Viisukuppila

Maa: Pohjois-Makedonia
Vuosi: 1998
Kappale: Ne zori, zoro
Esittäjä: Vlado Janevski
Säveltäjä: Grigor Koprov
Sanoittaja: Vlado Janevski
Kapellimestari: Alexandar Dzambazov
Sijoitus: 19./25
Pisteet: 16
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1998mk
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/90s_00s/FYROM1998.html

Vlado Janevski syntyi 27. marraskuuta vuonna 1960 Josip Broz Titon johtamassa Jugoslaviassa, silloisessa Makedonian sosialistisessa tasavallassa, Skopjen kaupungissa, pääosin albaanien asuttamassa Cairin kaupunginosassa. Lahjakas nuorukainen opiskeli pääaineenaan englantilaista filologiaa Pyhän Kyrilloksen ja Methodioksen yliopistossa, Skopjessa. Triviana kerrottakoon, että Vlado puhuu makedonian lisäksi myös sujuvaa englantia, saksaa, italiaa ja venäjää.

Vlado aloitti musiikkiuransa "Tost Sendvich"-yhtyeessä vuonna 1979. Tuota yhtyettä seurasivat musisointitehtävät vielä useissa muissakin musiikkiprojekteissa ja -kokoonpanoissa. Eikä lainkaan ihme, sillä musiikillisesti mies osoitti merkittävää monipuolisuutta. Laulamisen lisäksi häneltä sujui myös kitaran, rumpujen ja pianon soittaminen. Uransa aikana Janevski on osallistunut lukuisiin laulukilpailuihin eri puolilla silloista Jugoslaviaa sekä myöhemmin myös itsenäisissä entisen Jugoslavian tasavalloissa. Valko-Venäjän slaavilaista musiikkiperinnettä esittelevillä "Slavjanski Bazar" -festivaaleilla mies on edustanut kotimaataan Makedoniaa kolmesti, vuosina 1994, 1995 ja 1996. Vaikka ura alkoi jo 70-luvulla, ensimmäisen sooloalbuminsa Vlado julkaisi vasta vuonna 1993. Sen jälkeen Vladolta on ilmestynyt vielä viisi albumia, joista viimeisin vuonna 2006.

Ensimmäinen kosketus eurovision laulukilpailuun Vladolla oli vuonna 1992, kun hän osallistui Jugoslavian euroviisukarsintaan yhtyeen "Vlada with Music Box" jäsenenä. Sijoitus oli yhdestoista. Kun mies osallistui toisen kerran euroviisukarsintaan vuonna 1998, Jugoslaviaa ei ollut enää olemassakaan - ainakaan siinä olemuksessa, mihin Euroopassa oli menneiden vuosikymmenten aikana totuttu. Kotimaansa Makedonian historian toisen euroviisukarsinnan Vlado voitti suhteellisen niukalla äänten enemmistöllä. Puhelinäänestyksessä Vladolla oli ääniä 38642, kun toiseksi tulleella Sašo Gigov-Gišillä ääniä oli 34774. Muut kilpailijat jäivät kärkikaksikosta kauas äänimäärissä. Makedonian karsintavoitto meni vuonna 1998 sivu suun mm. Karolina Gocevalta (Makedonia 2002, 2007), Kaliopi Grililtä (1996) ja Toše Proeskilta (2004).

