Suomi 1980: Vesa-Matti Loiri - Huilumies
Lähetetty: 08 Elo 2012, 13:39
Maa: Suomi
Vuosi: 1980
Kappale: Huilumies
Esittäjä: Vesa-Matti Loiri
Säveltäjä: Aarno Raninen
Sanoittaja: Vexi Salmi
Kapellimestari: Ossi Runne
Sijoitus: 19./19
Pisteet: 6
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1980fi
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/Finland1980.html
Vesa-Matti Loiria (s. 4. tammikuuta 1945) eli Veskua kutsutaan Suomessa viihteen kymmenottelijaksi, eikä suotta: hän on luonut häkellyttävän uran niin muusikkona kuin näyttelijänä, ja lisäksi hän on kunnostautunut hieman myös urheilun saralla. Loiria pidetään yhtenä suomalaisen viihteen legendaarisimmista henkilöistä.
Loirin ura taiteilijana alkoi jo 17-vuotiaana, kun hän pääsi näyttelemään toista pääosaa Mikko Niskasen elokuvaan Pojat. Loirin debyyttisuoritus näyttelijänä palkittiin Jussi-palkinnolla, joka on Suomen merkittävin elokuva-alan palkinto. Onnistuneen alun innoittamana Loiri alkoi opiskella teatterikoulussa. Teatterikoulusta tie vei vasemmistolaisiin taiteilijapiireihin, kuten Ylioppilasteatteriin, jossa Loiri muun muassa esiintyi legendaarisessa Lapualaisoopperassa. Ylioppilasteatterin avainporukalla oli myös kytköksiä Love Records –levy-yhtiöön, joka julkaisikin Vesa-Matti Loirin ensimmäiset levytykset vuonna 1966.
Merkittävä osa suomalaisista tuntee Vesa-Matti Loirin ensisijaisesti koomikkona. 60-luvun lopulla Vesku alkoi esiintyä suomalaisen koomikon Spede Pasasen elokuvissa, jolloin suomalaiset pääsivät tutustumaan ensimmäistä kertaa Vesa-Matti Loirin humoristisempaan puoleen. Huumori seurasi myös Veskun levytyksiin, sillä vuonna 1968 levytetty hupaisa Saiskos pluvan oli hänen ensimmäinen menestyshittinsä. Elokuvien lisäksi Vesku esiintyi vuosikymmeniä televisiossa Speden sketsiohjelmissa. 80- ja 90-luvun taitteessa hänellä oli myös oma televisio-ohjelma Vesku Show. Loirin esittämistä rooleista ylivoimaisesti tunnetuin oli Uuno Turhapuron hahmo. Alun perin Speden televisiosketseihin luodun hahmon ympärille tehtiin 17 elokuvaa vuosina 1973–2004. Erityisesti 70- ja 80-luvuilla "turhapurot" olivat Suomessa todellisia yleisömenestyksiä, ja esimerkiksi Uuno Turhapuro armeijan leivissä -elokuva vuodelta 1984 on koko vuosikymmenen katsotuin elokuva Suomessa, päihittäen siis muun muassa E.T.:n! Muita Loirin merkittäviä hahmoja olivat Nasse-setä, Tyyne sekä Jean-Pierre Kusela, joka valloitti television lisäksi myös levyllä. Kuselan bravuurinumerona tunnettu Naurava kulkuri (1986) myi yli 90 000 äänitettä.
Vaikka Vesa-Matti Loiri nousikin kansansuosikiksi juuri koomikkona, hän ei kuitenkaan unohtanut myös vakavampaa musiikkia. Loirin ensimmäinen pitkäsoitto 4+20 vuodelta 1971 oli kunnianhimoinen lähes instrumentaalinen jazz-levy. 70-luvun aikana Loiri levytti myös omia tulkintoja suomalaisista vakavista laulelmista. 1978 julkaistiin Loirin ensimmäinen kaupallinen suurmenestys: hän levytti albumillisen Suomen kansallisrunoilijaksikin luonnehditun Eino Leinon runoja. Levy nousi suureen suosioon ja lopulta sitä myytiin yli 100 000 äänitettä. Vesa-Matti Loirin laulajanuran kaikkein suurin menestys on vuonna 1988 julkaistu joululaulu Sydämeeni joulun teen, jonka sisältänyt albumi on Suomen kaikkien aikojen yhdeksänneksi myydyin albumi. Loirin vakavampaa puolta esitteli myös hänen ensimmäinen euroviisuehdokkaansa Laulu vuodelta 1975, joka sijoittui Suomen euroviisukarsinnoissa kolmanneksi.
