Viisukuppila

Maa: Norja
Vuosi: 1994
Kappale: Duett
Esittäjä: Elisabeth Andreassen & Jan Werner Danielsen
Säveltäjä: Rolf Løvland
Sanoittaja: Hans Olav Mørk
Kapellimestari: Pete Knutsen
Sijoitus: 6./25
Pisteet: 76
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1994no
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/90s_00s/Norway1994.html

Tänään Viisulassa on esillä Norjan edustuskappale vuodelta 1994. Dueton toisen osapuolen, Elisabeth Andreassenin tarinaa on täällä viisuissa esitelty jo kolmesti aiemmin, joten jokainen voi halutessaan käydä virkistämässä meiltä alla olevista linkeistä. Nyt keskitymme Jan Werner Danielsenin elämään ja uraan, joka alkoi niin hienosti mutta päättyi niin surullisesti ennen aikojaan.

Jan Werner Danielsen syntyi vuonna 1976. Jo 4-vuotiaana hän pääsi esiintymään musikaalissa. Danielsen voitti vuonna 1988 12-vuotiaana kykykilpailun ja sai palkinnoksi levytyssopimuksen. Hän julkaisi tuolloin ensimmäisen singlensä Jeg Ser En Dag. Hän sai lisänäkyvyyttä laulamalla suositussa nuortenohjelmassa Midt I Smørøyet sekä esiintymällä vuosina 1988 - 1992 useasti Hamar symfoniaorkesterin kanssa. Lopullinen läpimurto tapahtui kuitenkin vuonna 1994 kun hän osallistui ja voitti NRK-kanavan kykykilpailuun Talentiaden. Samana vuonna hän pääsi edustamaan Norjaa Euroviisuihin yhdessä Elisabeth Andreassenin kanssa kappaleella Duett, jonka sävellyksestä vastasi Rolf Løvland.

Norjan karsinta järjestettiin maaliskuun 26. päivä Oslon Spektrum Areenalla. Karsinnassa nähtiin mm. Norjan kolminkertainen viisuartisti Jahn Teigen sekä tuleva, vuoden 1997 edustaja Tor Endressen. Elisabeth ja Jan Werner ottivat kuitenkin selvän voiton ja saivat lentoliput Dubliniin, joka toimi vuoden 1994 viisuisäntänä. Norja menestyi hyvin ja oli lopputuloksissa kuudes. Jan Werner osallistui seuraavana vuonna Suomessa järjestettyyn Midnight Sun Song -festivaaliin, jossa hän tulkitsi toisena kappaleenaan Kari Kuivalaisen euroviisun Päivä Kahden ihmisen englanniksi, laulaen kuitenkin kertosäkeen suomeksi.

Yksityiselämästään Danielsen vaikeni, eikä koskaan antanut selkeää vastausta seksuaalisesta suuntautumisestaan utelijoille. Isä kuitenkin kirjoitti vuonna 2007 ilmestyneessä kirjassa, että hänen poikansa ei ollut biseksuaali, homoseksuaali eikä hetero. Isä kertoi ettei Jan Werner koskaan tehnyt lopullista valintaansa miesten ja naisten välillä, koska hän ei yksinkertaisesti vain pystynyt siihen ja asialla ei ollut mitään tekemistä sukupuolen kanssa, Jan Werner rakastui ihmisiin.

Jan Werner Danielsen kuoli traagisesti 29. syyskuuta vuonna 2006 vain 30-vuotiaana. Huhuja liikkui myös itsemurhan mahdollisuudesta, sillä Danielsenin tiedettiin kärsineen talousongelmista ja terveyskin oli alkanut reistailla. Isän mukaan talousongelmat aiheuttivat Jan Wernerille jopa paniikkihäiriöitä ja levottomuutta. Perhe kuitenkin kiisti jyrkästi, että nämä asiat olisivat johtaneet Jan Werneriä itsemurhan partaalle. Tammikuussa 2007 kuolinsyyksi todettiin sydäninfarkti, joka todennäköisesti johtui keuhkoputkentulehduksesta yhdistettynä fyysiseen väsymykseen, joka Danielsenilla oli pitkän ja raskaan työrupeaman jälkeen.

