Viisukuppila

Maa: Norja
Vuosi: 1999
Kappale: Living my life without you
Esittäjä: Van Eijk
Säveltäjä: Stig André Van Eijk, SEM
Sanoittaja: Stig André Van Eijk, SEM
Sijoitus: 14./23
Pisteet: 35
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1999no
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/90s_00s/Norway1999.html

Stig André van Eijk syntyi vuonna 1981 Kolumbiassa. Hänet adoptoitiin norjalaiseen perheeseen 9 kuukauden ikäisenä. Taiteilijanimellä van Eijk tunnettu mies on luonut uraa niin laulajana kuin lauluntekijänäkin. Hänet muistetaan kuitenkin parhaiten Norjan euroviisuedustajana.

Van Eijk osallistui vuoden 1999 karsintoihin kappaleella "Living my life without you". Vasta 18-vuotias nuorukainen oli myös osallistunut lauluntekoon. Norjalaiset valitsivat viisuedustajansa puhelinäänestyksellä ja asiantuntijaraadin avulla. Van Eijk voitti karsinnan ylivoimaisesti. Hän jätti taakseen muun muassa Norjaa kaksi vuotta aiemmin edustaneen Tor Endresenin.

"Living my life without you" nojasi pitkälti 90-luvun poikabändipoppiin. Rennosti pukeutunut, rastapäinen Van Eijk oli ajan hengessä mukana. Eurooppalaiset puhelinäänestäjät pitivät Norjan kappaleesta 35 pisteen verran. Se riitti 14. sijaan. Euroviisuilla oli kuitenkin pelkästään positiivinen vaikutus Van Eijkin uraan. Hänen esikoisalbuminsa "Where I belong" myi platinaa. Vuonna 2000 hänet valittiin vuoden miesartistiksi.

Tätä nykyä Van Eijk tunnetaan myös taiteilijanimellä StiGi. Hän vaikuttaa reggae-yhtyeessä The Soul Express Orchestra. Stig Van Eijk on lisäksi ansioitunut säveltäjänä. Vuonna 2003 hän sävelsi kappaleen "Once in a lifetime", jonka esitti eteläafrikkalainen Idols-voittaja Heinz Winckler. Laulu myi tuplaplatinaa ja muodostui suureksi hitiksi Etelä-Afrikassa.

Vuonna 2013 van Eijkin olisi tarkoitus julkaista toinen sooloalbuminsa. Se on tyylilajiltaan reggaeta, hip hopia ja soulia.

Norjan karsintaa 1999

Midnight Sons - Stay
Tor Endresen - Lover
4. Stephen Ackles - Lost again
5. Mette Hartmann - The night before the morning after

Stig van Eijk - Never Say Never (Vuoden 2012 sinkku Spotifyssa)

Rehellisesti sanottuna aika ällö biisi. Vuotensa huonoin viisu. Heikot kaksi.

Tämä on ihan kiva viisu. Hauska ja tarttuva.

Kovin paikallaan junnaavaa on koko kolmiminuuttisen ajan niin musiikin kuin sanoituksenkin puoleen. Harmitonta taustamusiikkia, jossa ei alkua eikä loppua. Kieltämättä tarttuva, kun riittävän paljon toistetaan.

Kaksi tähteä.

Olipas huonoryhtinen nuorimies. Eikä tämä sävelmäkään ole milloinkaan saanut minua innokkaaksi. KAKSI!

Minusta tämä on aina ollut kovin harmiton biisi ja harmiton esittäjä. Taustatanssijana oli muuten Lucy Liu!
Ei nyt mikään erityinen helmi, mutta juuri tuon ajan tyypillistä poppia. Kolme tähteä.

^ Komppaan Mazaa Ei mitään erityistä, mutta ei erityisen huonokaan... Kolmonen.
Lisäksi tällä kappaleella on erityinen paikka sydämessäni. Tutustuin nimittäin tämän myötä erääseen tärkeimmistä ystävistäni ja myöhemmistä yhteistyökumppaneistani, kun ostin erään internet-keskustelupalstan kautta häneltä tämän cd-singlen

Esitys on jotenkin häiritsevän haahuileva, mutta tällaisesta poikabändipopista olen aina pitänyt.

*** tähteä.

Kertosäe on tarttuva, muuten aika tunkkainen soundi ja kappale muutenkin. Laulaminen oli tosi epävireistä eikä Van Eijkiä auttanut nuo mustat rannutkaan naamassa. Koreografiassa oli muuvit vähän kuin toisesta maailmasta kappaleeseen nähden. Kamalan korkealle sijoittui tämä kovasta yrityksestä huolimatta ponnettomaksi jäänyt tekele.
Kaksi heikkoa tähteä.

No joo, no jaa. Esityksestä jäi paremmin mieleen nuo järkyttävät vaatteet ja hiukset kuin itse kappale. Tylsä, mutta ysäri, eli kaksi tähteä.

Kappale on tarttuva ja laulaja jotenkin jännä. Neljä tähteä.

Esittäjä ei näytä ollenkaan kappaleeltaan - tyyli on niin kaukana tällaisesta hajuttomasta peruspopista, että oikein ihmettelee pitäisikö uskoa silmiään.
Kappale ei ole mitenkään mielenkiintoinen, mutta kolmosen väärti. Sinänsä esittäjän ja kappaleen välinen ero on niin suuri, että joudun... no, olkoon. Olen hyräillyt tätä kappaletta pari päivää, eli kolme.

Tätä myötähäpeän määrää. Siis biisihän nyt on ihan siedettävä, yhdentekevä tosin, mutta toi esitys. Van Eijk vaikuttaa jotenkin kärsivältä ja tanssimisensa siltä, että hänellä olisi kova kiire vessaan... Vaatetus ja oikeastaan kaikki muukin on aivan eri paria tämän biisin kanssa. Yhteen tähteen jää.

Spicegirls-poika, jolla ei ole ääntä. Nysä puu, jolla ei ole juuria. Arkailee näyttäisikö kellit koko Euroopalle. Eikä sitten viitsi, kun niitä ei olekaan. Siitäkään huolimatta, että parta jo kasvaa jalkojen välissä ja pitkänä. Joulupukkihommiin sitten jouluna. Ja älä laula sitä "joulupukki hirteen laitetaan" -laulua. Tyydy vain tanssittamaan Petteri Poroa. 1 piste. Yrityksestä. Parempi sekin kuin 10 papukaijan merkkiä.

Musta tää on kiva. Tosin vähän jankkaava. Saisi sisältää jonkun eeppisen c-osan, niin tähdet nousisivat neljään, vahvat kolme kuitenkin.

Tästäkin tullut #perversio minulle. Könkössä puhelaulussa on oma viehätyksensä. Viisi tähteä.