Viisukuppila

Maa: Portugali
Vuosi: 1981
Kappale: Playback
Esittäjä: Carlos Paião
Säveltäjä: Carlos Paião
Sanoittaja: Carlos Paião
Kapellimestari: Shegundo Galarza
Sijoitus: 18./20
Pisteet: 9
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1981pt
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/70s_80s/Portugal1981.html

Hyvät Viisulan seuraajat! Viisula-projekti alkoi 1.1.2010. Sen jälkeen olemme keskiviikkoisin esitelleet 1980-luvun euroviisuja. Nyt projekti on edennyt siihen, että olemme tämän päivän jälkeen käsitelleet kaikki 1980-luvun euroviisut. Tämän päivän jälkeen Viisulassa ei julkaista enää keskiviikkoisin esittelyä. Viisula jatkuu loppuvuodenkin nelipäiväisenä, sillä ensi viikon lauantaista Viisukuppilan 10-vuotispäivästä 9.11. lähtien aloitamme 2010-luvun esittelyt. Tammikuusta alkaen kun 50- ja 60-luvunkin viisut on esitelty, jatkuu Viisula kolmipäiväisenä torstaista lauantaihin.

Portugalin karsinta Dublinin vuoden 1981 Eurovision laulukilpailuun järjestettiin Lissabonissa Teatro Maria Matosissa 7. maaliskuuta. Iltaa emännöi Rita Ribeiro ja isännöi Eládio Clímaco. Voittajan valitsi 22 alueraatia. Edustuspaikkaa tavoittelemassa nähtiin niin menneitä kuin tuleviakin viisuartisteja. Neljänneksi tuli seuraavan vuoden edustaja Doce kappaleella Ali-Bábá, um homem das Arábias. Ryhmän jäsenistä Teresa Miguelilla ja Fatima Padinhalla oli edustuskokemusta kolmen vuoden takaa Geminin riveistä Pariisista. Kolmannelle sijalle alueraadit rankkasivat Maria Guinotin sävelmällä Um adeus, um recomeço, edustusmatkaa Maria sai kuitenkin odotella vielä kolme vuotta. Toiseksi tuli edellisvuoden edustaja José Cid laululla Morrer de amor por ti. Edellisvuoden karsinnasta oli tuttu myös illan voittaja Carlos Paião, joka lähetettiin Dubliniin omalla sävellyksellään Playback.

Carlos Manuel Marques Paião syntyi Coimbrassa 1. marraskuuta 1957. Lapsuutensa ja nuoruutensa Aveirossa sekä Cascaisissa viettänyt Carlos oli jo 21-vuotiaana säveltänyt yli 200 kappaletta. Carlos voitti Aveiron laulufestivaaleilla vuonna 1978 kaksi palkintoa ja tästä ura artistina varsinaisesti alkoi. Carlos opiskeli laulamisen ohella lääketiedettä valmistuen lääkäriksi vuonna 1983, mutta säveltäminen ja laulaminen oli hänen varsinainen intohimo. Vuoden 1980 karsinnassa Carlos jäi semifinaaliin laululla Amigos, eu voltei. Playback voitti seuraavan vuoden karsinnan ylivoimaisesti, mutta laulun hauska sanoma ja iloisen värikäs esitys ei tavoittanut Dublinissa eurooppalaisia raateja. Pisteitä tuli vain Saksasta kahdeksan kappaletta ja Kreikasta yksi. Kotiinviemisinä Carlosilla oli toiseksi viimeinen sija yhdessä Turkin kanssa, vain Norjan Finn Kalvik jäi taakse.