Jan Werneriltä ilmestyi hänen elämänsä aikana kuusi kokopitkää, joista vuonna 2003 ilmestynyt Singer Of Songs oli suurin kaupallinen menestys. Ennen kuolemaansa Danielsen sai valmiiksi seitsemännen kokopitkänsä, joka perheen toivomuksesta julkaistiin vajaa kaksi kuukautta kuoleman jälkeen. Vuonna 2010 julkaistiin One More Time - The Very Best Of kokoelmalevy.

Jan Werner Danielsen jätti tämän maailman ehkä ennen aikojaan, mutta viisufanien mielestä ei tämä upeaääninen mies varmasti koskaan unohdu.


Norjan karsintaa 1994

Tor Endresen - Aladdin
Laila Nordhaug & Morten Eriksen - Gi meg ett tegn
4. Madam Medusa - Casanova
5. Jahn Teigen - Gi alt vi har
7. Karoline Gregersen - Tunge dråper
8. Sub Diva - Uimotståelig

Elisabeth Andreasson & Jan Werner Danielsen – Duett

Elisabeth Andreasson & Jan Werner Danielsen – Duet

Elisabeth Andreasson Jan Wernerin hautajaisissa

Elisabeth Andreasson Spotifyssa

Aiemmin Viisulassa:

Ruotsi 1982: Chips – Dag efter dag
Norja 1985: Bobbysocks – La det swinge
Norja 1987: Kate – Mitt liv
Norja 1996: Elisabeth Andreassen – I evighet
Norja 1995: Secret Garden - Nocturne
http://www.bettan.no/

Aika tarttumapinnaton ysäriballadi, kaksi tähteä.

Otsikon vuosilukuvirheestä pitäisi kai ilmoittaa jotenkin nokkelasti, mutta enpä nyt taida.

akuankka13 kirjoitti:Otsikon vuosilukuvirheestä pitäisi kai ilmoittaa jotenkin nokkelasti, mutta enpä nyt taida.

Ihan normaali huomatus riitää.
Ei siihen sen enempää nokkeluutta tarvitse ilmoittamaan, että on tullut vahingossa väärä vuosi.

Myös esittelypakettiin on eksynyt pikkaisen väärä vuosi.

Itse biisi on huono ja tympeä ja ärsyttävä. Hellyn vain yhteen tähteen. Ei oikein duetto pure.

TomppaJr kirjoitti:Myös esittelypakettiin on eksynyt pikkaisen väärä vuosi.

Thänks
Se tosin ei oo enää kirjoittajan vika.

Aika hauska yhteensattuma muuten, että otsikossa alunperin lukeneena vuonna Norjaa edusti kappale I evighet ja infopakettiin eksyneenä vuonna Ruotsin kappaleen originaali nimi oli liki sama: Evighet. Tästähän saisi kiskottua vaikka minkälaiset salaliittoteoriat.

Melkoisen epäkiinnostava joiku. Aluksi kyllä melkein pidin.

** tähteä.

Tänään annan viisi tähteä, vaikka aiemmin tämä on ollut vain hyvä.

Periaatteessa ihan mukiinmenevä kappale. Kauniita melodia-aihioita ja harmonioita riitää, mutta niistä ei rakennu ehjää kokonaisuutta, jotain jää puuttumaan. Jan Werner ja Elisabeth ovat taitavia laulajia jo ihan itsenään ja kappale olisi toiminut varmaan solistin voimallakin. Duetosta huolimatta näin kaksi erillistä laulajaa, jotka olivat aika epäsuhtainen pari. Lisäksi he viittilöivät käsineen huomattavan paljon ja laulu meni paikoin huutamisen puolelle. Ylipaatosta lavalla. Kuutostila oli yllättävän korkea. Ei huono ollenkaan, ei myöskään parasta Norjaa, siksi kolmonen.

