Suomi 1984: Kirka – Hengaillaan
Lähetetty: 01 Touko 2013, 10:23
Vuosi: 1984
Kappale: Hengaillaan
Esittäjä: Kirka
Säveltäjä: Jukka Siikavire
Sanoittaja: Jussi Tuominen
Kapellimestari: Ossi Runne
Sijoitus: 9./19
Pisteet: 46
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1984fi
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/Finland1984.html
Kirill Babitzin syntyi 22. syyskuuta 1950 Helsingissä venäläisen emigranttiperheen kolmanneksi vesaksi. Jo lapsena hän sai lempinimekseen Kirka, josta tulikin myöhemmin myös hänen esiintymisnimensä. Kirkan musiikin harrastus alkoi jo 5-vuotiaana, jolloin hän sai isoäidiltään haitarin. Pian nuori Kirill soitteli haitariaan muun muassa vanhusten iloksi vanhainkodeissa. 10-vuotiaana Kirka voitti piirinmestaruus-hopeaa televisioiduissa harmonikkakilpailuissa Helsingissä.
Kurtun näpelöiminen sai kuitenkin pian jäädä, sillä 60-luvun alkaessa angloamerikkalainen rock’n’roll tempaisi Kirkan mukaansa. Jo 12-vuotiaana Kirka ryhtyi The Creatures -yhtyeen solistiksi. The Creatures esitti suoraviivaista rockia ja keikkaili säännöllisesti muun muassa koulujen hipoissa ja opiskelijabileissä. The Creatures oli kasassa vuosina 1962–1966. Viimeisinä vuosina The Creaturesin toiminta oli jo hyvin ammattitaitoista, sillä yhtyettä pyydettiin muun muassa kansainvälisten rock-tähtien Suomen-konserttien lämmittelybändiksi. Levy-yhtiön ovet eivät kuitenkaan avautuneet, sillä yhtyeen imago oli liian raju Suomen silloin vielä sovinnaiselle musiikkiteollisuudelle. Itse solisti Kirka herätti kuitenkin levy-yhtiöiden huomion. Kesällä 1967 Kirka pääsi ensimmäistä kertaa levyttämään. Ensilevytys oli jatsahtava Anna suukko vain, joka edusti kuitenkin marginaalimusiikkia, eikä herättänyt suurta huomiota.
Syksyllä 1967 Kirkan tie johti Suomen toiseksi suurimpaan levy-yhtiöön Scandiaan. Heti ensimmäinen Scandia-levytys Hetki lyö oli suuri menestys. Kirka uniikki ja raju lauluääni herätti huomiota, vaikka levytuottajat pelkäsivätkin, että tuollaisella laulutavalla Kirka menettää äänensä muutamassa vuodessa. Kirkasta tuli koko 60-luvun ylivoimaisesti suosituin pop-tähti Suomessa. Suomalaisten teinityttöjen keskuudessa alkoi suorastaan Kirka-hysteria. Kirkan suosion aiheuttama massahysteria oli jotain sellaista, mitä Suomessa ei ollut koskaan aikaisemmin koettu. Kirka levytti 60- ja 70-luvun vaihteessa lukuisia hittejä: Leijat (1968), Viimeiseen mieheen (1969), Pääsi rinnallein painuu (1969), Venus (1970), Silta yli synkän virran (1970), Mamy blue (1971) ja Varrella virran (1973). 70-luvun puolivälin lähestyessä Kirka alkoi olla jo kyllästynyt pop-tähden imagoonsa, ja hän halusi levyttää kunnianhimoisempaa musiikkia. Niinpä hän vaihtoi tyylinsä souliin, mikä keräsi kriitikoilta kiitosta, mutta jätti suuren yleisön kylmäksi. Kirkan suosio alkoi laskea laskemistaan, ja viimeistään 80-luvun alkaessa Kirka sai tyytyä riviartistin asemaan: keikkoja ja levytyksiä riitti säännöllisesti, mutta levytyksistä ei noussut suuria valtakunnallisia hittejä.
Kirka on ollut erittäin tuttu näky Suomen euroviisukarsinnoissa, sillä hän on osallistunut kilpailuihin useammin kuin kukaan toinen artisti. Ensimmäistä kertaa Kirka nähtiin viisukarsinnoissa vuonna 1972 laululla Kaikkea on. 1974 hän oli mukana laululla Energiaa, 1975 vuorossa oli Oh New York, rakkain, 1976 Neidonryöstö, 1979 Aikuiset anteeksi antaa yhdessä Kirkan sisarten Muskan ja Annan kanssa ja 1980 Karthago. 1983 Kirka oli yksi kutsuartisteista ja hän esitti kilpailussa kolme laulua. Vuosina 1980 ja 1983 Kirka sijoittui karsinnoissa toiselle sijalle, minkä myötä hän alkoi kantaa jo ”ikuisen kakkosen” leimaa.
Vaikka euroviisuedustusta ei koittanutkaan ennen vuotta 1984, Kirka oli ehtinyt edustaa Suomea muissa kansainvälisissä laulukilpailuissa. 70-luvulla hän edusti Suomea muun muassa Bulgariassa Kultaisen Orfeuksen –festivaaleilla sekä Sopotin laulukilpailuissa. Vuonna 1983 Kirka, Riki Sorsa ja Anneli Saaristo edustivat Suomea Belgiassa Knokke Cup –kilpailussa sijoittuen kolmanneksi.
