Viisukuppila

Maa: Sveitsi
Vuosi: 1990
Kappale: Musik klingt in die Welt hinaus
Esittäjä: Egon Egemann
Säveltäjä: Cornelia Lackner
Sanoittaja: Cornelia Lackner
Kapellimestari: Bela Balint
Sijoitus: 11./22
Pisteet: 51
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1990ch
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/90s_00s/Swi ... d1990.html

Egon Lackner syntyi lähellä Grazia, Itävallassa vuonna 1963. Hän sai kipinän musiikkiin jo nuorena ja opiskeli klassista viulunsoittoa ja jazzmusiikkia Grazin musiikkiakatemiassa. Myöhemmin Egon opiskeli musiikkia myös Yhdysvalloissa, Bostonin yliopistossa. Tämän jälkeen mies asettui Sveitsiin ja perusti Egon Family Orchestran. Vuoteen 1989 tultaessa Egon kuitenkin halusi keskittyä omaan soolouraansa.

Helmikuussa 1990 hän osallistui Sveitsin kansalliseen viisukarsintaan nimellä Egon Egemann ja voitti vaimonsa Cornelia Lacknerin säveltämällä ja sanoittamalla kappaleella Musik klingt in die Welt hinaus. Voittaja määräytyi ammattilaisraadin, lehdistöraadin ja kolmen alueraadin turvin.

Toukokuun alussa Jugoslavian Zagrebissa kisattiin järjestyksessään 35. Eurovision laulukilpailut. Egon Egemann taiteili kokovalkoisessa asussaan, viuluunsa luottaen ja lauloi miten viulu soittaa musiikkia niin kauniisti koko maailmalle. Paatos riitti sijalle 11. pistemäärällä 51. Vuonna 1998 Egon kilpaili säveltäjän ominaisuudessa kun hänen kynäilemänsä kappale Lass' ihn kisasi viisuvoitosta. Kappele keräsi nolla pistettä.

Egon kiinnostui mustalaismusiikista lapsena, sillä hänen isoisänsä on Unkarin mustalaisia. Nykyään mies vaikuttaakin vauonna 2004 perustamassaan kokoonpanossa Mad Manoush, joka yhdistää modernia pop/rock musiikkia mustalaisjazziin. Yhtye on julkaissut kaksi kokopitkää.


Aiemmin Viisulassa: Sveitsi 1998: Gunvor - Laß ihn
http://www.egonegemann.ch/

Täydet viisi! Kaunismelodinen sinfonia viuluineen!

Tämä laulu kuuluu minun viisulistallani koko euroviisuhistorian viiden surkeimman jollotuksen joukkoon. Sävellys on kotikutoinen lastenlaulu, vihaan saksaa kielenä, artistin habitus ei miellytä lauluäänestä puhumattakaan ja lisäksi sanoitus on korni (joskaan ei varmasti vuotensa kornein). Mukamoderniutta, päälle liimattua tekotaiteellisuutta. Ee-ee-ee, tuota myö ee aenakkaa iänestetä! Yksi vaivainen tähti yrityksestä.

Mulla on tähän lauluun hivenen kaksijakoinen suhtautuminen. Tässä on oikein kaunis ja linjakas melodia, mutta toisaalta tämä ärsyttääkin hieman. Annetaan nyt heikot KOLME tähteä, sitten. Eipä tule kauheasti kuunneltua - ainoastaan vuotensa sisällä pääsee soimaan.

A-osassa oli kivaa dialogia Egonin ja die Geigen välillä. Kertosäkeessä jousi kädessä laulanut Egon vähän mietiskeli, että minne sen jousen laittaisi? Niinpä se sitten sojotti ylöspäin kuin tahtipuikko konsanaan Viis siitä, sillä:
kappale oli linjakas ja melodinen, sovitus oli muhkea ja saksan kieltä oli mukava kuulla. Egon ja viulunsa olivat tyylikkäästi sävy sävyyn ja duuriloppu kruunasi tyylikkään kokonaisuuden. Ja, vier Sterne

Olihan tässä jotain ihan kivaakin, mutta joku myös ärsytti.

Hieman niljakkaan oloinen, asustusta myöden, tämä musiikin maailmanlähettiläs. Ei ehkä yhtä veikeä viuluviikari kuin eräs myöhemmin potin korjannut. Leon kommenttia myötäillen, vähän häiritsi tuo "miten mä pitelisin tätä viulua"- säätö.
Tätä säveltäessä ja sanoittaessa on aivan varmasti ollut mielessä viisuihin osallistuminen sen verran euroviisumainen tämä on rakenteeltaan ja sanoitukseltaan.

Musta tää on aivan huippu ja jotenkin salaa nautin, kun tätä mollataan. Täähän on oikein tarttuva ja iloinen biisi. Tää on ihan selvää camppiä! Neljä tähteä!

