Suomi 1996: Jasmine – Niin kaunis on taivas
Lähetetty: 29 Touko 2014, 14:04
Maa: Suomi
Vuosi: 1996
Kappale: Niin kaunis on taivas
Esittäjä: Jasmine
Säveltäjä: Timo Niemi
Sanoittaja: Timo Niemi
Kapellimestari: Olli Ahvenlahti
Sijoitus: 23./23
Pisteet: 9
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1996fi
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/90s_00s/Finland1996.html
Loppukesällä 1995 lauluntekijä Timo Niemi sävelsi laulun Niin kaunis on taivas. Laulu oli sävelletty alun perin Jamppa Tuomista varten, ja sillä oli tarkoitus osallistua vuoden 1995 Syksyn sävel -kilpailuun. Jamppa Tuomisen vakava alkoholiongelma esti kuitenkin levytyssuunnitelmat ja laulu jäi pöytälaatikkoon odottamaan.
Samoihin aikoihin samaisessa Bluebird-levy-yhtiössä valmisteli ensimmäistä albumiaan romanityttö Jasmine (oik. Jasmine Valentin, s. 22. elokuuta 1975). Jasminen tie musiikkimaailmassa alkoi, kun hänet pyydettiin erään tanssiyhtyeen solistiksi. Levy-yhtiön edustaja näki yhtyeen esiintymisen ja ehdotti Jasminelle levytystä. Alkuvuodesta 1995 ilmestyivät Jasminen kaksi ensimmäistä levytystä: Pieni sinikello ja Yön tähdet, jotka edustivat supisuomalaista tanssimusiikkia. Mitään valtakunnallisia menestyksiä laulut eivät olleet, mutta ne menestyivät hyvin esimerkiksi Tätä Suomi tanssii -listalla. Alkusyksystä 1995 ilmestyi Jasminen esikoisalbumi Soittaja.
Koska Niin kaunis on taivas ei päässyt Syksyn säveleen, sitä aiottiin tarjota seuraavaksi euroviisukarsintoihin. Levy-yhtiössä ajateltiin myös Jasminen tarvitsevan jonkinlaista nostetta uralleen, mitä esiintyminen miljoonayleisölle viisukarsinnoissa tarjoaisi varmasti. Niinpä Niin kaunis on taivas sai esittäjäkseen Jasminen. Vuonna 1996 Yleisradio etsi potentiaalisia viisuehdokkaita yhteistyössä levy-yhtiöiden kanssa. Potentiaalisia kappaleita kertyi lopulta 70, joista kymmenen valittiin mukaan viisukarsintoihin. Tässä kymmenikössä oli mukana myös Niin kaunis on taivas.
Suomen viisukarsinnasta 1996 ei skandaalinkäryä puuttunut. Viisukarsintojen ja Emma-gaalan yhteislähetyksen tekniikka petti toistuvasti. Äänentoisto ei pelannut, ja esimerkiksi Eija Kantolan esityksen loppuvaiheessa television kuva ja ääni katosivat kokonaan. Myös Jasmine joutui teknisten ongelmien takia aloittamaan esityksensä uudelleen. Myös äänestys osoittautui todelliseksi farssiksi. Suomen viisuedustaja valittiin puhelinäänestyksellä. Äänestysaika alkoi heti lähetyksen alussa ja monien hämmästykseksi viisukarsinnassa esiteltiin puhelinäänestyksen väliaikatilanteita jo ennen kuin kaikkia kappaleita oli edes kuultu. Äänestyslinjat myös tukkeutuivat nopeasti ja lopulta juuri kukaan ei saanut soittojaan läpi. Äänestyksen epäonnistuttua täysin Yleisradio joutui antamaan lisää äänestysaikaa, eikä kilpailun voittajaa saatu julistettua suorassa lähetyksessä.
Viisukarsintojen voittaja julkistettiin kaksi päivää myöhemmin ylimääräisessä lähetyksessä. Voiton vei ylivoimaisesti Niin kaunis on taivas, joka keräsi lähes 68 000 ääntä, siinä missä toiseksi sijoittunut Rakkauden kirja keräsi lähes puolta pienemmän äänimäärän: noin 36 000 ääntä. Näin vasta yhden vähälle huomiolle jääneen albumin julkaissut Jasmine päihitti muun muassa sellaiset Suomen kansan suosikit kuten Eija Kantolan ja Kirkan, jotka sijoittuivat toiseksi ja kolmanneksi. Toisaalta Suomessa elettiin tuohon aikaan melkoista romaniesiintyjien buumia. Vuosikymmenen alussa suureen suosioon noussut Rainer Friman voitti Syksyn sävel -kilpailun vuosina 1990 ja 1992, ja saman kilpailun voitti kahteen otteeseen myös Pelimannet.
