Viisukuppila

Maa: Islanti
Vuosi: 1997
Kappale: Minn hinsti dans
Esittäjä: Paul Oscar
Säveltäjä: Páll Óskar Hjálmtýsson, Trausti Haraldsson
Sanoittaja: Páll Óskar Hjálmtýsson
Kapellimestari: Szymon Kuran
Sijoitus: 20./25
Pisteet: 18
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1997is

Páll Óskar Hjálmtýsson syntyi maaliskuisessa Reykjavíkissa vuonna 1970. Pankkivirkailijan ja kirjailijan 7-lapsisen perheen kuopus osoitti lapsena suurta mielenkiintoa taiteisiin. Pikku-Páll harrasti piirtämistä, satujen kirjoittamista ja laulua. Laulussa Páll oli laulamisessa jopa niin lahjakas, että sai kiertää tuttavaperheiden lastenjuhlissa ja muissa tapahtumissa laulamassa. Myöhemmin Páll liittyi kuoroon ja lauloi kuoronsa kanssa mainoslauluja eri viestimiin. Ensimmäisen laulunsa albumille nuori herra lauloi jo seitsemän vanhana. Jo 12-vuotiaana Páll pääsi esittämään pääroolia Ole Lund Kirkegaardin lastennovelliin perustuvassa musikaalissa. Pállin musikaaliesiintyminen sai kuitenkin dramaattisen käänteen, kun ääni petti kaksi viikkoa viimeisen esityksen jälkeen. Tästä pelästyneenä Páll jätti laulamisen vuosiksi. Teini-iässä ja teini-iän kynnyksellä Páll kärsi koulukiusaamisesta ja perheen sisäisistä konflikteista. 13-vuotiaana Páll huomasi myös olevansa erilainen kuin monet muut ikäisensä pojat. Kun toiset ihastuivat tyttöihin, Páll osoitti ihastustaan poikiin.

Vasta 18-vuotiaana Páll palasi kuororivistöön ja takaisin säännöllisen laulamisen pariin. Pari vuotta myöhemmin mies voitti yliopistonsa muusikkojen kykykilpailun ja samoina vuosina hän esitti myös Frank-N-Furterin roolin musikaalissa "The Rocky Horror Picture Show". 1990-luvun alkuvuosina Páll toimi esiintyjänä islantilaisten gay-klubien drag-revyissä sekä radio-DJ:nä. Páll Óskarista voi sanoa tulleen Paul Oscarin vuonna 1993, kun Paul muutti Islannista New Yorkiin viihdeuran toivossa. Samana vuonna Paul Oscar julkaisi esikoisalbuminsa. Myöhemmin samana vuonna Paul ryhtyi Milljónamæringarnir-yhtyeen vokalistiksi. Varsinainen sooloura pääsi kuitenkin käyntiin vasta, kun mies perusti oman levy-yhtiönsä vuonna 1995. Ensimmäinen albumi oli balladilevy "Palli", josta tulikin vuoden 1995 myydyin albumi. Seuraava menestysalbumi ilmestyikin jo heti seuraavana vuonna.

Kuten Islannilla oli 1990-luvulla toisinaan tapana, yleisradio RÚV päätti tälläkin erää luottaa sisäiseen valintaprosessiin ja kutsui Dublinin Euroviisujen edustustehtävään uransa nousukiidossa liihottelevan Paul Oscarin. "Minn hinsti dans" (Viimeinen tanssini) oli Islannin vuoden 1997 euroviisun nimi ja sävelmän sanoituksen tarkoituksena oli ylistää hedonistisia nautintoja - "en kadu koskaan mitään, en koskaan", kuten Paulkin lauloi. Sanat sekä osittain sävelkin olivat esittäjän omasta kynästä. Kappale edusti voimakkaasti Euroviisuissa tuloaan tekevää teknomusiikin aaltoa, jonka tienviittoja itse Gina G:kin ahkerasti pystytteli edeltävänä vuonna. Paul arvottiin joukkioineen esiintymään kilpailussa viimeisellä, 25. kilpailunumerolla. Paul Oscar päätti järjestää Dublinin Point-teatterin lavalle sellaisen shown, joka näyttävyydessään tulisi olemaan myös Euroviisujen visuaalisen puolen suunnannäyttäjä.

Paulin androgryyni lavatyyli, kiiltonahkapöksyt sekä tanssijattarien niukkaakin niukemmat lateksibodyt ja provokatiiviset tanssiasennot ainakin viimeistään kiinnittivät katsojien huomion ja kirvoittivat mielipiteitä. Tuomarit eivät olleet Islannin esityksestä erityisen haltioissaan. Sen sijaan puhelinäänestävä kansa Itävallassa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa olivat lähes myytyjä. Islanti keräsikin 18 pisteestään 16 juuri puhelinäänestäjiltä. Vuosi 1997 oli euroviisuhistoriassa siinä mielessä käänteentekevä, että puhelinäänestystä alettiin testata viidessä maassa juuri kyseisenä vuonna. Itävallan, Ruotsin ja Ison-Britannian lisäksi puhelimet kävivät kuumina myös Saksassa ja Sveitsissä. Vuoden 1996 jälkeen myös orkesterin pakollinen käyttö lopettiin ja tahtoessaan sai esiintyä pelkän taustanauhan avustamana. Islantikin käytti vuonna 1997 esityksessään orkesteriä pelkästään sävelmän jousiosuuksia vahvistaakseen, vaikka delegaation mukana viisumatkalla oli myös kapellimestari.

