Viisukuppila

Maa: Belgia
Vuosi: 1992
Kappale: Nous, on veut des violons
Esittäjä: Morgane
Säveltäjä: Claude Barzotti
Sanoittaja: Anne-Marie Gaspard
Kapellimestari: Frank Fiévez
Sijoitus: 20./23
Pisteet: 11
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1992be
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/90s_00s/Belgium1992.html

Belgia valitsi kansallisessa karsinnassa edustussävelmänsä 10 kappaleen joukosta. Valinnan tekivät alueelliset raadit yhdessä asiantuntijaraadin kanssa. Karsinnan voitti vasta 16-vuotias Morgane (oik. Ingrid Simonis) - ja vuonna 1992 oli ranskankielisen laulun vuoro.

Morganen laulu "Nous on veut des violons" ("Me haluamme viuluja"), kertoo hieman nonsensemäisestä hänen sukupolvensa suhteesta toisaalta nykykulttuurin ja -musiikkiin ja toisaalta vanhan kulttuurin kaipuuseen. Morgane esitti kappaleen onnistuneesti, joskin vähän hengästyen. Isoin puute oli kunnollisen lavaesityksen puuttuminen.

Kokonaisuus ei puhutellut muita maita ja sijoitus oli tylyhkö 20. 23 kilpailukappaleen joukossa. Toki Morganen onnistui jättää taakseen kuitenkin Suomi (Yamma yamma) sekä Ruotsi (I morgon är en annan dag). Ehkä kappale oli sitten kuitenkin hieman vanhanaikainen jo tuohon aikaan. Se vie ajatukset jotenkin 80-luvulle.

Huonosta viisumenestyksestä huolimatta Morganen ura kotimaassa jatkui vielä muutaman vuoden, kunnes hän 90-luvun puolivälissä vetäytyi kulisseihin. Hän on tiettävästi yrittänyt muutama vuosi sitten käynnistellä uraansa uudestaan, tällä kertaa enemmän goottihenkisen rockin parissa. Ties vaikka viisulavatkin vielä kutsuisivat!

Belgian karsinta 1992

Carole - Au tour du monde
Anne Coster - Elie
Jean-Louis Constant Daulne - Swinguez-vous la vie
Les Malheurs de Sophie - Les petites filles de Bouddha
Maira - Coup de soleil
Morgane - Nous on veut des violons
Nathalie & Philippe Laumont - Douze étoiles en harmonie
Fabienne Petrisse - Mon mec est dans la finance
Siloé - Tu es tout au bout de ma chanson
Françoise Vidick - Ne me dis pas que tout s'éteint

tää oliski aika irvokas esitys nykyviisuissa kun kaikki jousisto-osuudet joita kuuntelija toki odottaa kuola valuen (ainakin me vanhan liiton ESC-fanit....) päästetäänkin kiiboaaardista, syntikasta.... sähköuruista.... tai poljettavasta urkuharmoonista..... ei lähimainkaan Belgian edustavinta viisuhistoriaa, vaan ihan siellä maan viimeisessä viidenneksessä, ja sielläkin n. keskipaikkeilla .... ? täytynee kuunnella tämä myöhemmin pitkästä aikaa - tarkemmin .... palaan aasiaan.... ja näin alustavasti pisteitä n. 2.2 pist. ?
jk. joo, ei ollu parempi kuin mitä muistinkaan.... alkusoitto toki hieno, yksi sen vuoden kisan parhaimmista ellei jopa.... ! mutta liian lapsellisen kuuloinen solisti.... (ei siis hellyyttänyt oikeastaan ollenkaan... päinvastoin kuin esim. Sandra Kim 1./1986 minunkin listallani, tai se israelin poika 1./1989 (huom.! silloisen mielipiteeni mukaan, nyttemmin hänen ohitse ovat toki pyyhältäneet tietysti mm. Annelimme... oi : näitä vuosien mukana tulevia mielipiteen muutoxia...!
jk. kyllä tämä taitaa mennä ihan sinne Belgian viimeisen viidenneksen viimeisille sijoille... ihan heidän Bottom 4 - luokkaan siis..... v. -89 Closeaun ja muutaman muun himpun verran harhahuti-laulun ohella.... sääli! ja harmi! muutoin iki-suosikkejani ja mahtavimpia lempimaitani ja ykkösiäni ollut aina tämä BEL BEL BEEEE EELKIA! kts. mm. Fleur De Liberte -hehkutukseni .... ¨^ Viisula ..... ja katson oikeudekseni pudottaa pisteitäni vielä tuonne n. 1.3 - 1.5 :een ..... ! aikurajua.... hmm., eli mitenkähän monta tasokkaampaa, mieluisampaa tyrkkyä tuolla karsinnoissa sitten onkaan.... :menee räpeltämään ja kuuntelemaan niitä tässä muiden käsitöiden ratoksi....:


jk. ei helekatti, alennan vieläkin n. 1.2 pisteeseen, himmeähköön sellaiseen .... !?

Katselin keväällä nuo vuoden 1992 kisat, enkä edes muistanut tätä Belgian biisiä. Niin yhdentekevä se on. Kaksi hajutonta tähteä.

Olen varmaan ainoa, jolla tämä on vuosiykkösenä

Minäkin tykkään. Jännän svengaava biisi, joka ottaa minut mukaansa. Harmillisen alas sijoittui. Neljä.

Täältäkin viisi

Mulla on kakkosena

Vuotensa yksi huonoista viisuista.

Minä pidän tästä neljän tähden edestä, hyvä kappale. Muistuttaa minusta jotain muutakin kappaletta, mutta en nyt saa päähäni mitä.

