Viisukuppila

Maa: Ranska
Vuosi: 1996
Kappale: Diwanit bugale
Esittäjä: Dan Ar Braz & L'Héritage des Celtes
Säveltäjä: Dan Ar Braz
Sanoittaja: Dan Ar Braz
Kapellimestari: Fiachra Trench
Sijoitus: 19./23
Pisteet: 18
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1996fr

Daniel Le Bras syntyi 15. tammikuuta 1949 Quimperin kaupungissa Bretagnessa. 13-vuotiaana Daniel hankki ensimmäisen kitaransa. Esikuvina nuorelle muusikolle toimivat kansainväliset pop- ja rock-tähdet Bob Dylanista Jimi Hendrixiin, kuten muillekin samanikäisille pojille. Musiikin sijaan Daniel patistettiin isänsä toimesta keittiöalan kouluun, jossa hän tapasi tulevan yhteistyökumppaninsa Alan Stivellin. Alan Stivell oli erityisen kiinnostunut kelttiläistaustaisesta musiikista. Malicorne-nimisen ryhmän kanssa miehet kiertelivät menestyksekkäästi ympäri Eurooppaa, Pohjois-Amerikkaa sekä Australiaa, Daniel sähkökitaran varressa ja Alan kelttiläisten perinneinstrumenttien taitajana. Jo nuorella iällä Daniel näytti arvostuksensa juuriaan kohtaan ja muutti nimensä bretonilaisperäiseksi. Tästä eteenpäin Daniel Le Bras tunnettiin nimellä Dan Ar Bras (myöh. Ar Braz).

Vuonna 1972 Dan perusti oman ryhmänsä nimeltään Mor. Stivellin yhtyeeseen verrattuna Mor pyrki musiikissaan huomattavasti kohti keskitietä, mainstreamia. Sanomattakin on selvää, että bändivoimien jyllätessä ympäri maapalloa Mor ei pystynyt antamaan kuuntelijakunnalle mitään erityistä ja kuivahti kokoon nopeasti. Tulevina soolovuosina Danielin kiinnostus kelttiläistä musiikkia kohtaan kasvoi kasvamistaan. Miehen 70-luvun englanniksi ja ranskaksi esitetty tuotanto sai suosiota etenkin Yhdysvalloissa. 80-luvulla Dan näytti saaneensa tarpeekseen kelttiläisvaikutteista ja keskittyi kehittelemään omanlaistaan New Age -henkeä.

Kaikki muuttui vuonna 1992, kun Quimperin kaupunkifestivaalien järjestäjä pyysi Danielia luomaan shown, jossa koettaisiin traditionaalisia kelttiläisiä elämyksiä yhdistettynä nykyaikaiseen popmusiikkiin. Dan otti yhteyttä kontaktihenkilöihinsä ympäri maailman ja synnytti ryhmän nimeltään L'Héritage des Celtes. Yhtyeen perustajajäseninä olivat Danin lisäksi irlantilainen Donal Lunny, skotlantilainen Karen Matheson, walesilainen Elaine Morgan sekä bretagnelaiset Bagad Kemper ja Alan Stivell. Laajimmillaan projektissa oli mukana jopa 75 artistia. L'Héritage des Celtes esiintyi Quimperissa vuonna 1993 ja irkkubuumin myötä yhtyeen musiikki oli salamannopeasti tunnettua koko Ranskassa. Studioalbumia myytiin 100 000 kappaletta yhteensä yli kymmenessä maassa. Tätä seurasi live-albumi. Irlantilaisartistien menestyksen sekä Riverdancen maailmanvalloituksen myötä Ranskan televisioyhtiö piti Dan Ar Brazia yhtyeineen ainoana oikeana euroviisuedustajana Oslon kilpailuihin vuonna 1996.

Vuoden 1996 edustussävelmä oli Ranskan viisuhistoriassa ensimmäinen, joka ei sisältänyt yhtäkään ranskan kielen sanaa. Säännöt sanoivat tuohon aikaan, että laulu tuli esittää "jollakin maan virallisista kielistä", mutta tästä oltiin ilmeisen valmiita joustamaan, sillä varsinaista virallisen kielen asemaa bretonilla ei Ranskassa ollut, kuten ei korsikalla (1993) tai Haitin kreolillakaan (1992). Dan Ar Brazin itse säveltämä ja sanoittama kappale "Diwanit bugale" (Syntykööt lapset) oli vahvasti kelttisävytteinen, jonka alkuperä kuului esityskielen lisäksi myös taustalla soitetuissa lavainstrumenteissa. Lisäksi laulun sanomassa oli myös vahva kansallisaate ja epäilemättä myös heimoaate. Laulusta ei ole levytetty edes ranskankielistä versiota. Sen sijaan irlantilainen kansanmusiikkiryhmä Anuna on ottanut laulun ohjelmistoonsa.