Uuden euroviisuaallon promotointi poiki edustustehtäviä myös euroviisumatkan jälkeen. Vuonna 1998 Paul kutsuttiin esiintymään brittien Channel 4 -kanavan tv-sarjaan Eurotrash, joka perustui Eurovision laulukilpailuun. Lisäksi Paul oli esiintyvänä vieraana myös vuoden 1998 Saksan euroviisukarsinnassa. Kansainvälisen mielenkiinnon myötä syntyi vuonna 1999 myös ensimmäinen englanninkielinen albumi "Deep Inside". Musiikkiskaalaltaan Paul Oscarin tuotanto tarjoaa jokaiselle jotakin: perinteistä islantilaista iskelmää, balladeja ja rakkauslauluja - mutta myös disco-, house- ja teknomusiikkia. Paul Oscar on yhä pidetty juontaja televisio-ohjelmissa, toivottu tuomari kykykilpailuihin sekä arvostettu DJ klubeilla ja radiossa. Rakastettu poptähti juonsi myös kuluvan vuoden Islannin karsintakilpailun yhdessä Brynja Þorgeirsdóttirin kanssa. Paul tunnetaan maassaan suorana ja häpeilemättömänä LGBT-aktivistina, mutta myös isänmaallisena islantilaisena. Paul paljastaa henkilökohtaisesta elämästään sen verran, että on ainakin toistaiseksi ikisinkku - ei siksi, ettei hän tahtoisi parisuhteeseen, vaan siksi, että hänen täytyy oppia rakastamaan ensin täysillä itseään.

Paul Oscar – Rendez Vous (Spotify)
http://www.myspace.com/palloskar

Ihan loistava viisu sekä esitys yhä. Pall on asettanut laaturiman, johon suurin osa ei vieläkään yllä viisuissa. Viisi tähteä.

IIK IIK IIIK!! Aivan upea kappale viisulassa tänään tarjolla. Vuotensa paras, Islannin paras ikinä ja yltää kaikkien aikojen top-25:teeni. Tuo lavashow on eeppinen.

Oiskohan tää vuotensa paras? Hauska, hieman jankkaava ysäridiskoilu.

En oikein osaa sanoa tästä muuta kuin että pidän. Jotenkin ehkä outo kappale, neljä tähteä.

Mielenkiintoinen, hypnoottinen kappale. Tunnelmanluonti onnistuu just eikä melkein. Myös hidastettu loppu oli cool. Taustat on kuitenkin armotta liian yksitoikkoiset ja köyhät. Vahvat kolme tähteä joka tapauksessa.

Hypnoottinen diskoilu ja hauska esitys. Neljä.

Olin teininä hitusen ihastunut Paul Oscariin. Ei tullut silloin mieleenkään, että herra voisi olla jotain muutakin kuin hetero, ne esityksessä kiemurreleet naiset taisivat hämätä.

Mutta juu, ihan klassikkohan tämä on, hieno päätös vuoden 1997 viisuille. Neljä tähteä.

Hieno, omanlaisensa laulu ja tulkinta Dublinin illasta. Karismaattinen, itsetarkoituksellinenkin solisti kävi tähän tykittävätahtiseen juttuun täydellisesti. VIISI!

Tämän esityksen muistan nähneeni ennenkin! On sen verran mieleenpainuva.

Itse kappalekin on ihan jees. Jännittävä ja erikoinen tunnelma suorastaan vangitsee! Mutta...

Ihme_Mies kirjoitti:Taustat on kuitenkin armotta liian yksitoikkoiset ja köyhät.

Ihan juuri samaa harmittelen minäkin. Kiinnostavammilla taustoilla tämä nousisi aivan eri sfääreihin. Nyt loppusilaus jää harmillisesti puuttumaan.

*** tähteä.

Jaa-a, aika vaikea kappale arvioitavaksi. Varsin persoonallinen ja sikäli hyvin muistiin jäänyt tämä kyllä on, mutta samalla hirveän yksitoikkoinen ja tylsä. Esitystä voisi pitää taideinstallaationa, mutta en nyt kovin paljon innostunut siitä viisuyhteydessä.

Kaksi vahvaa tähteä.

Tämä häröilevä ja huulaileva biisi menee melkein jo liiankin häröksi ja huulailevaksi. Esitystä katsellessa tulee jotenkin ahdistunut olo. Biisi ei ole tarpeeksi vahva, joten vain neljä.

Huono. Nolla pistettä.