Jo edustusvuonna Carlos julkaisi neljä suuren suosion saavuttanutta sinkkua kuten Pó de Arroz/Ga-Gago. Vuotta myöhemmin ilmestyi sinkku Marcha do Pião das Nicas sekä debyyttialbumi Algarismos. Hän sävelsi tunnetuille laulajille aina legenda Amália Rodriguesista koomikko Herman Joséen. Festival RTP da cançãoon 1982 hän sävelsi Cândida Branca Florin toiseksi tulleen laulun Trocas baldrocas ja seuraavana vuonna Carlos duetoi Cândidan kanssa Vinho do Porto, Vinho de Portugal sijoittuen kolmanneksi. 1984 ilmestyivät sinkut Discoteca ja Cinderela. Carlosin edustustehtävät saivat jatkoa seuraavana vuonna Tokiossa World Popular Song Festivalissa laululla Lá Longe Senhora. Carlos kuoli vain 30-vuotiaana auto-onnettomuudessa keikkamatkalta palatessa Rio Maiorissa 26. elokuuta 1988. Carlosin kuolemasta tuli kuluneeksi elokuussa 25 vuotta, mutta portugalilaiset eivät ole unohtaneet häntä.

Portugalin karsintakappaleet 1981

Samuel - Tempo de partir
Carlos Alberto Moniz & Maria do Amparo - Olá rapariga, olá
Bric-À-Brac - Daqui deste país
Maria Guinot - Um adeus, um recomeço
Joana & Pedro - Amar em Agosto
Doce - Ali-Bábá, um homem das Arábias
Cocktail - Vem esquecer o passado
António Branco - Tanto e tão pouco
José Cid - Morrer de amor por ti
Carlos Paião - Play-back
Zélia Rodrigues - Foste o mar
Zélia Lopes - Manhã do meu sonho

Melhor Canção de Sempre - Playback (2009)

Henrique Feist - Medley Carlos Paião (2012)

Carlos Paião Spotifyssa

Aivan täydellinen viisu päättämään 80-luvun viisuloinnit. Sympaattisen haikea kappale on minulla ehdoton vuosiykkönen, ehkä jopa maaykkönen (sillä kyllähän tämä poikkeaa erittäin piristävästi Portugalin viisuhistoriasta). Viisi tähteä ja lepää rauhassa Carlos.

Kyllä, parempaa viisua ei olisi voinut olla päättämään 80-lukua Yks mun kaikkein suurimmista suosikeista. Hauskan leikkisä kappale ja kivat sanoitukset. Live-esitys on myös hauska show. Portugalin parhain ikinä! 5 tähteä!

Melko hauska rallatus ja olisi ansainnut huomattavasti paremman sijoituksen. Yksi vuotensa parhaimmista viisuista.

Kiva kun tästä tunnutaan pidettävän täällä. Itse olen syttynyt tähän sykkivään discoon vasta näin aikuisena. Ihanan hysteeriset jouset ja hauska, hokeva humputushan tässä. Rauha hänen muistolleen.

Voimalliset NELJÄ!

Harvoja valopilkkuja Portugalin viisuhistoriassa. Mielestäni tämä on hauska esitys ja hyvä biisi. En kestä noita värikkäitä haalareita ja koreografiaa. So 80's! Surullinen kohtalo Carlosilla. Neljä tähteä.

Hassu viisu, joka jankkaavuudestaan huolimatta imaisee mukaansa. Melodia on vinkeä ja muistuttaa paikoin Push the buttonia.