Vuonna 1980 säveltäjä Aarno Raninen kutsui Vesa-Matti Loirin tulkitsemaan sävelmänsä Huilumies Suomen euroviisukarsintoihin. Laulu sopi Ranisen mielestä Loirille erinomaisesti, olihan Vesku taitava huilisti. Vuoden 1980 Suomen euroviisukarsinta järjestettiin kaksivaiheisena: ensin järjestettiin 11 kappaleen alkukarsinta, jossa asiantuntijaraati valitsi kuusi laulua finaaliin. 12. tammikuuta järjestetty alkukarsinta päättyi suomalaisten tv-katsojien kollektiiviseen hämmästykseen, sillä lähes kaikki perinteisemmät ja iskelmällisemmät euroviisuehdokkaat tiputettiin tylysti jatkosta, ja loppukilpailuun päästettiin enemmän tai vähemmän kokeilevia ja taiteellisia sävellyksiä. Alkukarsinnan tulosten selvittyä Yleisradion ohjelmapäivystys ruuhkautui vihaisten suomalaisten puhelinsoitoista. Suomen euroviisukarsintojen finaali järjestettiin 8. maaliskuuta, ja voittajan ratkaisivat viisi alueraatia. Ennakkoarvioiden mukaan Suomen viisuedustajaksi povattiin Veskun Huilumiestä tai Kirkan Karthagoa, sillä ne olivat kuusikon ainoat laulut, jotka yleisen mielipiteen mukaan istuivat edes jollain tasolla euroviisumuottiin. Kaikki viisi alueraatia pitivät Huilumiestä parhaana lauluna, joten Vesa-Matti Loiri pääsi edustamaan Suomea Haagin Eurovision laulukilpailuun. Huilumiehen säveltäneellä Aarno Ranisella oli jo euroviisukokemusta, sillä hän oli säveltänyt Suomen kolmen vuoden takaisen edustussävelmän Lapponian. Raninen itse piti Huilumiestä parempana sävellyksenä, sillä se oli hänen mukaansa spontaani laulu, siinä missä Lapponia oli täysin harkittu ja laskelmoitu tuote. Huilumiehestä levytettiin myös englanninkielinen versio, jota levitettiin useaan Euroopan maahan.
Haagin Eurovision laulukilpailuissa 19.4.1980 Suomi esiintyi aivan kilpailukavalkadin puolivälissä, esiintymisnumerolla 10. Vesa-Matti Loirin lisäksi lavalla nähtiin taustalaulajat Irina Milan, Martti Metsäketo, Maarit Hurmerinta, Arto Alaspää ja Kalle Fält. Huilumies saavutti ainoastaan kuusi pistettä ja sijoittui koko kilpailun viimeiseksi. Suomi sai odottaa pisteitä kauan, sillä vasta yhdentenätoista pisteensä jakanut Norja kartutti Suomen pistetiliä viidellä pisteellä. Niiden lisäksi Suomi sai yhden pisteen Ranskalta. Suomelle jumbosija oli neljäs, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomi jäi kilpailussa absoluuttisesti viimeiseksi, aikaisemmat kolme jumbosijaa olivat olleet jaettuja. Euroviisumenestys ei kuitenkaan hetkauttanut Loirin uraa suuntaan tai toiseen. Samana vuonna ilmestynyt toinen Eino Leinon runoja sisältänyt pitkäsoitto myi yli 50 000 äänitettä.
Vesa-Matti Loiri on levyttänyt yli 30 pitkäsoittoa. Hän on esiintynyt 60 elokuvassa ja tehnyt lukuisia rooleja myös teattereissa. Häntä pidetään kiistattomasti yhtenä Suomen lahjakkaimmista ja vahvimmista näyttelijöistä, ja lisäksi hän on saavuttanut uransa aikana lukuisia elokuva-, televisio- ja musiikkialan palkintoja. 2000-luvulla hänen suosionsa on edelleen suurta, ja levyt ovat myyneet säännöllisesti kultaa ja platinaa. Vesku on levyttänyt useamman albumillisen akustisia versioita suomalaisista rock-klassikoista. Näiden levyjen suosio on vienyt hänet esiintymään jopa Suomen suurimmille rockfestivaaleille. Vesku nauttii kaikenikäisten suosiosta yli genrerajojen.
