David Van Day. Vuonna 2001 Mike Nolan jätti kuitenkin tämänkin kokoonpanon ja David Van Day, joka ei edes ollut yhteen alkuperäisjäsen, jatkoi toimintaa nimellä Bucks Fizz. Bobby G puolestaan yritti hankkia yksinoikeuden bändin nimeen oikeuden kautta. Lopulta asia soviteltiin, Van Dayn suostuessa toimimaan nimellä David Van Day's Bucks Fizz Show. Menestystä ei pahemmin tullut ja moisesta yhtyeestä ei sen koommin ole kuultu.

Nykyään saamme nauttia kahdesta kokoonpanosta. Bucks Fizz esiintyy kokoonpanolla Bobby G, Heidi Manton, Tammy Choat and Paul Yates. Vain yhdellä alkuperäisjäsellä toimiva kokoonpano on saanut kritiikkiä vastaansa, sillä tämä nelikko on esiintynyt playbackinä käyttäen taustallaan alkuperäisen kokoonpanon laulusuorituksia. Mike Nolan, Cheryl Baker ja Shelley Preston puolestaan antoivat vuonna 2004 oman kokoonpanonsa nimeksi Original Bucks Fizz, huolimatta siitä, että Preston ei alkuperäisjäsen ollutkaan. Tällä kokoonpanolla he esiintyivät myös vuonna 2005 Kööpenhaminassa, Euroviisujen 50-vuotisjuhlassa Congratulations. Preston lähti omille teilleen jälleen vuonna 2009, jolloin alkuperäisjäsen Jay Aston palasi takaisin. Original Bucks Fizz ilmoitti huhtikuussa 2012, että he aikovat julkaista uuden levyn toukokuussa ja promootiokiertueelle syksyllä. Faneilla riittääkin varmasti riemua ja tappelua kiistellessään kumpi kokoonpanoista on aidompi? Bucks Fizz (Bobby G + 4 muuta) vai Original Bucks Fizz (Nolan, Baker ja Aston)?

Bucks Fizz – Making your mind up (karsintaesitys)

Karsinnan kakkonen: Liquid Gold - Don't panic

Bucks Fizz – Making your mind up (2011)

Bucks Fizzin haastattelu (2011)

Robin Wikman - Ei määrää sua toiset

Bucks Fizz Spotifyssa

Aiemmin Viisulassa: Iso-Britannia 1978: Co-Co - The Bad old days
http://www.bucksfizzearlyyears.co.uk/

Rockabilly oli jonkinlaista trendimusiikkia noihin aikoihin ja sen trendin aallonharjalla v. 1981 euroviisuvoittoon Bucks Fizzin. Lisäksi näyttävä pukutemppu oli varsin uusi juttu tuolloin. Bucks Fizzin voitto harmitti (harmittaa) minua, koska tarjolla oli selvästi korkeatasoisempia biisejä, jopa klassikoita kuten Länsi-Saksan Johnny Blue ja Sveitsin Io senza te. Siihen nähden BF sai jopa antipatiamiinuspisteitä minulta silloin, vaikka mukavan tarttuva biisi kyseessä onkin. Koreografiakin oli vauhdikas. Kappale myös soi jonkin verran radiossa kuin myös tuo mainittu The Land of make believe, joka muuten on hyvä! Annetaan keskivertokolmonen.

Hauska kasarivoittoviisu.

Tästä renkutuksesta enkä esityksestä en ole koskaan pitänyt. 1980-luvun huonoin voittoviisu. Kaksi tähteä.

Mulle tuli aivan kauheana järkytyksenä, että tällainen kökötelmä on voittanut joskus viisut. Ehdoton yksi! Ilmeeni olisi ollut näkemisen arvoinen, kun YouTube-kanava escDjpo latasi voittoviisuja kanavalleen ja sinne ilmestyi tällainen.

Jokseenkin ärsyttävä rallatus, kolme tähteä.

Tässä on mukavasti menoa ja meininkiä, pidän paljonkin. Neljä tähteä ja paras brittien voittoviisu.

Pukutemppu on tämän ärsyttävän renkutuksen paras osa. Yksi kaikkien aikojen surkeimmista viisuvoittajista, vain Viron voittokappale on äkkiseltään arvioituna vielä tätä huonompi. Brittirallatuksia pahimmillaan. Erityisen harmissani olin silloin ja olen itse asiassa edelleen siitä, että tämä voitti viisut, kun kaikki kolme seuraaville sijoille sijoittunutta kappaletta olisivat olleet upeita voittokappaleita. Tämä taitaa saada minulta edelleen noita Leon mainitsemia antipatiamiinuspisteitä.

Kaksi tähteä.

Oh kultainen kahdeksankytluku! Ja Bucks Fizz. Ihana, ilman muuta viisi valovoimaiseati välkkyvää tähteä. Eivät ole viisut kuten ennen, valitettavasti.

'
Menevä, vauhdikas, kiva viisu.