****

Ihan hirveä biisi Jankkaava ja ärsyttävä

olipas mahtavan maalailevan pateettinen tuo Jose Cidin biisi, mmmäää en ny muista paljoakaan millasia noi muut oli....tai on... mut ehkä tai mitä ilmeisimmin päädyn varmasti tai ehkä sittenkin balladi-linjalle...? Ei hassumpi ole tämä Paiaonkaan jankkaava korvaan mikkii, ota suihin mikkii... päälaelle mikkiii....-tillintallintaivasallatillintallinpomppomp... - rytminen hupsuttelu... :eeh: tai nimenomaan tämä ON hassun hauska menobiisi. Kylhä tätä ny diggaa jos on digggaakseen ja mikä ettei vois digata ku vaa laittaa aivot roikkumaan hirven sarveen ja päästää estoitta tämän biisin sieluunsa... Lähes jokaisen asian voi ottaa ensin maltilla ja tutkia niitä tai sitä sitten sydämessäänsä... Kuten tätäkin säveltaiteen riemuvoittoa...sielä ja silloin - sen ajan kuvan ilmeellä - paikallisella tasolla.... tälle annan ehkä n. 3.1 pist. ... - 3.7 pist. ... jne... Sen vuoden keskivaiheille tahi ensimmäiseen kolmannekseen, jopa... uskon tämän ehkä sijoittuvan mitä minun arvojärjestyslistaani tuleepi ... ?
jk. no en todellakaan kestä enkä ehkä ymmärrä tätä Viizula-jengin nopeitten biisien ylistämistä... eli wauhtia pittttää olla... (Tyynen ja Martan äänellä/Kuumat Aallot. Radio Pookin toivekonserttien uusia kestohittejä,muuten)

AntSa kirjoitti:Kiva kun tästä tunnutaan pidettävän täällä. Itse olen syttynyt tähän sykkivään discoon vasta näin aikuisena. Ihanan hysteeriset jouset ja hauska, hokeva humputushan tässä.

Joo Multa tulee ihan samat. En pitänyt aikanaan kovastikaan, mutta vanhempana olen oppinut tykkäämään kovastikin tästä. Vaikka itse melodia onkin toistava, sovitus muuttuu ja elää taustalla koko ajan. Tehokas - sanoisin! Silmäni avautuivat aikoinaan, kun tuleva avovaimoni oli luonani kylässä ja katsoimme viisuvuosikerran 1981 ja hän innostui tästä niin, että alkoi kesken katselmuksen tanssimaan

Neljä

Tämä on hauska esitys, vaikka nykyään myötähäpeätyyny onkin käden ulottuvilla . Kappale on positiivisella tavalla jankkaava. Melodiaosat ovat suorastaan hyvät. Patarummun kumahdukset "play-back" -kohdissa ovat todella hienot. Carlos itse on hyvä-ääninen ja ilmeikäs artisti. Surullinen kohtalo oli Carlosilla, niin paljon hänellä olisi ollut vielä annettavaa.
Vielä Dubliniin: taustakuoro on pukeutunut samoihin kirkkaisiin väreihin, kuin Bucks Fizz, joten siinä mielessä voittoisa värivalinta. Koreografian läpivetäminen vaati kyllä pokan pitämistä, hyvin piti . Portugalin paremmassa puoliskossa tämä minulla on, keskitasoa parempi siis. Niin myös tähdet: neljä.

Vai on nyt 1980 -lukukin loppuuntaputeltu. Minulle 1980 -luku oli tasokkaiden viisujen vuosikymmen, huomattavasti yleistä mainettaan parempi. Vuosikymmenen vaate- ja hiustyyleille on (ansaitusti) naureskeltu (minä mukaan lukien ) ja kun muotiasiat tuppaavat kiertämään, niin eiköhän to-si-muhkeiden olkatoppausten aikakin ole taas tulossa.
Kiitos kaikille 80-luvun Viisulaesittelyjen tekijöille ja kanssa-arvostelijoille .

Jaahas, tämä sangen omalaatuinen viisu sai kunnian päättää 80-luvun viisujen kavalkaadin. Sopii kyllä hyvin esimerkiksi 80-luvun kokeilevammasta viisumusiikista. Mieleenpainuva sävel ja värikylläinen esitys, jota katsellessa Leon mainitsema myötähäpeän tunne ei kieltämättä ihan kaukana ole. Kaikesta kokeilevaisuudestaan ja rajojen rikkomisistaan huolimatta en oikein jaksa syttyä tälle. Tai ehkä paremminkin sytyn kyllä aluksi, mutta sitten ehdin jo sammua, kun sitä jankkausta riittää kyllästymiseen saakka ja kolmiminuuttinen tuntuu kovin pitkältä.