"Diwanit bugale" lähti Osloon potentiaalisena ennakkosuosikkina. Ranskan delegaatio ei ollut kuitenkaan ainoa, joka oli keksinyt kelttiläisvaikutteiden olemassaolon. Virallisen euroviisuhistoriikin mukaan esikarsinnasta Ranska oli päässyt jatkoon yhdentenätoista. Menestys viisufinaalissa oli kuitenkin toisenlainen. Ranska esiintyi finaalissa kilpailun keskivaiheilla, kun taas mm. menestyneemmät ja hyvin samanlaista musiikkimaailmaa edustaneet Irlanti ja Ruotsi esiintyivät vasta kilpailun loppupuolella. Kun kaikki 23 kolme kappaletta oli kuultu, suurin osa yleisöstä tuskin edes muisti Ranskan kappaleen olemassaoloa. Ranska sai pisteitä ainoastaan kuudelta raadilta. Eniten innoissaan oli Belgian raati, joka antoi seitsemän pistettä. Suomen raatikin antoi Ranskalle kaksi pistettä. Yhteispisteiksi kertyi vaatimaton 18 pisteen saldo. Sijoitus oli lopulta 19. Seuraavan vuoden kilpailusta putoamista Ranskan delegaation ei tarvinnut pelätä. Vuoden 1996 kilpailusta pudonneet shokeeratut saksalaiset pitivät ystävineen huolen, että vuodesta 1996 alkaen kaikki suuret rahoittajamaat olisivat automaattisesti loppukilpailussa.

Dan Ar Braz Spotifyssa
http://www.danarbraz.fr/

Ihana kieli. Viisi tähteä.

Diwanit Bugale siis... pikemminkin Diwanit Pökäle. Ihan hirveä kappale.

Soitinmenot kelttiläisittäin. Tämä lapsiaiheinen kappale on aina ollut minulle hieman vieras tapaus. Ihan nättihän tämä on ja melodia soljuu mukavasti, mutta tässä on myöskin hieman pysähtynyt meininki.

Annetaan ihan kiva KOLMONEN. Teksti on kaunis.

iiiiiiiihana, siis omankielistä, siis, 5 pist. tälle, varsinki tuo instrumental-tinapilli-osuus tuolla laulun loppupuolella on jotain siis niiiin ..... iiiihh .... huuuu.... uuuuuh ... aaaah ..... ai, että kuinkako mä pystyn näin syvällisiin musiikkiterminologisia sanoja viliseviin korkealaatuisiin analysointeihin... ? ...nohhh emmmääätiiiijä, viisufanihan mä oon ollut vasta jotain vuodesta 1973 lähtien .... se vaan lähtee jostaki tuolta selkärangasta ja selkäydinnesteestä ja hypotalamuksesta ja äitin maijosta tää fanitus ja tään "ainoan oikean korkiatasoisimman iskelmä- ja laulelma-muzaki-gategorian tajuaminen" siis jos puhutaan kansainvälisestä siitä korkeatasoisimmasta vaihto-kappale-kirjasto-musiikki-toiminnasta ... ja kirja-vinkkaamisesta ...... täh, mentiinkö vahingossa jo kirjasto-puolelle, nohhh ei ihme, kun itsekin aloin aikoinaan opiskella kirjastonhoitaja-alaa.......kirjekurssin välityksellä ... mut jäi sitten lopulta kesken, toki, ja tietysti kuten aaddhhddeeelaisella nyt vähän tahi melkein kaikki tahi siis aika moni asia tässä elämässä jääpi kesken..... keskity nyt tähän käsillä olevaan asiaan ...!... hetkonen... sanoinko jo että annoin 5 pistettä tälle kaihoisalle sielukkaasti esitetylle laululle .... sen tietynlainen surumielisyys on erityisen vaikuttavaa tässä....! ... harvassa olivat enää ilon hetket ranskankaan viisujen kohdalla -90 luvulla ..... jos nyt noin rumasti tai jyrkähkösti sanoisi ....

Ihan kaunista laulelua, mutta balladivuodelleen todella massaanhukkuva. Eipä tässä muutenkaan mitään ihmeellistä ole, joten heikko kolmonen riittää.

Upea, herkkä ja kaunis Tunnelma vie aina mukanaan VIISI

Mainio esimerkki kappaleesta, jossa ei ole ainuttakaan kiinnostavaa koukkua. Kappale vain venyy pitkästyttävästi eteenpäin, ja siinä kaikki. Kun nyt kerran halusivat laulaa noin harvinaisella kielellä, niin olisivat samoin tein panostaneet itse sävellykseenkin vähän enemmän! En minä tällaisesta jaksa innostua.

** tähteä.

Kaunis kieli, kelttiläinen kappale... Kaikki kohdallaan!

No, melodia ei innostavimpiin kuulu, mutta neljä tähteä ilman muuta.

Tämä tulee usein skipattua kelpo viisuvuosikertaa 1996 katsellessa/kuunnellessa, mutta huomaan nyt, että syyttä. Kaunis, miellyttävä ja tyylikäskin kappale. Selvimpinä miinuksina ennalta-arvattavuus sekä huippukohdan puuttuminen. Kolme.