Mutta ennen kaikkea esitys tässä on hyvä.
Kyllä tämä brittien energinen, pirteä, hyväntuulinen, nuorekas, vauhdikas, värikäs, räiskyvä esitys voittaa mennen tullen silloin toiseksi tulleen Saksan pystyynkuolleen esityksen

Tämä brittien vauhdikas ja energinen esitys, hyvin hiottu koreografia, hyväntuulinen ja värikäs show, ymv. tavallaan ennakoi sitä mihin suuntaan euroviisujen kehitys tulisi tulevina vuosikymmeninä kulkemaan eli viisuissa esitys, show, koreografia, visuaalisuus, ymv. tulisivat näyttelemään yhä suurempaa, vahvempaa osuutta.

Vuonna 1981 viisuissa siis uuden ajan airut / uuden ajan viisu (Making your mind up) voitti vanhan ajan viisun (Johnny Blue).

Neljä tähteä.

'

Hauska ja mukaansatempaava viisu!

Mä en ole koskaan liiemmälti välittänyt tästä renkutuksesta Bucks Fizz levytti myöhemmin monta paljon parempaa biisiä ja brititkin lähettivät viisuihin noina vuosina monta paljon parempaa biisiä. Kiva kuitenkin, että Britannia voitti Annan tälle kolmosen, ihan pukutempun ja Britannian kunniaksi

Kuten Leonardo yllä sanoi, pukutemppu on tämän ärsyttävän renkutuksen paras osa Onhan tässä menoa ja vauhtia, mutta aika tyhjänpäiväinen renkutus kuitenkin. Aika paljon kertoo sekin, että tämä on jopa esittäjiensäkin mielestä "load of old poo" (Euroviisujen salattu historia -dokumentista)

Mr Kite kirjoitti:'Kyllä tämä brittien energinen, pirteä, hyväntuulinen, nuorekas, vauhdikas, värikäs, räiskyvä esitys voittaa mennen tullen silloin toiseksi tulleen Saksan pystyynkuolleen esityksen

Olet aivan yhtä väärässä kuin v. 1968 voittajan vs. kakkosen suhteen (vaikkakin tässä päinvastoin)

Saksan viisu ("Johnny Blue") on yhtään liioittelematta yksi kaikkien aikojen helmiä ja sen olisi ehdottomasti kuulunut voittaa!! Se saa aina kyyneleet silmiin... Yksi viisuhistorian pahimpia oikeusmurhia.

joo no tuo 50-lukua henkivä koreografi on toki iso osa tämän kappaleen viehätystä... mutta en kyllä mitenkään erityisemmin viehäty noista pukutempuista, iso osa niistä ärsyttääkin, vievät pois huomiota itse taidenautinnon vastaanottamiselta ...mutta siinäpä repivät leninkejä paremman tekemisen puutteessa ... viisuvoittajien vertailussa tämä sijoitunee kyllä selvästi sinne viimeiseen viidennekseen... ja iso-britanniankin voittoviisuista ylivoimaisesti vähiten suloisin.... ja tarvinneeko edes lisätä että myös -80 luvun voittajista selvästi vähiten symp...miellyttävin.... tuo llive-laulusuorituskin meni vähän ojaan... aivan kyllä, arvasitte oikein, mäkin olisin halunnu lähettää sinne Dubliniin ennemmin tuon vauhdikkaan tyylipuhtaan diskopläjäyksen Dont Panic! ja älytöntä ettei siitä tehty suomenkielistä versiota! .. Kun taas paljolti samankaltaista Oon Voimissain/I will sörvaivia on kyllä pyöritelty ration soittolistoilla aivan rrraivos... häiritsevän paljon, ... kas ku liika on aina liikaa! n. 2.4 pist./ 5 pist.

rosetta kirjoitti:

Mr Kite kirjoitti:'Kyllä tämä brittien energinen, pirteä, hyväntuulinen, nuorekas, vauhdikas, värikäs, räiskyvä esitys voittaa mennen tullen silloin toiseksi tulleen Saksan pystyynkuolleen esityksen

Olet aivan yhtä väärässä kuin v. 1968 voittajan vs. kakkosen suhteen (vaikkakin tässä päinvastoin)

Saksan viisu ("Johnny Blue") on yhtään liioittelematta yksi kaikkien aikojen helmiä ja sen olisi ehdottomasti kuulunut voittaa!! Se saa aina kyyneleet silmiin... Yksi viisuhistorian pahimpia oikeusmurhia.

Höpsistä!

Päinvastoin: Olen aivan yhtä oikeassa kuin vuoden 1968 voittajan vs. kakkosen suhteen!

Lena Valaitisin esittämä Johnny Blue on toki suht'koht kaunis (vaikkakin vähän tylsähkö, kuivahko) kappale.