Suomen karsintaa 1980:
Kirka & Silhuetit - Karthagoon (Ylen Elävä Arkisto)
4. Sinikka Sokka - Eräs lapsi ei nuku
5. Eija Ahvo - Lady Day
Paula Koivuniemi - Romantiikkaa (semifinaali)
Vesa-Matti Loiri Spotifyssa
Aiemmin Viisulassa: Suomi 1977: Monica Aspelund - Lapponia
Vuosi: 1980
Kappale: Huilumies
Esittäjä: Vesa-Matti Loiri
Säveltäjä: Aarno Raninen
Sanoittaja: Vexi Salmi
Kapellimestari: Ossi Runne
Sijoitus: 19./19
Pisteet: 6
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1980fi
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/Finland1980.html
Vesa-Matti Loiria (s. 4. tammikuuta 1945) eli Veskua kutsutaan Suomessa viihteen kymmenottelijaksi, eikä suotta: hän on luonut häkellyttävän uran niin muusikkona kuin näyttelijänä, ja lisäksi hän on kunnostautunut hieman myös urheilun saralla. Loiria pidetään yhtenä suomalaisen viihteen legendaarisimmista henkilöistä.
Loirin ura taiteilijana alkoi jo 17-vuotiaana, kun hän pääsi näyttelemään toista pääosaa Mikko Niskasen elokuvaan Pojat. Loirin debyyttisuoritus näyttelijänä palkittiin Jussi-palkinnolla, joka on Suomen merkittävin elokuva-alan palkinto. Onnistuneen alun innoittamana Loiri alkoi opiskella teatterikoulussa. Teatterikoulusta tie vei vasemmistolaisiin taiteilijapiireihin, kuten Ylioppilasteatteriin, jossa Loiri muun muassa esiintyi legendaarisessa Lapualaisoopperassa. Ylioppilasteatterin avainporukalla oli myös kytköksiä Love Records –levy-yhtiöön, joka julkaisikin Vesa-Matti Loirin ensimmäiset levytykset vuonna 1966.
Merkittävä osa suomalaisista tuntee Vesa-Matti Loirin ensisijaisesti koomikkona. 60-luvun lopulla Vesku alkoi esiintyä suomalaisen koomikon Spede Pasasen elokuvissa, jolloin suomalaiset pääsivät tutustumaan ensimmäistä kertaa Vesa-Matti Loirin humoristisempaan puoleen. Huumori seurasi myös Veskun levytyksiin, sillä vuonna 1968 levytetty hupaisa Saiskos pluvan oli hänen ensimmäinen menestyshittinsä. Elokuvien lisäksi Vesku esiintyi vuosikymmeniä televisiossa Speden sketsiohjelmissa. 80- ja 90-luvun taitteessa hänellä oli myös oma televisio-ohjelma Vesku Show. Loirin esittämistä rooleista ylivoimaisesti tunnetuin oli Uuno Turhapuron hahmo. Alun perin Speden televisiosketseihin luodun hahmon ympärille tehtiin 17 elokuvaa vuosina 1973–2004. Erityisesti 70- ja 80-luvuilla "turhapurot" olivat Suomessa todellisia yleisömenestyksiä, ja esimerkiksi Uuno Turhapuro armeijan leivissä -elokuva vuodelta 1984 on koko vuosikymmenen katsotuin elokuva Suomessa, päihittäen siis muun muassa E.T.:n! Muita Loirin merkittäviä hahmoja olivat Nasse-setä, Tyyne sekä Jean-Pierre Kusela, joka valloitti television lisäksi myös levyllä. Kuselan bravuurinumerona tunnettu Naurava kulkuri (1986) myi yli 90 000 äänitettä.
Vaikka Vesa-Matti Loiri nousikin kansansuosikiksi juuri koomikkona, hän ei kuitenkaan unohtanut myös vakavampaa musiikkia. Loirin ensimmäinen pitkäsoitto 4+20 vuodelta 1971 oli kunnianhimoinen lähes instrumentaalinen jazz-levy. 70-luvun aikana Loiri levytti myös omia tulkintoja suomalaisista vakavista laulelmista. 1978 julkaistiin Loirin ensimmäinen kaupallinen suurmenestys: hän levytti albumillisen Suomen kansallisrunoilijaksikin luonnehditun Eino Leinon runoja. Levy nousi suureen suosioon ja lopulta sitä myytiin yli 100 000 äänitettä. Vesa-Matti Loirin laulajanuran kaikkein suurin menestys on vuonna 1988 julkaistu joululaulu Sydämeeni joulun teen, jonka sisältänyt albumi on Suomen kaikkien aikojen yhdeksänneksi myydyin albumi. Loirin vakavampaa puolta esitteli myös hänen ensimmäinen euroviisuehdokkaansa Laulu vuodelta 1975, joka sijoittui Suomen euroviisukarsinnoissa kolmanneksi.