Vuonna 1984 Yleisradio kutsui Kirkan jälleen yhdeksi euroviisukarsintojen artistiksi. Muut kutsutut solistit olivat Paula Koivuniemi, Sonja Lumme, Anneli Saaristo, Tomas Ek ja Leena Nilsson. Suomen euroviisukarsintojen alkukarsintaan valittiin 21 laulua. Kirka oli säveltäjien ylivoimainen suosikki kutsuartisteista, sillä hän sai esitettäväkseen peräti 7 ehdokaslaulua. Finaaliin valittiin yhteensä 11 laulua, joista kolme oli Kirkan esittämiä: Hengaillaan, Laulu maailmalle ja Oo Marie. Suomalaiset valitsivat postikorttiäänestyksellä Jukka Siikavireen säveltämän reippaan Hengaillaan-laulun Suomen viisuedustajaksi Luxemburgiin selvin luvuin: laulu keräsi yli 22 000 ääntä, lähes kaksi kertaa enemmän kuin toiseksi sijoittunut Paula Koivuniemen esittämä Tuultako tavoitan.
Kirka kutsui euroviisuesityksensä ja esikatseluvideon ohjaajaksi Jukka Kajavan. Hengaillaan esitettiin Luxemburgin Euroviisuissa 5.5.1984 neljänneksi viimeisenä. Kirkan kanssa lavalle nousivat myös taustalaulajat Kaija Kokkola, Anita Pajunen ja Jokke Seppälä. Suomi sijoittui kymmenen parhaan joukkoon kuuden vuoden tauon jälkeen. Hengaillaan keräsi yhteensä 46 pistettä, jotka oikeuttivat yhdeksänteen sijaan. Hengaillaan keräsi tasaisesti pieniä pisteitä äänestäjämaiden enemmistöltä. Eniten laulusta pitivät ruotsalaiset, jotka muistivat laulua seitsemällä pisteellä. Hengaillaan nousi Suomessa melkoisen suureksi hitiksi, ja Kirka vastaanotti Hengaillaan-LP:stä uransa ensimmäisen kultalevyn. Laulu on edelleen yksi kaikkien aikojen suosituimpia suomalaisia euroviisuja radio- ja DJ-soiton sekä karaoke-esitysten suhteen.
Kirka nousi todelliseen valtakunnalliseen suosioon uudelleen syksyllä 1988, jolloin hän voitti Syksyn sävel –kilpailun laululla Surun pyyhit silmistäni, josta tuli yksi Suomen kaikkien aikojen suosituimpia iskelmiä. Surun pyyhit silmistäni –albumi oli Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen pitkäsoitto, joka myi yli 200 000 äänitettä. Nykyään levy on edelleen kaikkien aikojen kolmanneksi myydyin albumi Suomessa. Surun pyyhit silmistäni –laulun suursuosion vanavedessä syntyi myös muita suuria hittejä kuten Anna käsi (1989) ja Ota lähellesi (1990). Vuosina 1988–1999 Kirkan levyjä myytiin yhteensä lähes miljoona äänitettä. Surun pyyhit silmistäni nousi myös kansainväliseen suosioon. Laulun englanninkielinen versio Sadness in your eyes oli suuri hitti Kreikassa, minkä myötä Kirka kierteli 90-luvulla esiintymässä myös Kreikassa. Laulusta levytettiin myös kiinankielinen versio, joka nousi suosioon Kiinassa ja Hong Kongissa.
Kirka palasi euroviisukarsintoihin jo vuonna 1986 lauluilla Aitoa taikaa ja Uusiin taivaisiin. 1989 hän oli mukana kappaleella Hiljaisuutta, 1991 vuorossa oli Taivas ja maa, 1992 Antaa menneisyyden mennä ja 1996 Toukokuu. Kirkan suursuosio ei kuitenkaan siivittänyt häntä enää toista kertaa euroviisuedustajaksi.
90-luvulla Kirkan suosio oli edelleen huikeaa. 1997 Kirkan 30-vuotisjuhlakiertue sisälsi peräti 56 konserttia, jotka olivat kaikki yhtä lukuun ottamatta loppuunmyytyjä. Vuosina 1998-1999 Kirka oli mukana Hectorin, Pave Maijasen ja Pepe Willbergin kanssa Mestarit Areenalla –projektissa, joka nousi ilmiömäiseen suosioon. Mestarit esiintyivät Suomen suurimmissa konserttisaleissa loppuunmyydyille katsomoille, ja heidän livealbuminsa myi yli 120 000 äänitettä ja oli vuotensa myydyin pitkäsoitto Suomessa.
2000-luvulla Kirkan suosio hieman tasaantui. Tammikuussa 2007 suomalaiset saivat lukea lehdistä surullisen uutisen. 56-vuotias Kirka menehtyi yllättäen sairauskohtaukseen. Kirkan yllättävä kuolema oli hetken aikaa Suomen suurin uutinen.
Suomen karsintaa 1984
Kirka - Hengaillaan
Paula Koivuniemi - Tuultako tavoitan 
Anneli Saaristo - Sä liian paljon vaadit 9. Tomas Ek - Machoman
Kirka Spotifyssa
****
. Karismaattinen ja säteilevä Kirka oli lavalla vuorenvarma. Mollikansan viisu soi kerrankin duurissa ja ansaitusti kymppisakkiin päädyttiin. Taustakuoron stailaus ja lauluosuudet olivat hilkulla mennä överiksi, mutta niin ei käynyt. Viitoskerhon viisu.
Stailauksen kanssa oltiin suomalaisittain tyypilliseen tapaan lähellä mennä överiksi etenkin taustakuoron osalta, mutta myös Kirkan meikkauksen kanssa, mutta onneksi niin ei ihan käynyt. Tämä saa aina takuuvarmasti hyvälle tuulelle. 
(Minna Pentin äänellä)
No se siitä.