Belgiasta ränttä-tänttää
Viululauluksi viuluja käytettiin aika säästäväisesti, välisoitossa niitä kuului selvimmin.
Morganen laulusuoritus oli jotenkin epävarma, muttei toivoton. Sävelessä oli ihan yritystä, mutta ei lähtenyt lentoon.
Semmoinen perustason kolmosbiisi.

Olipas mukava viisu, svengasi mun mielestä kivasti. Laulajattarella olisi voinut olla himpun vahvempi ote viisuun, mutta mielestäni hän suoriutui laulusta kunniakkaasti. 4/5

Tämän alhaista suosiota en ole oikein ymmärtänyt. Tämähän on tosi upean tarttuva ja svengaava viisu! Viisi tähteä.

Jaaha, joku peikkotyttö jammaili ja lauleskeli jotain tyhjänpäiväisyyttä. Ei oikein napannut.

** tähteä.

Viisu vaatisi EHDOTTOMASTI paljon paremman kertsin ympärilleen. Tämä olisi aivan ihana kappale paremmalla kertsillä, mutta tässä muodossa kaksi.

"Tyttö, jolla oli hassut jalat" sanottiin radiossa.

Toimii paremmin levyversiona - ei sekään nyt mikään nappiosuma ole, mutta paremmin rullaa. Yksi heikoimmista viisuvuosista, ikinä muuten.

Annetaan heikohko KOLME!

Roope kirjoitti:Mulla on kakkosena

Mulla tällä on jo parikymmentä vuotta ollut jatkuvaa kädenvääntöä Aquafresh-rakkauden kanssa, mutta ilmeisesti kisa on kääntynyt Belgian eduksi.

Taitaa muuten olla jotakuinkin ainoa vuosi koskaan, jolloin ei ollut yhtään viiden tähden biisiä...

Mun tähänastiset Viisulasijoitukset:
Kokonaissijoitus 562./685 (82 % biiseistä on tätä parempia),
vuosi 1992 8./11, 1990-luku 114./137, Belgia 22./33

Morganessa on kyllä raikasta nuoruutta ja äänessä oli jo vahvaa kirkasta ranskaksi laulavien laulajattarien voimaa, joka varmaan olisi päässyt paremmin oikeuksiin ilman tuota hirveää komppia. Ääni kärsi myös esityksen tamppauskoreografiasta ja muusta heilunnasta. Harvinaisen typerä sävellys ja rytmisovitus, hienoja sen sijaan olivat upeat live viuluarrit.

Belgian delegaatio oli näköjään jättänyt tyttöparan ihan oman onnensa nojaan, päälle laitettu kotikomerosta löytynyttä farkkuasua, hiuksetkin tainnut itse pörröttää. Yksin joutui lavalla heilumaan ilman taustalaulajia tai tanssijoita. Taustalle sentään isäntämaan kameramiehet olivat löytäneet kuvaa oikeista viulisteista. Belgia, ei näin…

Alkaa minusta ihan lupaavasti, mutta sitten kertosäkeessä ängetään ihan kamalia euroviisukliseitä modulaatioita, humppaa, jotka eivät sovi yhtään säkeistöön luomaan tunnelmaan. Jos tämän on tarkoitus luoda vuoropuhelua nykymusiikin ja menneisyyden välillä niin lopputuloksesta ei löydä kumpaakaan ja kertosäe naulaa biisin pikkuvanhaan dansbandiin. Kaksi, säkeistölle ja lievällä epävarmuudellaan kuitenkin viehättävälle Morganelle.

Tylsän viisuvuotensa yksi tylsimmistä

Miksi tästä pitäisi pitää?

KAKSI

Leo kirjoitti:Viululauluksi viuluja käytettiin aika säästäväisesti, välisoitossa niitä kuului selvimmin.

No kai niillä oli vasta niin vähän viuluja, kun kerran lisää kovasti halusivat koko kappaleen ajan. Tämän kappaleen nimi on kyllä yksi viisuhistorian hassuimmista.

Ihan kivoja osia, mutta myös latteita. Ei minusta kuitenkaan niin huono kuin mitä sijoitus antaa ymmärtää. Oikeastaan aika nostalginen.

Kolme tähteä.

"Me viuluja halutaan", käänsi Yle tehdäkseen viisun oikein naurettavaksi ja unohti, että ne tekevät sen itse. Sekahedelmäsoppa on hyvää riisipuuron kanssa, mutta euroviisuksi puettuna se koettelee korvia ja ymmärrystä. Esittelyssä tämä liitettiin osuvasti 80-lukuun: ihan ihmetyttää, että vuosi oli 1992 eikä esim. 1986. Aloittelevan artistin lyttääminen olisi ikävää, joten osoitan arvioni koko paketille. Tunkkainen. *

Studioversiossa oli jotain imua, mutta Malmön liveveto oli orkestraatiolta suoraan sanoen kehno. Eikä tämä biisikään kyllä lähde missään vaiheessa lentoon. Kaksi ja puoli jää kahteen. Hassujalkainen tyttö oli kuitenkin nätti.

Olen edelleen sitä mieltä, että tuo kertsi pilaa kaiken. Kuitenkin vähän lämpenemistä minun kohdaltani havaittavissa, joten nostan tähtimäärän neljään. Tästä pitäisi saada joku uudelleenversiointi paremmalla kertsillä!

Alku on huumaavan mystinen, mutta kertosäkeessä kappale muuttuu tylsähköksi viisuhötöksi. Kaksi tähteä.