Viisukuppila

Maa: Jugoslavia
Vuosi: 1987
Kappale: Ja sam za ples
Esittäjä: Novi Fosili
Säveltäjä: Rajko Dujmić
Sanoittaja: Stevo Cvikić
Kapellimestari: Nikica Kalogjera
Sijoitus: 4./22
Pisteet: 92
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1987yu
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/Yugoslavia1987.html

"Haluan tanssia, hik"..... Tänään siis esittelyssä Jugoslavian pirteä renkutus vuodelta 1987, Ja sam za ples.

Jugoslavian kansallisessa karsinnassa kuultiin peräti 24 sävelmää, joista kahdeksan alueraadin turvin selkeän voiton nappasi yhtye nimeltänsä Novi Fosili. Jo aiemmin neljä kertaa Jugoslavian edustuspaikkaa hakenut, ja peräti kolmesti (1981, 1983 ja 1986) toiseksi tullut yhtye sai siis näin ollen viidennellä yrittämällään kunnian edustaa maataan toukokuisessa Brysselissä. Karsinnassa nähtiin ja kuultiin monta tuttua kasvoa, kuten Seid Memić -Vajta (Jugoslavia 1981) Daniel (Jugoslavia 1983), Bebi Dol (Jugoslavia 1991), Hari Mata Hari (B-H 2006) sekä Kaliopi (Fyrom 2012). Mukana oli myös Monacoa 1966 ja Jugoslaviaa 1972 edustanut Tereza Kesovija.

Vuonna 1969 perustettu Novi Fosili ehti olla koossa hyvän aikaa ennen kuin läpimurto viimein tapahtui vuonna 1976, kun yhtye otti osaa Split Festivaaleille kappaleella Diridonda. Kappaleesta tuli suuri hitti ympäri Jugoslaviaa. Seuraavat bändin julkaistut albumit myivät miljoonia ympäri maata. Kahdeksan albumin jälkeen yhtyeen naissolisti Đurđica Barlović jätti yhtyeen vuonna 1984 ja uudeksi naissolistiksi kiinnitettiin Sanja Doležal. Sanja oli yhtyeen mukana euroviisuedustusmatkalla 1987.

Brysselin lavalle asteli omassa maassaan jo äärimmäisen suosittu ja tunnettu yhtye. Illan toiseksi viimeisenä esiintynyt Jugoslavia marsitti lavalle iloisen ja pirteän ryhmänsä esittämään iloisen ja pirteän kappaleensa ja se puri kansainväliseen tuomaristoon hyvin. Johnny Loganin toista euroviisuvoittoa ei pystynyt kukaan uhkaamaan, mutta illan päätteeksi Jugoslavia oli kerännyt 92 pistettä ja saavuttanut neljännen tilan. Norja ja Turkki antoivat Jugoslavialle täydet 12 pistettä. Suomen tuomaristo ei ollut yhtä vakuuttunut, vaan raatimme jätti kappaleen kokonaan ilman pisteitä.

Euroviisujen jälkeen yhtye julkaisi vielä usean albumin, mutta Jugoslavian hajotessa hajosi myös yhtye vähäksi aikaa. Bändi teki kuitenkin nopeasti paluun vuonna 1997. Sanja Doležal ei ollut enää kokoonpanossa mukana. Vuonna 2001 yhtye päätti kuitenkin panna pillit taas pussiin. Vuonna 2005 julkaistu kokoelmalevy on viimeinen julkaisu, joka kokoonpanolta on ilmestynyt. He esiintyvät edelleen silloin tällöin eri tilaisuuksissa.


Novi Fosili - I wanna dance

Novi Fosili - Yugovision Song Contest / show Pjesma Jugovizije

Novi Fosili Spotifyssa

Aiemmin Viisulassa:

Jugoslavia 1988: Srebrna Krila - Mangup
Jugoslavia 1989: Riva - Rock me

Hikkaili tuo Novi Fosilin Sanja, vallan. Hurmaava tyttönen.

Ihan hassu renkutus, mutta liian ylös sijoittui. Kiva kolmonen.