Birminghamin euroviisujen harjoituksiin Vlado saapui huomiotaherättävän nuorekkaassa ja seksikkäässä asussa, joka koostui mm. läpinäkyvästä mustasta keinokuitupaidasta sekä nahkatakista. Harjoitusten tiimellyksessä herran mieli ilmeisesti muuttui ja puku vaihtui itse finaaliin sovinnaisempaan sähkönsiniseen pukuun, joka teki 38-vuotiaasta miehestä vähintäänkin ikäistään kymmenen vuotta vanhemman oloisen. Vuoden 1998 viisufinaali oli ilmeisen ylivoimainen kärkipään menestyjien osalta, sillä vaivaisella 16 pisteellään Vlado onnistui saamaan Makedonian ensimmäisen euroviisufinaalin sijoitukseksi kuitenkin jopa 19. sijan. Myöhemmin Vlado on osallistunut euroviisuihin sanoittajana (vuonna 2000, "100% te ljubam") sekä Makedonian edustusjoukkojen taustajäsenenä. Nähtiinpä Herra Janevski Helsingin kilpaviikollakin vuonna 2007, jossa mies käyskenteli Karolinan kannoilla diivamaisin elkein. Euroviisusävelmän "Ne zori zoro" (Älä nouse aamu) säveltäjä Grigor Koprov puolestaan on säveltänyt Makedonialle myös vuoden 2007 kilpailusävelmän sekä Montenegrolle vuoden 2008 kilpailukappaleen.

Ei ollut tämä viisu hyvä Oliko tuo esittäjä muka kilpailun aikana alle 40-vuotias Olisin luullut jo vähintään 50-vuotiaaksi Makedonia ei ole niitä mun suosikkiviisumaitani

Varsin hyvä tämä Makedonian ensimmäinen viisu. Tästä, kuten aika monesta muustakin makedonialaisesta kappaleesta, on löydettävissä varsin paljonkin Suomi-elementtejä (muunkin kuin kielen suhteen).

+Viideskin oli aika lähellä.

4-5 p. ? samat kehut kuin aiemminkin balkanviisuille, hieno tunnelma. Jännä tuo palomasanbasilio-nyrpistys tuossa finaaliesityksen loppupuolella...muuten. On nää vaan hienoja!

Ihan tykkään tästä epäteennäisestä viisusta! Neljä tähteä.

Tässä on jotakin ihan mielenkiintoistakin, mutta...

** tähteä.

Tom Tom kirjoitti: +Viideskin oli aika lähellä.

Äh, kuunneltuani tämän uudestaan oli suorastaan velvollisuus antaa tälle mahtiviisulle pyöreät viisi. Nyt porukka ostamaan pumpulipuikkoja, hopi hopi!

Kolme tähteä. Makedonian kautta aikain neljänneksi huonoin viisu. Makedonia on 20 parhaan viisumaan joukossa ja parantanut 2000-luvulla 1990-luvusta.

Upea, neljä tähteä.

Ei viihdytä millään tasolla. *

Tämä viisu on kestänyt hyvin aikaa. Ei vuodessaan minulla aivan terävimmässä kärjessä, mutta helposti heltiää tässä Viisulassa kuitenkin NELJÄ tähteä. Jotain hyvin vaikuttavaa.

Ihan kelpo biisi. Tykkäsin. Ei juuri muuta sanottavaa. Kolme tähteä.

Taas kerran komea balkanballadi, jossa kaikki kohdallaan ja jota voisi kuunnella vaikka kuinka monta kertaa. Ihana tunnelma, kivat etniset soinnit, vahva tulkinta. Makedonian parhaita edustussävelmiä, jolle suon ilomielin neljä tähteä.

Huhtikuu alkoi Viisulassa makedonialaisin sävelin. Olihan tässä jotain mielenkiintoista......mutta ei kuitenkaan merkittävämmin innostanut.........ei toisaalta ärsyttänytkään.........pyörii siinä kahden ja kolmen tähden välillä

kaksi **

Makedonian kaikkien aikojen paras viisu. Upean epävireinen ja pelottava tunnelma tässä esityksessä. Viisi tähteä!

Ihan komea ääni laulajalla, mutta biisi ei hetkauttanut kyllä millään tavoin. Kaksi tähteä.
Karmean heikkotasoinen viisuvuosi tämä 1998!

Hieno kappale ja uskottava live-esitys saavat minulta peräti neljä tähteä.
Kari Tapio, kaipaat sä uutta hittiä? Tässä ois sulle oiva ralli 12 vuoden takaa!