Vahvat kaksi tähteä.

Vuoden 1981 tähtikeskiarvokseni tuli 2,75. Yllättävän alhainen luku, kun vuoteen osui kuitenkin kaksi viiden tähden viisua eli Ranskan Humanahum ja vuoden paras eli Saksan Johnny Blue. Mutta vastapainona kahden tähden viisuja oli koko joukko voittajasta tähän Portugalin kappaleeseen. Koko vuosikymmenen keskiarvokin jäi vähän kolmosen alapuolelle, vain 1984 erottui joukosta keskimäärin selvästi muita parempana vuotena. Mutta keskiarvojen taakse peittyy vuosikymmenen monimuotoisuus, mikä ainakin minulle siitä tulee vahvasti mieleen - olkatoppausten ja permanenttien lisäksi, toki.

Kiitos aktiiveille, hieman haikein mielin 80-luvun sulkeutumisesta, mutta mukava on päästä ruotimaan 2010-luvun viisuja Viisulassakin.

Ei voi olla totta - onpas kiva kappale! Kiehtovan vekkulimainen. Koreografia on hieman hämmentävä, mutta sopii periaatteessa loistavasti yhteen biisin kanssa.

En ole vielä ihan varma, kuinka haluan suhtautua tähän kokonaisuuteen... Täytyy ehdottomasti kuunnella ja katsella tämä vielä uudestaan.

*** tähteä.

Ihan piristävä rallattelu, mutta ei mitenkään kovin erikoinen ja käy vähän yksitoikkoiseksi. Heikot kolme.

1980-luku(kin) on tullut siis päätökseen Viisulassa tämän viisun myötä.
(1970-lukuhan tuli päätökseen jo keväällä)

Tämä Portugalin viisu kai kuuluu 80-luvun kokeellisemman puolen viisuihin.
Omalla tavallaan kiinnostava kappale erikoisuudessaan. Mukava poikkeus Portugalin viisujen joukossa.
Esityskin on hauska, humoristinen.

Ei tämä kuitenkaan suuremmin kolahtanut.
Jonkin verran liian jankkaava viisu.......alkaa pitemmän päälle osin jo ärsyttämäänkin.

Kolme tähtykäistä.

...................................

Omalle listalleni 1980-luvun viisuista kertyi vain kaksi viiden tähden viisua.
Ne ovat:
Theater (Saksa 1980)......joka on ykkössuosikkini 80-luvun viisuista.
I treni di Tozeaur (Italia 1984)

Niiden lisäksi annoin kuudelle viisulle neljä vahvaa tähteä (eli 4.5 pistettä)
Ne viisut ovat:
Silencio e tanta gente (Portugali 1984)
Just nu (Ruotsi 1980)
Ein bisschen Frieden (Saksa 1982)
Sata salamaa (Suomi 1987)
What´s another year (Irlanti 1980)
Rendez-vous (Belgia 1983)

Siinä TOP-8-listani kyseiseltä vuosikymmeneltä.

