Viisukuppila

Maa: Kroatia
Vuosi: 1995
Kappale: Nostalgija
Esittäjä: Magazin & Lidija
Säveltäjä: Tonči Huljić
Sanoittaja: Vjekoslava Huljić
Kapellimestari: Stipica Kalogjera
Sijoitus: 6./23
Pisteet: 91
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1995hr
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/90s_00s/Croatia1995.html

Jokainen meistä kaipaa joskus nostalgiaa. Tästä vahvasta tunteesta onkin tehty lukuisia lauluja. Kroatian euroviisu vuosimallia 1995 on yksi niistä. Kappaleen takana oli Huljićin pariskunta Tonči ja Vjekoslava. Heidän kynästään on myöhemmin syntynyt myös Kroatian euroviisut vuosina 1999, 2001 ja 2009. "Nostalgija" valikoitui Kroatian viisukappaleeksi 20 esityksen joukosta. Valinnan teki 20 kansallista raatia.

"Nostalgijan" tulkitsivat Magazin-yhtye yhdessä oopperalaulaja Lidija Horvatin kanssa. Magazinin laulusolisti Danijela Martinović (s. 1971) onkin Viisulan lukijoille jo tuttu kasvo. Hänen myöhemmistä viisuvaiheistaan ja varhaisesta elämästään voit lukea täältä: Kroatia 1998: Danijela - Neka mi ne svane

Lidija Horvat-Dunjko syntyi vuonna 1967 Varaždinin kaupungissa. Palkittu sopraano toimii nykyään myös dosenttina Zagrebin musiikkiakatemiassa ja on perustanut oopperakoulun Mirulaan. Lidija Horvat on uransa aikana esittänyt rooleja muun muassa Taikahuilussa ja Sevillan parturissa. Hän on lisäksi ollut kysytty esiintyjä aina ulkomaita myöten. Euroviisuedustus lienee kuitenkin hänen kaupallisin keikkansa.

Magazin & Lidija kipusi Dublinin lavalle yhdentenätoista. Vaikka Lidija ei esityksen lopulla yltänyt ihan korkeimpaan nuottiin, se ei estänyt menestystä. Kroatia nousi tulostaulukossa kuudenneksi, mikä oli siihen asti maan paras sijoitus. Pisteitä "Nostalgija" keräsi 91 kappaletta.

Tekeekö sinun mieli nostalgisoida?

Aiemmin Viisulassa:

Kroatia 1998: Danijela - Neka mi ne svane
Kroatia 2001: Vanna - Strings of my heart

Kaihoisa Balkan-viisu. Laulajat osaavat oikeasti laulaa. Hienosti toteutettu ja kappaleen eteen on tehty työtä.
Omaan makuuni tämä menee ehkä jo liiankin imeläksi. Kolme kirkasta ja tuikkivaa tähteä.

Hirveää ulvomista... lähinnä Lidialta. Danijela ei kyllä pelasta tätä jollotusta sitten millään. "No, noisihan se sieltä viimein"... ei kyllä noussu mulla.

Todella hyvä. Heikon vuotensa ehdotonta parhaimmistoa. Kauniin haikea laulelo, jota mahtipontisuus auttaa. Ehdottomat neljä.

Naisten äänet melkein riipivät korvia, mutta siitä huolimatta huomaan hieman pitäväni tästä. Ei huono kappale! Haluan ehdottomasti palata tähän uudestaankin.

*** tähteä.

Miellyttävä kroatialaiskappale. Vanhanaikainen, melodinen ja euroviisumainen monine modulaatioineen. Kokonaisuuden täydensivät naisartistit, jotka todella osasivat laulaa: valovoimainen Danijela ja helenalindgrenin look-a-like Lidija. Hyvin ansaittu pistesija, minäkin annan nelosen.

Onhan tämä kaunis ja tunnelmallinen kappale, jonka esittäjät osaavat laulaa ja joiden äänet ovat upeat. Mutta ei tämä ole sitä Balkan-genreä, jolle minun sydämeni vahvimmin sykkii. Nostalgijaa toistettiin niin paljon, että alkoi jo tulla korvista ulos. Jotenkin kylmäksi ja etäiseksi jää minulle. Ehkä tuo Leon mainitsema vanhanaikaisuus oli turhan hallitsevaa tässä.

Kolme tähteä.

Tämä oli muuten Viisulan 850. viisu. Oma tähtikeskiarvoni on nyt 3,00.

punapukusen neidon torttukampaus kyllä mä noi muistan (itellä ei ollu mut sisko joka aamu kouluun tuollasen väänsi) biisi itellään tosi kaunis tiukka nelonen!

Ei tämä nyt aivan suosikkejani vuodeltaankaan ole. Ihan kaunis ja harmoninen, mutta kuulosti minusta jo tuolloin kovin "menneeltä maailmalta". Enkä tarkoita tällä sitä, että kaikki uusi olisi hyvästä.

Ihan kaunis KOLMONEN. Seuraava!

Juu, mielestäni tämä sopisi kaikin tavoin vanhustentalon illanviettoihin paremmin kuin euroviisuihin. Ammattitaidosta ja persoonallisuudesta kuitenkin toinen tähti... vaikka täytyy sanoa, että tuskin tulee ilman jonkinlaista pakkoa tätä taas kuunneltua...

**

Onhan tässä ihan nätti melodia. Mutta en minä oikein jaksa tämmöistä nyt tänään ainakaan yhtään. Kaksi tähteä.

Ihan ok, upeahko, mutta jotain uupuupi mun suursuosion saavuttamiseen.

Alku on ihan kaunis, mutta jankkaavuus ja loppua kohden lisääntyvä paatoksellisuus alkavat kyllöttää. Vähän vanhanaikainenkin tämä on, joo. Heikot kolme tähteä.

Vain sata vuotta aikaansa jäljessä... Mutta kyllähän tätä mielellään kuunteli. Neljä tähteä.

Serenadi lehmänkesyttäjälle. Harmaa, sahalaitainen viulu. Pilliintynyttä naislaulua. Kermaa, tiksukello, vesiputousmaista orkestraatiota. Herkullinen koktail, mutta mistäpä lasit, kun puuta vaan tarjotaan, leilejä ja kolpakoita. Sanoisin, että pyörryttävän kiharruttava. 2 ändiä, joka räjäyttää lian.

En ole tajunnutkaan kuinka upea kappale tämä on! Viisi tähteä, todellista vanhan ajan draamankaarta, jes!

Kovasti tässä kyllä nostalgiaa on, kappale on ainakin 50 vuotta ajastaan jäljessä. Kertosäe todella ärsyttävä. Yksi tähti.