Peruskaunis balladi, mutta en ole oikein koskaan lämmennyt tälle. Jan Wernerin ja Bettanin äänet toimivat kyllä hyvin. Annetaan nyt kolme tähteä ja rauha Jan Wernerin muistolle.

Taannoin olen pitänyt tästä enemmänkin. Ihan kaunis ja tasapainoinen kokonaisuus, edelleenkin. Mutta menee vähän kilpalaulamiseksi. Molemmista solisteista pidän enemmän erikseen.

Vahva KOLMONEN!

Ihan nätti kaiketi. Bettan on upea solisti!

Juhlavaa, kaunista ja koskettavaa. Laulussa on vahva lataus, joka tenhoaa nykyään ihan täysillä. Livenä esitettynä kenties vähän liian draamaattinen. Mutta levyversio on komea. Hieno perinteinen euroviisu. Viisi tähteä.

Minä kun pidän dramatiikasta, mahtipontisuudesta, jossain määrin paatoksestakin, voin vain todeta pitäväni tästä kovasti. Elisabethin ääni on upea ja Janin positiivisesti persoonallinen, mitä nyt hieman turhan paljon värinää kovimmissa kohdissa. Minusta he muodostivat erittäin hienon dueton, josta pidin kovasti, vaikka en yleensä duettojen suurin ystävä olekaan. Suuria tunteita jälleen.

Neljä vahvaa tähteä.

Vuosi 1994 kilpailee tähtikeskiarvolla mitattuna omasta kaikkien aikojen parhaan viisuvuoden tittelistä, kun vielä muutaman maan viisut on arvostelematta. Tällä hetkellä johtaa kakkossijalla olevaa vuotta 1974 yhdellä kymmenyksellä.

Olipa laimeaa menoa. 2/5 , koska Elisbeth oli duon toinen osapuoli, muuten olisi yksi tähti riittänyt.

Kaunis balladi ansaitsi hyvän menestyksensä Dublinissa. Neljän tähden edestä henkevyyttä.

Plääääääääääääääh. Ihan hyvin laulavat, biisi on tiivistettyä siirappia, tylsä ja heikko. En halua kuunnella. Yksi.

jep. täälläkin näppäimistö lähes kastuu liikutuksesta. Tää piisi on niiiiin kaunis! Varsinki tuo a-osa, niimpä, kuinkas muuten, ku hakkais joskus kertsi a-osan, muttttkueii! kaikki paukut tuntuvat menevän tekijöiltä lähes aina tuohon a-osaan.... ! Mut mikäs sen mukavempaa kuulijankin kannalta.. :=) käsittämättömän hienot äänet molemmilla. Jan on tietysti habitukseltaan mahdollisimman (tai lähes) epäkiinnostava mutta... llloistavat äänet! Ei voi kuin ihailla! ... ai punktjeako, nohhh noin neljä, neljä... ! tai ei, viis... ku se oli erityisiä suosikkivuosiani ja vieläpä kun laulut olivat melkein kaikki balladeja, joo viisi,tietysti! Uskomattoman nätti MYÖS tuo aloitus, tosiaankin....! EI NÄITÄ VOI KUIN RAKASTAA JA PIRUSTI !!!!

Norja kopioi tässä omaa vanhaa viisuaan (1987) niin että ihan puistattaa. Ja yhtä valjuksi tämä jää kuin silloin 7 vuotta aikaisemminkin. Ja koska Jan-Werner ei iske yhtään, niin 2 tähteä on kaikki mitä pystyn antamaan.

Vähän vaan kilpalaulantaa. Komeastihan Elisabeth ja Jan tämän esittävät, mutta jättää aika kylmäksi. Kaksi tähteä.

enkö ole tätä vielä huomioinut täällä... erittäin helpot 5.5 pist. Vuotensa kirkkaimpia helmiä. Lumoavan kaunis. Laulutaidetta komeimmillaan... mahtavaa musiikkia! Ajalta jolloin nämä olivat vielä Ev:n LAULUkilpailut...