Olihan tämä parempi kuin muistinkaan. Silti kappale on aika tylsä, vaikkakin hypnoottinen. Lavashow ei tänään enää hätkäyttäisi, mutta aikanaan se oli hyvinkin uudentyyppistä. Viimeisen päälle mietitty kokonaisuus, muttei minun makuuni, joten yksi tähti.

VIISI - tarviiko sitä edes perustella?

Hieno koreografia ja visualisointi, asetelmat, pvc-asut, Paulin karisma, mutta biisi on surkea lajissaan ja Paulin laulu kuulostaa onnettoman ponnettomalle. Vaikea pisteyttää, esitykselle ilman musiikkia antaisin neljä, mutta biisille en haluaisi antaa ykköstä enempää. Ykköseen jää, sillä musiikki on jo niin onnetonta, että se vesittää esitystä, joka on parempi ilman ääniä. Ei voi siis arvioida kokonaisuutena.

Niin ja siis näin ja kuulin tämän ensi kertaa nyt - esitys on hyvin kestänyt aikaa.

Artisti vie lopulta voiton itse biisistä. Ihan ripauksen jää uupuumaan mulla täysistä tähdistä. Mutta erittäin vahvat neljä ja puoli kuitenkin. Onhan sekin hyvä, vai mitä.

tämän takia pidän euroviisuista, tämä on se minun kaikkien aikojen euroviisuesitys
saako antaa enemmän kun 5 tähteä...
tää on niin parasta, toi tunnelma, esitys , tanssijat, diivan viimeinen tanssi... Palli on nero!
tää oli niin aikaansa edellä.

tykkää. 5 kirkasta tähteä Palli-pojalle...

Dino78 kirjoitti:saako antaa enemmän kun 5 tähteä...

Ei. Ei todellakaan tälle hirvitykselle.

Fabrizio kirjoitti:

Dino78 kirjoitti:saako antaa enemmän kun 5 tähteä...

Ei. Ei todellakaan tälle hirvitykselle.

voi sua fabbe-ystäväiseni
anna sille tilaisuus , uppeeta on... tässä esityksessä toimii ihan kaikki

Täähän on aivan mieletön. Todellakin musiikillinen suunnannäyttäjä Euroviisuissa. Ehkä tää oli liian aikaisin sitten liikkeellä eikä tätä oikein tajuttu tuomareiden keskuudessa? Pidän tästä hyvin paljon!

Viisi ehdottomasti.

Mä en ole koskaan tajunnut tätä. Enkä tule koskaan tajuamaan.....
Kulttiasema viisufanien keskuudessa lähinnä huvituttaa.

Tekotaiteellista omituisuutta. En osta, enkä usko. Islannin heikoimpia ever

Euroviisuhistorian parhaimpia ja ikimuistettavimpia koreografioita, itse kappale varsin heikko ja köyhä diskopoppistekele. Shown sävähdyttävyys nostaa tähtiluvun kolmeen.

Sanoivat ihmiset mitä tahansa, tämä on viisuhistorian paras kappale. Piste.

Páll Óskar kuuluu muutenkin suosikkilaulajiini, mutta tämän kappaleen löytäminen oli elämässäni jotakuinkin käännekohta. Hypnoottinen esitys, suurenmoinen kappale ja liki täydellinen esiintyjä. Sitä paitsi liveversio on todella paljon parempi kuin studioversio.
En voi kirjoittaa tästä tarpeeksi ylisanoja, joten jätetään siihen.

Tämä on minun maailmassani kuolematon klassikko, ja onhan se muuttanut viisuhistoriaakin - muun muassa tämän kappaleen tuloksen seurauksena päätettiin, että siirryttäisiin puhelinäänestykseen joka maassa. (Tämä siis sai ainoat pisteensä puhelinäänestysmailta, tuomaristo jätti nollille.)

Minn hinsti dans oli aikaansa vuosia edellä. Tarkkaan ottaen taitaisi olla vieläkin aivan liian hieno suurelle yleisölle. Jos vielä kannattaa hymiöllä ilmaista oma mielipide, se on eikä mitään muuta.

Aivan fantastista.

Tää on kyllä mielenkiintoinen, etenkin toi haarovälikoreografia En muute olis uskonut, että islanninkielinen tanssipoppi toimii näin hyvin. 4 tähteä.

Rohkea esitys, joka oli edellä aikaansa. Sävellyksenä ei niin kummoinen, mutta kyllähän tuo show vie mennessään. Neljä tähteä Pallille!

Nämä on näitä väärin ymmärrettyjä viisuja. Biitti oli hyvä, vaikka olisi sitä orkesteria voinut käyttää enenmänkin.

klaus-12 kirjoitti:Biitti oli hyvä, vaikka olisi sitä orkesteria voinut käyttää ennemänkin.

Takkini heilahtaa, sillä tämä harjoituksissa kuultu versio on paljon parempi mitä kilpailuesitys. Siinä orkesterin vahvistus kuuluu hiljaisella taustalla verrattuna liveen, jossa jouset hyökkäävät heti korviin.