Mutta Lena-paran kävi viisuissa vuonna 1981 huonosti siinä suhteessa, että britit tulivat energisellä, pirteällä, hyväntuulisella, nuorekkaalla, vauhdikkaalla, värikkäällä, mukaansatempaavalla, uusia aikoja ja uusia tuulia ennakoivalla esityksellään - ja pyyhkäisivät sen avulla pois Saksan menneen ajan ja menneen (viisu)maailman henkisen / tyylisen pystyynkuolleen pönötysviisuesityksen mahdollisuuden voittaa tuona vuonna viisut

Lyhyemmin sanottuna: uusi aika pyyhälsi tuolloin viisuissa vanhan ajan yli

'

Mun tähänastiset Viisulasijoitukset:
Kokonaissijoitus 527./629, vuosi 1981 12./12, 1980-luku 111./126, Iso-Britania 25./27

Tässä pahimpia esimerkkejä biisistä, joilla meitä viisufaneja voidaan vieläkin lyödä päähän väitteellä, että viisubiisit on täyttä hömppää (=p*skaa). Viisuviikkojen alla tuli joku dokkari, jossa Bucks Fizz jäsenet tunnustivat itsekin vihaavansa tätä biisiä. Viisuhistorian kököimpiä sovituksia, oliks tässä joku orkesterikin. Fiftarikomppi ja kitararenkutus oli löysää.
Onneksi Bucks Fizz teki jatkossa kunnollista popmusiikkia ja hienoja listahittejä.

Aikansa hauskaa kuvaahan, tässä. Bucks Fizzin muut hitit ovat mielestäni parempia kuin tämä voittoisa ralli.

Ihan kiva KOLMONEN.

Eikö tämä muka ole ollut jo täällä . No, biisi kiteyttää osaltaan 1970-1980-luvun abban jälkeisen brittiviisun. Soundeista sen verran, että onpa varsinainen purkkimonoja tuubit, etenkin live, orkesteri onnistuneesti kuulostaa commoderelta en jaksa etsiä parempaa tarkastaakseni mikä oli todellisuus, mutta kuvittelisin, että on täytynyt olla parempi.

Minusta kappale on oikein mukava aikansa kuva ja hyvä popbiisi, joka ei yritäkään olla yhtään enempää kuin kuuluu. Purkka on hyvää kun se on hyvää ja tämä on. Minullakin oli tuolainen värikäs satiinikellohame, koristossut, ponnari ja siinä rusetti! Ihanaa. Onnen päivät. Neljä.

Hauskaa ja hengästyttävää. Annetaan nyt sellainen kolmonen ja plussa perään.

Minä olin vähän vajaa 11- vuotias kun näitä kisoja katselin. Mitään muita muistikuvia ei jäänyt kuin tämä biisi ja nimenomaan pukutemppu, joka tuntui tuolloin varsin huikealta . Biisi on kamala mutta muistan tykänneeni tästä kovastikin tuolloin.
Kolme tähteä hyvien muistojen vuoksi .

^Minä olin jonkin verran vanhempi, ja kuului olla punkkari tai diinari ja nämä olivat toisensa poissulkevia asioita ja koska olin enemmän ensinmainittua niin inhosin tätä enkä tykkää vieläkään. Jahkaan kahden ja yhden tähden välillä, kuppilan nuorison mielipide kyllä vahvasti kallistaa vaakaa ykkösen puolelle. Toisaalta onhan tuo poikien pyllynkeikutus aika hupaisan näköistä.

x 5 ihan jo sillä, että mitä viisuharrastuneisuuteeni tulee, se alkaisi sanoilla Once upon a time in 1981...

Biisi hametemppuineen osui ja upposi kymmenvuotiaseen minääni sellaisella lekalla, ettei elämäni enää sen koommin ole ESCtöntä vuotta nähnyt. Nykysilmillä, koreografiansa on kerrassaan huikeeta viisuista entertainmenttiä.

En oikein tiedä, pidänkö tästä vai en. Toisaalta tämä on tosi hauska ja iloinen renkutus, mutta toisaalta minusta tuntuu, että olen aika kyllästynyt tähän. En nyt ihan oikeasti osaa päättää, kuinka paljon tähtiä minun tälle pitäisi antaa.

No, laitetaan tällä kertaa vähän enemmän tähtösiä. Vähennellään sitten joskus myöhemmin...

**** tähteä.

Yhdeksänvuotiaalle Mussiikki-Martille vallan mieleinen voittaja tulloin. Oli menoa ja meininkiä ja hassuja käsiliikkeitä joita jorattiin tuohon aikaan. Muistolle voisi antaa täydet viisi tähteä, mutta päivitettynä tähän päivään annan vahvan kolmosen.

Kun itsellä ei tästä ole mitään ajankultaamia muistoja, niin tätä on vähän hankala arvostaa. Biisi on ihan kamalan teennäinen renkutus ja eipä tuo pukutemppukaan tällaiselle internet-ajan kasvatille niin kovin ihmeellisenä näyttäydy. Yksi tähti.

Hauska lavashow ja ok-kappale. Ei oikein muuta. Moni kappale olisi ansainnut voiton paljon enemmän kuin tämä. 4 tähteä.

Legendaarinen kappale

Yksi kaikkien aikojen huonoimmista viisuista Hirveän rasittava renkutus.

Vauhdikas ja hauska kappale ja esitys. Ja se kuuluisa pukutemppu.
Hauska vanhempi viisu,jonka jaksaa kuunnella alusta loppuun.

Vähän levoton esitys, mutta voittonsa ansaitsi. Laadukasta poppia ja ihan onnistunut laulusuoritus, vaikka joku laulaakin aivan liian korkealta. Viisi tähteä.