Viisukuppila

Maa: Kypros
Vuosi: 1994
Kappale: Ime anthropos ki ego
Esittäjä: Evridiki
Säveltäjä: Giorgos Theophanous
Sanoittaja: Giorgos Theophanous
Kapellimestari: Giorgos Theophanous
Sijoitus: 11./25
Pisteet: 51
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1994cy
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/90s_00s/Cyprus1994.html

Kyproksen euroviisukarsinnat pidettiin vuonna 1994 pääkaupungissa Nikosiassa. Mukana finaalissa oli yhteensä kahdeksan kappaletta. Euroviisufaneille tuttuja artisteja oli kaksin kappalein, vuonna 2000 edustava Christina Argyri sekä jo pari vuotta aiemmin edustanut Evridiki. Arvovaltainen tehtävä maan euroviisukappaleen valitsemiseksi lankesi asiantuntijaraadille, joka äänesti sangen selkeään voittoon Evridikin esittämän ja George Theofanouksen säveltämän ja sanoittaman kappaleen "Ime anthropos ki ego" (Minäkin olen ihminen). Theofanous oli myös Evridikin kaksi vuotta aiemmin esittämän euroviisukappaleen tekijä. Kreikkalaissävyisen taiteellisen kappaleen sanoma on hyvinkin ajankohtainen. Balkanilla vallitsevan sodan äärellä myös Evridiki ryhtyi pohtimaan tapahtuman ydintä - kuinka ihminen voi tappaa kanssaihmisen.

Dublinissa Evridikin tehtäväksi jäi astua The Point-teatterin lavalle neljäntenä, heti isäntämaan edustuskappaleen jälkeen. Valkoiseen iltapukuun puettu Evridiki tarjosi väkevää draamaa koko kolmen minuutin ajan. Teatraalinen esitys ja ajankohtainen retoriikka kiinnostivat myös kansainvälisiä raateja, Suomen raatia jopa kymmenen pisteen edestä ja Kreikan raatia luonnollisesti tusinan edestä. 51 pistettä riitti kilpailussa kuitenkin vasta 11. sijaan, joka tulkittiin kyproslaisittain keskinkertaiseksi, joskin tyydyttäväksi sijoitukseksi.

Euroviisuedustuksensa jälkeen Evridiki ryhtyi tekemään uutta samana vuonna ilmestyvää albumiaan, jonka kappaleissa tulisivat kohtaamaan niin kreikkalainen folk-musiikki kuin modernimpi pop-musiikkikin. Albumia ryhdyttiin tekemään yhteistyössä säveltäjä George Theofanouksen kanssa, josta tuli vielä samana vuonna pitkäaikaisten vispiläkauppojen lopputulemana myös Evridikin aviomies. Parin yhteinen lapsi Angelos syntyi vuonna 1996, mutta parin avioliitto ei kestänyt enää vuosituhannen vaihdetta pidemmälle. Ammatillinen yhteistyö ex-aviomiehen kanssa kuitenkin jatkui ja Evridiki olikin levymyynnin perusteella uransa huipulla juuri 1990-luvun lopussa ja vuosituhannen vaihteessa. Uudella vuosituhannella Evridiki kuitenkin päätti muuttaa tyyliään dramaattisesti ja ryhtyi tekemään yhteistyötä kreikkalaisen pop- ja dance-maailman kuuman säveltäjänimen Dimitris Korgalaksen kanssa. Hyvin pian myös tämä yhteistyö muuttui rakkaudeksi. Korgialas sävelsi myöhemmin Evridikille myös tämän kolmannen euroviisukappaleen, joka esitellään Viisulassa vielä myöhemmin.

Evridikin lapsuuden ja nuoruuden käänteistä voit lukea neidon edellistä edustuskertaa käsittelevässä artikkelissa.

Evridiki – Ime anthropos ki ego (1995)

Evridiki – Ime anthropos ki ego (2011)

Evridiki Spotifyssa

Evridiki YouTubessa

Aiemmin Viisulassa:

Kypros 1986: Elpida - Tora zo (Evridiki kuorossa)
Kypros 1987: Alexia - Aspro Mavro (Evridiki kuorossa)
Kypros 1992: Evridiki - Teriazume
Kypros 2002: One – Gimme
http://www.evridiki.gr/

Ihan huikea viisu! Todellista draamaa kalvavalla jännityksellä. Ei todellakaan jätä kylmäksi tai tylsistytä. Ehdottomat viisi.