joo ihanan ilmeikäs solisti ja varmasti kautta aikojen TOP 7 söpöimmät solistit -listalle jokseenkin kammottavassa raitapaidassaan ponkaiseva Carlos... ja esikatselu ja Portujen finaalikarsinta-versio on mainio, patarumpuineen, tuon esityksen jälkeen taidan pitää taukoa ja nauttia sen Dublin-vedon sitten myöhemmin... pisteissä taisin silti ehkä vetää hieman yli--- ei tämä nyt ehkä ihan niin hyvältä kuulostanutkaan kuin mitä tuossa ennen klikkausta vielä muistelin...
Tosiaankin - aika monotonista...
"heilläkin oli vaikeuksia tuon koreografinsa kanssa...! (eli siis että mitähän siellä lavalla nyt sitten pitäisi puuhata, miten liikehtiä..!?) sanaili muistaakseni kisaesityksiä kommentoinut reggae-funky-fiftari-sixtari-fani Ripattikin... kun taas varsinaisen kisalähetyksen aikaan radion puolella parivaljakko Matti Paalosmaa sekä vanha kunnon Mr Puhelinlangat Laulaa, Salonojan Jaakko kommentoi puolestaan tätä jotenkin niin kuin "he pudistivat päätään ja siten osoittivat ettei tämä ollut play-backiä!" ... entisajan viisukommentoijat, poislukien tietysti muutamat ylimieliset tyypit, kuten esim. se harmaa-tylsä-typerä ...no nyt ei tule sen herran nimeä mieleen joka selosti mm. v. -75 Tukholman kisoja... (ja hei Make, hei, olen edelleenkin kiinnostunut näistä radio-selostuksista, ole mies ja ihminen eli - ota yhteyttä!)


jk. Samulein Tempo part ti olisi ollut mieluisampi valinta... tietysti, hitaammppooo melodiankuljetusta.....

Viisi tähteä.

No niin, muodollisuudet ovat pois alta. Ai miten niin? No kun... ääh, tämä... oli nyt vain... eeh... ihaninta mitä minä hetkeen olen kuullut! Heittämällä Portugalin paras viisu ikinä (Senhora do mar saa mennä ihan suosiolla roskakorin uumeniin), varmaan positiivisin viisu mitä koskaan milloinkaan tulevaisuudessakaan tullaan tekemään ja samaan aikaan yksi ihanimmista kappaleista joita on ikinä tehty, ainakaan Euroviisuja varten, ja ainakaan joita minä olen kuullut. Viskoutuu heittämällä kaikkien aikojen viisujeni (miten minä nyt tämän muotoilisin, ettei eräillä nimimerkeillä ole asian suhteen valittamista ) top-30-listalle (kas noin). Täytyy vielä vähän pohtia miten se siellä joukossa käyttäytyy.

Mutta ihan totta, tän fiiliksen takia mä näitä Viisulaviisuja läpi käyn. Viimeksi tää tunne tuli Israelin 1987 viisun kanssa, sitä ennen Espanjan 1977 aiheutti tämän. Ja nyt siitä välistä: Portugali 1981. Hurmaavaa ja hupsua, siinä takuut aika pitkälle viisusta joka minut saa ihastumaan. Ja tämä oli malliesimerkki siitä. Pistetään nyt ne muodollisuudet vielä uudelleen:

VIISI TÄHTEÄ!

tonywerner kirjoitti:Silmäni avautuivat aikoinaan, kun tuleva avovaimoni oli luonani kylässä ja katsoimme viisuvuosikerran 1981 ja hän innostui tästä niin, että alkoi kesken katselmuksen tanssimaan

Täähän on aivan mainio rallatus! Vaikka onkin ehkä hivenen jankkaava, niin tähän se jankkaus kyllä sopii teemansa puolesta oikein hyvin! Koreografia on hauska, asut ovat kivan värikkäät, tunnelma on iloinen!

Ikävän aikaisin Carlos poistui keskuudestamme.

VIISI tähteä hauskalle rallille!

Loistava kappale, enkä ymmärrä miksi tämä ei menestynyt paremmin. Portugalin kaikkien aikojen paras. Viisi tähteä.

Ah, kun vuoden 1981 kisoihin mahtui tämäkin... Modernia, hauskaa ja samalla hivenen outoa – siis kaikkea, mitä raadit tietysti inhoavat, mutta heiltäpä ei nyt kysytä. Pidän myös kovasti Carlosin lavaolemuksesta, jossa yhdistyvät sympaattisuus sekä sporttinen energisyys. Hänellä olisi varmasti ollut vielä paljon annettavaa Portugalin ja maailman musiikkiskenelle. Portugalin parhaita ilman muuta, siispä tähtiä täydet viisi.