Kaksi tähteä.

Aika tuskainen kärsimysviisu tämä Ne zori zoro on. Ei oikein avaudu minulle, vaikka tunnetta ja paloa riittää.

Tasaista ja varmaa kolmen tähden linjaa jatketaan. Ei ärsytä, ei suuremmin sykähdytäkään.

Yksi onneton makedonialainen sydän tälle kappaleelle



LAULA!!! Edelleenkään mulla ei ole hajuakaan miten tämä biisi menee vaikka 12 vuoden aikana olen muutaman kerran tämän kyllä kuullut. Ei hyvän kappaleen merkkejä, jos ei melodiasta jää mitään mieleen

Tässä on about kaikki tasapainossa ja kohdallaan. Alku on hieno, umtsaka umtsaka biitti pehmeänä taustalla, kitara laulaa rautalangalla ja jätkän ääni on sopiva. Ainoa mistä en pidä on tuo naukuva naisääni, se häiritsee aika lailla. Ja kyllä:

Tom Tom kirjoitti:: Tästä, kuten aika monesta muustakin makedonialaisesta kappaleesta, on löydettävissä varsin paljonkin Suomi-elementtejä (muunkin kuin kielen suhteen).

olen samaa mieltä , hieman riisuttuna ihan kävisi agentseille ja sille mainitule Kari-Tapiolle tai jollekin raspimmalle, Harri Marstiolle.

Tykkään kyllä tästä! Pidän tunnelmasta ja Peten mainitsemasta epävireisyydestä. Tosin enpä olisi ikinä uskonut Vladon olleen noinkin nuori. Vlado tuo hieman mieleen vampyyrin. Neljän tähden arvoinen tunnelmapala!

Ansiot sovituspuolella. Neljä tähteä fiiliksestä. Olisikohan jossakin kuvaa Vladosta harkka-asussaan? Aika jäykkä kraka muuten...

Kuva harkka-asusta löytyy ainakin EuroSong News -lehdestä samalta vuodelta. En sitten tiedä, onko tuota heitelty enemmänkin julki. Yritin kovasti löytää kaikkien mahdollisten kielten avulla tuota kuvaa, mutta ei löytynyt.

Taas näitä käheä-äänisiä Balkan laulajia. Rock-raspilla pukupäällä vedetään iskelmää. Erittäin mielenkiintoinen sovitus, mutta biisi ei oikeen vakuuta. Sävellyksessä ei oikeen mitään koukkua se vaan alkaa, soljuu eteenpäin, ei kasva ja loppuu. Kaksi tähteä kehnon sävellyksen mielikuvituksellisesta sovituksesta.

Ihan perus nätti balladi, mut eipä liiemmin ihastuta. Kaksi tähteä.

Päivä, älä nouse. Mies tahtoo juoda ja juopua, koska ei voi elää ilman rakastettuaan. Vahvasti tulkittu, koskettava kuvaus alkoholismin ja sydänsurujen yhteydestä. Synkkyys vetoaa, vaikka sävelmästä en pysty hurmioitumaan aivan sataprosenttisesti. 80-prosenttisesti kuitenkin: neljä tähteä.

Jotenkin mystisellä tavalla kauhean hieno kappale, neljä tähteä. Ensimmäinen videoista ei muuten toimi.

Kovin synkkäsävyiselle ja laahaavalle balladile annan vain KAKSI tähteä. Ne tulevat ihan komeasta kertosäkeestä.

Lännenmiestunnelmia, muhevasti ja pehmästi soiva basso, sudenkorentojen lailla viu'uvat jouset, heleät urkusävelet, balkanilaista alakuloista ja melodista laulua, sellaista jota kuuntelemalla nukahtaa hyvällä mielellä. Karvainen miesääni, suorastaan partainen, ja sopii viisuihmisten kansankuppilaan kuin tuoppi suun eteen. 4 eläköön-huutoa ja kovalla äänellä.