Ihana biisi! Evridikin paras viisu. Buzukisoolo on lempparini!

Olipa pitkävetteinen jollotus. Tunnustan, että en jaksanut kuunnella loppuun. Nounou, ei pure Evridiki minuun. 1/5

Kiehtovan dramaattinen kappale, en odottanut ollenkaan tällaista. Samaan aikaan raastava ja kaunis. Tykkään!

**** tähteä.

Jylhä kappale, viisi tähteä.

Aiemmin en tykännyt tästä ollenkaan, mutta ajan myötä olen alkanut pitää toden teolla. Ihmisyys on vahva teema. Nyt vahvat neljä tähteä.

Tämä kappale on totaalisen hypnoottinen. Se pitää väkevässä, dramaattisessa otteessaan ihan koko kappaleen ajan. Tunnelma on hyvin latautunut ja tiheä. Etnoväritys on vahva ja noina vuosina tuli Kreikasta ja Kyprokselta monta huippuviisua, tämäkin. Evridiki on oikea VTT (=Vahvojen Tunteiden Tulkki). Kappale päättyy toisaalta ennalta-arvattavasti, toisaalta pelkistyksessään suorastaan mykistää. Minulle tämä on kirkkaasti vuoden 1994 paras viisu, siitä Evridikille ojennetaan . Lisäksi kokonaisuus saa

Tämä on aivan mahdottoman upea. Hienostuneesti dramaattinen, mahtipontinen ja paatoksellinenkin. Kappale kasvaa hienosti edetessään ja kliimaksin se saavuttaa kohdassa, jossa Evridiki on tuskissaan vähällä repiä hiuksetkin päästään. Mahtava esitys, kivasti etnisyyttä ja koukuttavia sävelkulkuja. Nautinnollinen viisuhetki.

Viisi tähteä. Bosnian viisu menee kyllä minulla vielä tämänkin edelle. Vuodesta 1994 on tulossa kaikkien aikojen viisuvuosien vertailussani ykkönen tähtikeskiarvon perusteella.

Kivasti draamaa ja myös etnisyyttä. Minulle tämä on kuitenkin "vain" hyvä, eli en laske viisuklassikoihin... olisiko tuo kappaleen laahustava eteneminen se seikka, joka estää täysin kappaleen pauloihin lankeamisen!?
Neljä tähteä.

Mystisen dramaattinen ja aidosti kreikkalainen balladi, juuri tuon ajan viisujen etnobuumin mukaista. Neljä.

Evridikin paras viisu, mielestäni. Pateettinen ja dramaattinen, sillai hyvällä tavalla. Ja Evridikiä on tulkitsijana helppo ja vaivaton uskoa. VIISI!

joo, aika vaikea olla antamatta 5 pistettä vähempää, MMMMMMAHTAVALTA BALLADIEN-VUODELTA... ai hitto, jo tuo hieno intro- alkusoitto lumoaaaaaa..... aaaaaahh......... uuuuuhhh.... räytyvän tuskaisen kaihoisa kertsi kruunaa kaiken. Ja kieli. Että osaa olla sitten tasapainoinen kipale... ! Huikeaa ammattityötä! ...

Hieno ja kohtalokas kappale, jonka Evridiki tulkitsee erinomaisesti. Neljä tähteä.

Oih! Tässä on niin vahvaa tunnetta mukana, että ei voi muuta kuin hiljentyä ja keskittyä kuuntelemaan Evridikin mykistävää tulkintaa, josta ymmärrän kreikkaa taitamattomanakin jokaikisen sanan. Kylmiltä väreiltä en ole välttynyt kertaakaan. Minäkin olen ihminen!

Viisi kirkastakin kirkkaampaa tähteä yhdelle kaikkien aikojen viisuistani! Myös lempiviisuvuoteni 1994 viisuista se kaikista vaikuttavin.

Tämä kestää aikaa, on huikea tulkinta ja koskettavat sanat. Täydet viisi tähteä täältäkin.

Todellista paatosta ja mukavasti Välimerta mukana myös. Tokihan tämä on helposti huonompi kuin Evridikin ensimmäinen viisu, mutta on tämäkin nautinnollinen, omanlaisensa taidepaukku. Kolme tähteä.