Onhan näitä nyt pahempiakin Vaikka kyllä mä varmasti pärjäisin tässä elämässä, vaikka tätä laulua ei olisi tehtykään. Tämän kajahtaessa ilmoille, en sulje toosaa, mutta en myöskään avaa sitä, vaikka saisin informaation, että nyt sieltä tämä tulee Kolme tähteä siis - ja komialle karhulle vielä rapsutus leuan alle.

laululle ja nallekarhulle (yksi upeimmista koskaan) 5 pistettä ... hieno tuo solistin ja viulun vuoropuhelu... kunnon viisu!

Minusta tämä oli oikein kaunis ja vahvamelodinen sävellys ja laulajan vahva äänikin miellytti tässä. Viulua vain olisi voinut käyttää enemmänkin. Annanpa kuitenkin neljä tähteä.

Minulla on tähän vähän ristiriitainen suhde

Toisaalta mukavan kuuloinen, mutta välillä tuntuu, että tuo esiintymistapa on jo liian omituista... Välillä näyttää kuin viulunsoitto kävisi kipeää! Toisaalta pidän tästä juuri erikoisuuden takia ja toisaalta en...

kaksi täältä

Viulu on ehdottomasti yksi maailman hienoimmista soittimista! Olisi hauskaa osata soittaa sitä itsekin, mutta taitaa olla aivan mahdoton haave...

Viulun kunniaksi annan tälle kipaleelle *** tähteä.

Voe herraisä, mulla on tuommonen musta puku.. ei tietenkään ennää änähäkkään päälle, mutta kummiskin. Melodia menetteli, esittäjässä ei mittään vikkaa, joten kolome tähtee on sopiva määrä.

Luulin jo, ettei näitä ennenkuulemattomia helmiä tule enää...

Jollakin tapaa niin korni, mutta myös hellyyttävä viisu. On noita huonompiakin viulunvinguttajia nähty... Kolme tähteä!

Tämä on tälläinen perusmukava kappale, vahvat kolme tähteä.

Apua, miten tämä biisi kasvaa koko ajan! Pakko antaa neljä!

Sympaattisempi kuin tuo Kypros, mutta yhtä tyhjä. Paitsi että viulun soitto kivaa ja taustoissa kivaa ilmavaa virtaavuutta. Mutta ei tästä silti kolmosta voi antaa eli kaksi.

Toni kirjoitti:Tämä laulu kuuluu minun viisulistallani koko euroviisuhistorian viiden surkeimman jollotuksen joukkoon. Sävellys on kotikutoinen lastenlaulu, vihaan saksaa kielenä, artistin habitus ei miellytä lauluäänestä puhumattakaan ja lisäksi sanoitus on korni (joskaan ei varmasti vuotensa kornein). Mukamoderniutta, päälle liimattua tekotaiteellisuutta. Ee-ee-ee, tuota myö ee aenakkaa iänestetä! Yksi vaivainen tähti yrityksestä.

"Tän vois melkeen allekirjottaa" (Maria Guzeninan äänellä)

Mä en oikeastaan osaa edes kunnolla selittää, miksi en voi - enkä ole koskaan voinutkaan - sietää tätä yhtään. Koko äijä saa ensinnäkin aikaan luotaantyöntävässä limaisuudessaan kylmiä väreitä ja kun vielä kappaleensakin on niin tyhjänpäiväsen yksinkertainen, että muskarilaisetkin nauraa, niin hinaustahan tässä jo tarvitaan. Vielä kun viulun tilalla olisi panhuilu, niin avot...

Yksi tähti! Huonommaksi on hankala mennä!! Yksi niistä harvoista viisuista, jotka kelaan aina yli.

^ Aika samoilla linjoilla olen, tämä saa minussakin enemmän puistatusta kuin ihastusta aikaan. Artisti on sekä habitukseltaan että ääneltään epämiellyttävä, viulu (josta yleensä pidän) on tässä ärsyttävä ja sinänsä kaunis melodia turhankin yksinkertainen. Harvoin käytän termiä tekotaiteellinen, mutta tämä on sellainen jos mikään ikinä.

Kaksi tähteä.

Munatonta meininkiä. Kaksi.

Ahh, rakastan tätä viulutusta. Studioversio kuulostaa omaan korvaan paremmalta, mutta ei livekään ole huono. Viisi tähteä.

En ihmettele, että Lass' ihn on kyseisen herran sävellys. Vahvat viuluosuudet siinäkin.

Aivan kauheaa. Vasen käteni raapii liitutaulua, oikea käsi silittää kissaa vastakarvaan. Hyi elämä. Yksi tähti, koska nollaakaan ei voi antaa. Egon on varmasti perverssi sarjamurhaaja.

Taitava esiintyjä ja miellyttää myös silmää. Kappale kuulostaa jonkun lastenohjelman tunnuslaululta. En minä tästä kyllä kovinkaan välitä. Kaksi tähteä.