Viisukuppila

Maa: Ruotsi
Vuosi: 1998
Kappale: Kärleken är
Esittäjä: Jill Johnson
Säveltäjä: Håkan Almqvist, Bobby Ljunggren
Sanoittaja: Ingela 'Pling' Forsman
Kapellimestari: Anders Berglund
Sijoitus: 10./25
Pisteet: 53
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1998se
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/90s_00s/Sweden1998.html

Vuonna 1973 syntynyt Jill Johnson on kiistatta Ruotsin suosituimpia country-laulajia. Häneltä on vuosien varrella ilmestynyt 12 albumia, joista suurin osa on myynyt kultaa ja platinaa. Jill päätti jo nelivuotiaana ryhtyä artistiksi. Määrätietoinen tyttö lauloi kuorossa ja pääsi 12-vuotiaana esiintymään country ja western -tyylisen bändin vokalistina. Tomboola Band kiersi Norjassa ja Tanskassa, joten Jill Johnson sai nuorena kokea, millaista oli keikkailevan artistin elämä.

Jill Johnsonin debyyttialbumi ilmestyi vuonna 1996. Hän nousi suuren yleisön tietoisuuteen kappaleella "Kommer tid, kommer vår", jolla hän duetoi Jan Johansenin kanssa. Jill Johnsonilla ja Jan Johansenilla on myös jotakin muuta yhteistä nimikirjaimien lisäksi: Kumpikin on esittänyt Euroviisuissa Ingela "Pling" Forsmanin ja Bobby Ljunggrenin tekemän laulun.

Vuonna 1998 oli Jill Johnsonin vuoro astua parrasvaloihin. Hän osallistui Ruotsin euroviisukarsintaan kappaleella "Kärleken är". Se oli omistettu edesmenneen Walesin prinsessa Dianan muistolle. Jill Johnson voitti karsinnan varsin ylivoimaisesti jättäen taakseen muun muassa Ruotsia vuonna 1996 edustaneen Nanne Grönvallin ja Black-Ingvars -yhtyeen. "Kärleken är" nosti Jillin suosituimpien ruotsalaisartistien joukkoon. Singlemenestystä seurasi loppuunmyyty konserttikiertue.

Euroviisuissa mustaan pukeutunut Jill Johnson saavutti 10. sijan ja 53 pistettä. Jill ilmeisesti viihtyi viisupiireissä, sillä vuonna 2003 hän pyrki jälleen Ruotsin edustajaksi. Country-vaikutteinen kappale "Crazy in love" sijoittui vasta neljänneksi, mutta siitä tuli Ruotsissa megahitti. Kahta vuotta myöhemmin Jill Johnson juonsi Melodifestivalenin finaalin yhdessä Mark Levengoodin kanssa. Hän on lisäksi käynyt levyttämässä countrya aina Nashvillessä asti.

Ruotsin karsinta 1998

Annika Fehling - När en stjärna faller
B.I.G - Ingen annan väg
Elisabeth Melander - Ta dej tid
Nanne Grönvall - Avundsjuk
Linda Eriksson - Bara månen får se
Helena Eriksson - Kärleken finns överallt
Fredrik Karlsson - Långsamma timmar
Myrra Malmberg - Julia
Black-Ingvars - Cherie
Jill Johnson - Kärleken är

äänestys

Jill Johnson – Kärleken är (2007)

Jill Johnson Spotifyssa
http://www.jilljohnson.se/

Kaunis biisi ja hieno tulkinta!

Vahva nelonen. Kaunis kappale

Toso.. tosi kaunis ja hyvin tulkittu lauluhan tässä. Ja on kestänyt ajan hammastakin mainiosti. Johtuneeko siitä, että ensikuulemalla laulu ei välttämättä aukeakaan. Minä annan peräti VIISI!

Todella upea balladi! Erityisen kauniiksi tämän tekee dialogisuus.

Ihan kaunis balladi. Esiintyjällä on huimat korkokengät, en uskaltautuisi tuollaisilla lavalle.
Eipä tämä mieleenjäävimpiä Ruotsin kappaleita ole, mutta hyvin laulettu ja esitetty. Kolme korkokengän potkaisua.

Rouvaskainen puhtoinen balladi joka likaantuu aivastuksestakin. Kasariajan unibiisien komponentteja ja naksutusta. Ei nuorekkuutta, ei intoa, ei kaunista tunnelmaa, mutta kevyttä viihdesoulia ja imelän paatoksellista tunnelmaa. Rakkaus on. Oma itse. Siamilaiset kaksoset jotka suutelevat toisiaan.

