Viisukuppila

Maa: Ranska
Vuosi: 1988
Kappale: Chanteur de charme
Esittäjä: Gérard Lenorman
Säveltäjä: Gérard Lenorman
Sanoittaja: Gérard Lenorman, Claude Lemesle
Kapellimestari:
Sijoitus: 10./21
Pisteet: 64
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1988fr

Gérard Lenormanilla oli epäkiitollinen tehtävä esittää itse säveltämänsä ja sanoittamansa lämminhenkinen laulelma 'Chanteur de charme' Dublinin vuoden 1988 kalsalla lavalla. Hän onnistui kuitenkin saamaan esitykseen inhimillisyyttä ja lämpöä. Käsi taskussa aloitettu esitys oli rennonoloinen -- vaikkakin hieman laskelmoidunkin oloisesti. Kiinnostava sävellys, suvereeni esiintyjä ja sointuva ranskan kieli toivat maalle 10. sijan 21 kappaleen joukosta.

Gérard Lenorman (s. 1945) ei ollut mikään untuvikko esiintymislavoilla. Hän oli ponnistanut rankoista lapsuusoloista tiensä musiikin pariin jo teinivuosina ja tehnyt itse kappaleensa tuolloinkin. Myöhemmin hän sävelsi mm. Brigitte Bardot'lle pari kappaletta ennen kuin itse oli artistina tunnettu. Vuoden 1971 levytys 'Il' oli hänen ensimmäinen menestyskappaleensa. Hänen uransa sai myös kansainvälistä ulottuvuutta 70-luvulla, jolloin Gérard levytti kappaleitaan myös saksaksi, englanniksi, espanjaksi ja italiaksi.

Vaikka levytystahti euroviisuedustusvuoden jälkeen vähitellen harventui, on Lenorman kuitenkin konsertoinut säännöllisesti Ranskassa. Viimeinen kiertue oli vuonna 2010 -- sillä esiintyi hurmaavasti harmaantunut herra, joka on yhä tunnistettavissa vilkkuvista silmistään.

Ja löytyyhän Gérard'in myöhemmältä uralta vielä yksi viisukytkös: vuoden 2011 lopulla hän tekee yhteistyötä Anggunin kanssa, heidän duettonsa 'Il' päätyi Anggunin (FRA 2012) Echoes-levyn erikoispainoksen raidaksi


Gérard Lenorman Spotifyssa
http://www.gerard-lenorman.com/

Alakuloinen saippuapallolaulu. Ajan peltiset ja tinaiset syntikkasoinnit, demisroussossukuisäänistä mieslaulantaa, euroviisuhumppasaapastelua, niin tuttua, niin unohtumatonta. Kuin huoneen seinällä oleva taulu, jonka olemisen muistaa vain silloin kun siihen katsahtaa. 2 rottweileria, joitten ärisevien murisevien, torahampaitaan näyttävien suitten ikenistä vuotaa punaista irviverta.

Minusta hyvä aikansa sävelmä. Toimiva ja hieman dramaattinen kertsi.

Vähän mitäänsanomaton. Periaatteessa mahtipontinen, mutta kertsi ei ollut tarpeeksi eeppinen. Siispä kolme.

Tarttuva ja dramaattinen viisu. Heikon vuoden yläluokkaa. Neljä.

Laadukas paketti Ranskasta viisi tähteä annan.

Kaunis ja tunnelmallinen laulelma, joka ei kuitenkaan loistanut omaperäisyydessään, eli hieman harmaaksi jäi. Charmikas esitys joka tapauksessa, kuten pitikin.

Postikorttiosuus oli kuvattu Saint Patrick II:lla, joka on entinen Viking Linen Aurella vm. 1973.

Kolme keskivahvaa tähteä.

Perinteinen ranskalaisballadi 80-luvun tyylillä maustettuna. Ei hullumpi lainkaan. Sijoitus oli aikalailla kohdallaan.
Kolme tähteä gallian suuntaan.

Olipa koukutonta. Kaksi tähteä.

Ei järin kiinnostava kappale. Nimestä tulee mieleen Charme Asserdal, enkä taida enää koskaan päästä eroon tästä mielleyhtymästä.

** tähteä.

Laulajan hurmastako lie Gerard laulanut? Sujuva, soljuva sävelmä toi etäisesti Lemmenlaiva-viboja . Melkein lähti lentoon, mutta jotakin vielä olsi tarvittu lisää. Korkealta lauloi himena säikähtäneen oloinen Gerard. Erikoinen sointukulku lopussa vei jonnekin ihan uusiin sfääreihin. Kolme plus.

Viihdemusiikkia. Ihan tyylikästä semmoista. Parasta ihan mukavasti lentoon lähtevä kertosäe. Artisti uskottava ja karismaattinenkin. Vahvat kolme tähteä.

Aika unohdettava ja vanhanaikainen veisu. Karismaattinen Gérard pelastaa tämän kahteen tähteen.

En yllättäen inhoa tätä, niin kuin melkein kaikkia Ranskan viisuja. Tässä on ihan kivasti keinuva rytmi. Aika kamala reuhka kyllä laulajalla. Kaksi tähteä.

erityisen kaunis tuo kertosäe, laulaja tuntuu nuhaiselta, n. 4.3 pist. ranskalaisista viisuista ei voi olla pitämättä... siis entisaikojen...