Juu ei. Todella tylsä. Minä en tiedä onko jotkut kieliopintoihin liittyvät rallatukset käytännössä biisejä vai onko ne jotain niinkuin melodisia loruja, enkä minä kielivalinnallle lähde pisteitä antamaan. Yksi.

Yksi tylsimmistä, tyhjänpäiväisimmistä ja epäkiinnostavimmista viisuista kautta aikojen. Yksi tähti.

Leikkinomadilaulu, tuutulaulutunnelmia, kehtoa keinuttaa, taivaanrantaa katselee, kelttiläispajupilli viheltelee. Tavaratalon musiikkihuoneeseen tuotu mainos, jossa mainostetaan turmeltunutta paimentolaiskansalaista. Tosi ranskalaista, elikkä niin irlantilaista. Irlannissako ne kisat pidettiin. Kieltä jota ei ehkä puhu kukaan tai sitten vain se eräs, joka unohdettiin pikku majaansa. 2 ristiä.

Ei varmaan olisi kannattanut kuunnella tätä juuri nyt kun muutenkin väsyttää, aikamoinen unilaulu Kaksi tähteä.

mitä helv... oh anteeks (täh? ollaankos sitä nyt taas muka liiankin korrekteja... nuokin ovat vain ja "vain" sanoja toisten joukossa...!) siis tuo vinaali-you-tube taltiointi loppuu juuri siihen kohtaan mistä alkaa tai alkaisi tuo instrumentaalivälisoosuus... siis... haloo, onks noille y-t-taltiointi-pätkille siis jokin aikaraja... oisko alun ... hmm jutustelua ja esittelyä voitu vähän typistää että hela musiikki olis mahtunut mukaan... mää kelasin ja kelasin ja ihmettelin kun ei sitä instru-osuutta tule... ettt meniks se jo.... ja misä ihmeen välissä ....

Kyllä mulla ainakin jatkuu ihan loppuun asti tuo finaalin youtube-video. Olisiko niin, ettei sinulla olisi ehtinyt sitten latautua tarpeeksi se loppupuoli..?

Tämä jäi vuonnaan vähän toisten "etnoballadien" (mm. Ruotsi, Norja ja Irlanti) jalkoihin, mutta kyllä tässä ehdottomasti hetkensä on. Laulusuoritukset menivät jokseenkin puihin, mutta itse melodialle ja fiilikselle olen aina syttynyt. Tälläkin kertaa ihan neljän tähden edestä.

Ei ole koskaan kolahtanut oikein kunnolla. En tiedä miksi. Liekö syy solisteissa, sitten? Mutta kuunneltuna kaunista ja rauhoittavaa. Onkohan tämä muuten soinut koskaan yhdessäkään viisudiskossa? Kolme tähteä.

Kaunista on ja kiva kielivalinta, mutta ikävä kyllä tästä puuttuu kehitys ja kasvu: nyt mennään samaa keinuvaa teemaa alusta loppuun, mikä valitettavasti saa tämän kuulostamaan unettavalta. Toisenlaisella melodian kehittelyllä tästä olisi tullut erittäin hyvä, nyt jäi parempien etnoilujen jalkoihin. Loppu tulee jotenkin töksähtäen.

Kolme tähteä.

.

Tylsähkö, pitkäveteinen etnologis-lingvistis-folkloristinen kelttiläis-irlantilaisvaikutteinen viisuviritelmä.
Joka ei ainakaan näin aamutuimaan suuremmin viehättänyt.........illalla voisi tosin olla toinen ääni kelloss-eikun viisussa.

Deux étoiles.

.

Kaunista ja rauhoittavaa. Erikoinen kieli vielä tehosti tämän kelttiläis-irlantilaisen kappaleen vaikuttavuutta. Kuten Leonardokin tuossa aiemmin osuvasti kuvasi, minäkin jäin kaipaamaan kappaleen kehittymistä ja huippukohtaa ja myös laulun päätös olisi voinut olla toisenlainen. Vähän vaatoimattomaksi jäi, mutta kelttiläisyydestä nostan kolmoseen.

Haahuilevaa ja rentouttavaa, neljä!

Hyvätasoisen vuoden yllättäjä: kappale joka kasvaa joka kuuntelulla. Kansanmusiikkivaikutteet olivat in noihin aikoihin viisuissa, mutta valitettavasti Eurooppa ei juuri ymmärtänyt tässä tapauksessa hyvän päälle. Neljä tähteä.

Melodia on kieltämättä vähän yksitoikkoinen. Ihan miellyttävä ja kaunis laulelma tämä joka tapauksessa on, joskaan ei ihan vuotensa parhaimmistoon mielestäni kuulu. Annetaan vahvat kolme tähteä.

Tunnelmallinen, mutta jos valitan aina ranskan kielestä, niin ei tämä bretonikaan kovinkaan miellyttävältä kuulosta. Kaksi tähteä.