Vuonna 1980 säveltäjä Aarno Raninen kutsui Vesa-Matti Loirin tulkitsemaan sävelmänsä Huilumies Suomen euroviisukarsintoihin. Laulu sopi Ranisen mielestä Loirille erinomaisesti, olihan Vesku taitava huilisti. Vuoden 1980 Suomen euroviisukarsinta järjestettiin kaksivaiheisena: ensin järjestettiin 11 kappaleen alkukarsinta, jossa asiantuntijaraati valitsi kuusi laulua finaaliin. 12. tammikuuta järjestetty alkukarsinta päättyi suomalaisten tv-katsojien kollektiiviseen hämmästykseen, sillä lähes kaikki perinteisemmät ja iskelmällisemmät euroviisuehdokkaat tiputettiin tylysti jatkosta, ja loppukilpailuun päästettiin enemmän tai vähemmän kokeilevia ja taiteellisia sävellyksiä. Alkukarsinnan tulosten selvittyä Yleisradion ohjelmapäivystys ruuhkautui vihaisten suomalaisten puhelinsoitoista. Suomen euroviisukarsintojen finaali järjestettiin 8. maaliskuuta, ja voittajan ratkaisivat viisi alueraatia. Ennakkoarvioiden mukaan Suomen viisuedustajaksi povattiin Veskun Huilumiestä tai Kirkan Karthagoa, sillä ne olivat kuusikon ainoat laulut, jotka yleisen mielipiteen mukaan istuivat edes jollain tasolla euroviisumuottiin. Kaikki viisi alueraatia pitivät Huilumiestä parhaana lauluna, joten Vesa-Matti Loiri pääsi edustamaan Suomea Haagin Eurovision laulukilpailuun. Huilumiehen säveltäneellä Aarno Ranisella oli jo euroviisukokemusta, sillä hän oli säveltänyt Suomen kolmen vuoden takaisen edustussävelmän Lapponian. Raninen itse piti Huilumiestä parempana sävellyksenä, sillä se oli hänen mukaansa spontaani laulu, siinä missä Lapponia oli täysin harkittu ja laskelmoitu tuote. Huilumiehestä levytettiin myös englanninkielinen versio, jota levitettiin useaan Euroopan maahan.
Haagin Eurovision laulukilpailuissa 19.4.1980 Suomi esiintyi aivan kilpailukavalkadin puolivälissä, esiintymisnumerolla 10. Vesa-Matti Loirin lisäksi lavalla nähtiin taustalaulajat Irina Milan, Martti Metsäketo, Maarit Hurmerinta, Arto Alaspää ja Kalle Fält. Huilumies saavutti ainoastaan kuusi pistettä ja sijoittui koko kilpailun viimeiseksi. Suomi sai odottaa pisteitä kauan, sillä vasta yhdentenätoista pisteensä jakanut Norja kartutti Suomen pistetiliä viidellä pisteellä. Niiden lisäksi Suomi sai yhden pisteen Ranskalta. Suomelle jumbosija oli neljäs, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomi jäi kilpailussa absoluuttisesti viimeiseksi, aikaisemmat kolme jumbosijaa olivat olleet jaettuja. Euroviisumenestys ei kuitenkaan hetkauttanut Loirin uraa suuntaan tai toiseen. Samana vuonna ilmestynyt toinen Eino Leinon runoja sisältänyt pitkäsoitto myi yli 50 000 äänitettä.
Vesa-Matti Loiri on levyttänyt yli 30 pitkäsoittoa. Hän on esiintynyt 60 elokuvassa ja tehnyt lukuisia rooleja myös teattereissa. Häntä pidetään kiistattomasti yhtenä Suomen lahjakkaimmista ja vahvimmista näyttelijöistä, ja lisäksi hän on saavuttanut uransa aikana lukuisia elokuva-, televisio- ja musiikkialan palkintoja. 2000-luvulla hänen suosionsa on edelleen suurta, ja levyt ovat myyneet säännöllisesti kultaa ja platinaa. Vesku on levyttänyt useamman albumillisen akustisia versioita suomalaisista rock-klassikoista. Näiden levyjen suosio on vienyt hänet esiintymään jopa Suomen suurimmille rockfestivaaleille. Vesku nauttii kaikenikäisten suosiosta yli genrerajojen.
Suomen karsintaa 1980:
Kirka & Silhuetit - Karthagoon (Ylen Elävä Arkisto)
4. Sinikka Sokka - Eräs lapsi ei nuku
5. Eija Ahvo - Lady Day
Paula Koivuniemi - Romantiikkaa (semifinaali)
Vesa-Matti Loiri Spotifyssa
Aiemmin Viisulassa: Suomi 1977: Monica Aspelund - Lapponia