Ihan peruskaunis balladi. Kolme.

Ei tätä oikein jaksa kuunnella. Kaksi tähteä.

Hassu sattuma, että peräkkäisiin päiviin osui kaksi voimaballadia Ruotsista, eivät nyt ihan sitä tyypillisintä ruotsalaista viisumusiikkia etenkään nykyisin. Tämä on kyllä hieno, kasvaa tyylikkäästi ja Jill laulaa kerrassaan upeasti. Valitettavasti tämä on myös viimeinen kerta, kun olemme saaneet nauttia ruotsinkielisestä Ruotsin viisusta. Ripaus hengellisyyttäkin on jälleen aistittavissa, olihan tämä omistettukin Dianan muistolle. Tyylikäs kokonaisuus kaikin puolin - no, se musta laahus nyt oli ehkä vähän siinä ja siinä.

Vahvat neljä tähteä.

Jäänyt siinäkin mielessä erityisenä mieleen, että tuona vuonna seurasin ensimmäistä kertaa Melodifestivalen-finaalin suorana lähetyksenä. Yllättäen tämä oli myös suosikkini karsinnassa, vaikka minua suurena balladien ystävänä pidetäkään ja etenkään tällaisten laulelmallisten balladien (vaikka paatokselliset halollapäähän-kertsillä varustetut johnnyloganit ja sun muut kyllä uppoavat). Tosin tuo karsintavuosi on kyllä huono ja en noista yhdeksästä muusta jaksa innostua vähääkään. Black Ingvarsien rokki taisi olla kakkossuosikkini, mutta Nannen Mr. Spock korvilla ryyditetty show on melkeinpä inhokkeja. Jotainhan tämä menetti kansainväliseen finaaliin saapuessaan. En pitänyt kovin paljoa Jillin asusta ja jännityskin taisi vähän riivata. Annan silti 15-vuotisjuhlan kunniaksi täydet VIISI tähteä

Täydellisen unohdettava sävelmä. "Draaman kaari" viisussa hyvin lattea. Laulajatar laulaa sangen hyvin ja ääntäkin on, mutta läsnäolo ei todellakaan sitä parasta mahdollista. Kaksi tähtöstä.

Paljon melua tyhjästä. laulajan äänelle 2/5

Todella unettava tylsäke.

** tähteä.

Ensimmäinen puhelimitse ääneni saanut viisu. Vuotensa paras: erinomainen melodia ja tulkinta, vetovoimainen ja eteerinen esittäjä, puhdaslinjainen balladi. Tenho ei ole hälvennyt vuosien saatossa, joten jaan mielelläni viisi tähteä.

Aivan ihana. Heti Hemel en aarden jälkeen vuosikertansa toiseksi parasta antia tämä Ruotsin viisu. Koskettaa. En silloin aikanaan oikein korkealle arvostanut, mutta nykyään. Voi luoja miten hieno tämä onkaan. Viisi tähteä. Helposti.

Uskomattoman TYLSÄ ja pitkäveteinen kappale... Heikko kakkonen. Miten tää on ikinä voinut voittaa minkään maan karsintoja?

Itselleni tärkeälle viisulle annan viisi tähteä, sitä sen kummemmin tässä perustelematta.

Ihana Jill! Biisi ei ehkä ole sävellyksenä mikään kovin kummoinen, mutta sanoitus on maaginen ja koskettava. Siitä hyvästä nelonen, vaikka ei taitaisi edes sijoittua tuon huikean viisuvuoden kympin kärkeeni.

Inhoan tuota hänen esiintymisasuaan. Jill on kuitenkin karismaattinen ja kyllä hänen upeaa ääntään jaksaa kuunnella,mutta kappale on hieman yksitoikkoinen. ***

Zzz... (1/5)

Muuta sanottavaa minulla ei olekaan tästä. Seuraava.

shiis enks määä oo tästäkään vielä tuomiota antanut, mikä ihimeen mäsennyskausi mulla on ollut tuolloinkin ... !?

Noh, tää on tietysti ku on balladi niin heti menee pointsit toooosi korkealle... ja upea solisti ja teksti... olen teksti edellä menijä, lähes AINA !!!!! .... "Enkeli jätti siipensä maan päälle ..." Oihhhhh !!! n. 4.5 - 5.0 pist. Ruohtilla meni tuolloin erityisen lujaa ... siis 1994 - 1996 sekä 1998 - 2000 ....

Oih .... !!!