Tämä Jugoslavian entry oli kyllä niin kopio, niin plagiaatti kuin olla ja voi. Pitkiä melodioita toisista kappaleista, joita tosin en pysty nimeämään, vaikka kappaleet tunnistankin. Niin niin, onhan aina lainattu, joo joo, mutta tuohon aikaan tämä oli aika härski plagiaattikokoelma . Urheasti se Sanja vaan lauloi, vaikka hänellä oli niin kova hikka .
Tuloksissa aivan liian korkealla, ehkäpä enteillen toisen samantyylisen Jugoslavian renkutuksen voittoa pari vuotta myöhemmin.
Pirteydestä ja mietitystä koreografiasta kaksi tähteä.

Ahaa, tämä on tämä! Kyllähän minä tämän muistan. Mutta en kyllä pidä tästä. Aika turha renkutus.

** tähteä.

Aivan liian korkealle sijoittunut ralli, minusta. Nämä Jugoslavian nopeaiset tuppasivat tuolloin menestymään, vaikka parhaimmillaan he mielestäni olivat balladivuosinaan.

Kovin keskivertoa ja moneen kertaan kuultua. Ihan kiva KOLMONEN. Heikohko sellainen.

Käsittämättömän korkea sijoitus näin typerälle rallatukselle. Kas, kun ei voittanut. Tämähän on melkein kuin vuoden 1981 inhokkivoittajani, ehkä hieman parempi.
En jaksa tätä kappaletta. Yksi piste, vaikken ymmärrä miksi sitäkään, mutta olkoon.

Heikompaa Jugoslaviaa, tässä vaiheessa 80-lukua oli menossa ihan putki jugorenkutuksia. Kovasti tarttuu ja Sanjan hikka ärsyttää, mutta hyvin köykäisin eväin ollaan liikkeellä. Esitys oli pirteä, minusta ehkä sittenkin enemmän tekopirteä. Jostain kumman syystä minulle tuli tästä kappaleesta mielleyhtymiä paljon tuoreempaan Narodnozabavni rockiin.

Kaksi tähteä, aika vahvat nyt kuitenkin.

Tämähän on aivan mahtava ja nuo hikkaukset ovat piste i:n päälle. Viisi tähteä.

Vähän ilkeää tekee tuo kertosäkeen pölliminen. Ja aivan liian hyvin pärjäsi itse kisassa. Pöyristyttävän hyvin jopa. Kolme.

Hyi. On niin kasariviisua kuin olla voi. Näiden takia harrastukseni silloin tyssäsikin. Mutta koska on kuitenkin ihan taitavasti esitetty, niin kaksi tähteä. Nämä osaavat laulaa, mitä ei kaikista tämän hetken tähtösistä voi sanoa.

Enpä ollut tätä aiemmin kuullutkaan! Mainio, mahtava, kerrassaan huikee!

No olipa heikohko biisi, jos tuota nyt edes biisiksi voi kutsua. Esitys on kuitenkin ihan kivan pirteä, vaikka jotain vähän päälleliimattua fiftarihenkisyyttä siinäkin on havaittavissa. Hikkaukset toivat ihan jännää lisää tähän. Olen kiltti ja annan tälle kakkosen, vaikka ei oikeasti ehkä ansaitsisi sitäkään.

Ajalta jolloin euroviisut olivat vammautuneet vakavasti. Setä-täti -rockabillya. Do you wanna dance -biisin pohjalle rakennettu pölkky. Jos esiintyjillä virtaisi veri ja soittaisivat kuin ihmiset, niin kappaletta voisi kuunnella. Nyt kaikki, koko höskä nikotuksineen on pelkkä euroviisukasetin kansilehden kirkas nurkkakuva. 1 kapula, joka laitetaan jalkojen väliin. Ei sillä tavalla niin kuin pippeli pissittäessä vaan niin kuin estääkseen liikkumista. Jotta pysähtyy.

Jos iloisuudesta jaettaisiin pisteitä, tämä biisi olisi all time top-30 ihan takuulla. Iloinen rallatus, tykkäsin, neljä!

Vähän kotikutoinen meininki, mutta on tämä ihan hupsu. Ainakin bändillä näyttää olevan hauskaa lavalla ja joraavat soittajat nostavat hymyn huulille. Puuduttavan pitkä tämä on. Kaksi tähteä.