Seuraavaksi jännitettiin, pääseekö Suomen kilpailukappale vuoden 1996 euroviisufinaaliin. Tuona vuonna laulukilpailun historiassa käytettiin kertaluontoiseksi jäänyttä karsintamenetelmää, jossa kansalliset raadit valitsivat nauhojen perusteella laulut, jotka saivat osallistua laulukilpailun finaaliin. Tyrkyllä Oslon viisufinaaliin oli peräti 31 maata, mutta finaalissa oli varattu tilaa vain 23 osallistujalle. Isäntämaa Norja pääsi automaattisesti finaaliin, mutta kaikki muut 22 finalistia valittiin esikarsinnan kautta. Niin kaunis on taivas -kappaletta oli luonnehdittu kritiikeissä monotoniseksi iskelmäksi, jolle ei aikalaislähteiden mukaan uskottu kovinkaan kummoista menestystä. Laulu kuitenkin selvisi vastoin yleisiä ennakko-odotuksia alkukarsinnasta jatkoon, ja näin Suomen paikka vuoden 1996 viisufinaalissa varmistui. Tieto finaalipaikasta innosti suomalaisia joukkoviestimiä, ja Jasminesta muodostui todellinen suomalainen mediailmiö keväällä 1996. Kaikki halusivat oman osansa Jasminen tuhkimotarinasta: kuinka lastenkodissa kasvaneesta romanitytöstä on kuoriutunut menestyksekäs iskelmälaulaja. Lehdissä mässäiltiin muun muassa Jasminen värikkäillä elämänvaiheilla, romanitaustalla ja hänen Bosnian sotaan kadonneella rakastetulla.
Jasminen oman kertoman mukaan hän ei ollut täysin tietoinen siitä, mihin hän oli ryhtymässä, kun hän pyrki Suomen euroviisuedustajaksi. Kansainvälisen viisukilpailun suuruus ja laajuus tulivat laulajatulokkaalle sokkina. Lisäksi Suomen delegaatiossa asioita ei ollut muutenkaan hoidettu hyvin, sillä esimerkiksi Suomi ei järjestänyt muiden maiden tapaan kunnollisia ja näyttäviä lehdistötilaisuuksia. Suomen esiintyjäkaartiin kuului Jasminen lisäksi taustalaulajat Riikka Väyrynen (myöh. Timonen), Pekka Kuorikoski ja Hanna-Riikka Siitonen sekä kitaristit Erkki Salmi ja Jari Nieminen. Hanna-Riikka ja Riikka nähtiin Suomen taustalaulajina myös vuonna 2004.
Suomen esitys keräsi runsaasti kritiikkiä suomalaiskatsojilta. Arvostelua herätti Jasminen asu ja etenkin kampaus, joka herätti hämmennystä. Jasmine on itse myöhemmin kertonut, että hän ei ollut alkuunkaan tyytyväinen Oslossa hänelle tehtyyn kampaukseen, ja hän oli viime hetkillä työntänyt päänsä lavuaariin laskevan veden alle, minkä myötä lopputulos oli ollut mielenkiintoinen. Lisäksi suorassa lähetyksessä Jasmine alkoi laulaa laulunsa väliosan päälle, mutta lopetti nopeasti huomattuaan virheensä.
Suomen euroviisumenestys jäi jälleen kerran vaatimattomaksi. Tuloksena oli yhdeksän pistettä, joista kaksi tuli Norjalta ja seitsemän Islannilta. Vuoden 1996 viisufinaalissa pisteet jakautuivat niin, että yhdeksällä pisteellä Suomi jäi viisufinaalin viimeiselle sijalle, vaikka koskaan aikaisemmin viimeiselle sijalle ei ollut päädytty noin korkealla pistemäärällä. Seuraavan kerran tämä ennätys vietiin vuoden 2008 finaalissa, jolloin viimeisen sijan jakaneet kolme maata keräsivät 14 pistettä, mutta vuotta myöhemmin Suomi haki ennätyksen takaisin itselleen, kun Waldo's people jäi finaalissa viimeiseksi 22 pisteellä. Myöhemmin esikarsinnan tulokset vuotivat julkisuuteen, ja sen mukaan Suomi pääsi rimaa hipoen finaaliin, sijoittumalla esikarsinnassa juuri sijalle 22. Itse asiassa Suomi oli saanut täsmälleen saman pistemäärän Unkarin edustajan kanssa, mutta tie break -säännön myötä Suomi pääsi finaaliin ja Unkari ei.
Mönkään menneen viisuedustuksen jälkeen Jasminen tuhkimotarina muuttui lehdistössä tunkiotarinaksi. Jasminea riepoteltiin lehdissä huonon menestyksen ja epäonnistuneeksi tuomitun esityksen takia. Vuonna 1997 Jasmine julkaisi toinen ja toistaiseksi viimeisen albuminsa Kielletyt leikit, joka jäi vähälle huomiolle. Pian tämän jälkeen Jasmine vetäytyi musiikkialalta kokonaan pois.
Suomen karsintaa 1996:
Jasmine – Niin kaunis on taivas
Eija Kantola - Rakkauden kirja (audio)
Kirka - Toukokuu (audio)
5. Aikakone -Ihan hiljaa (audio)
7. Eini - Aina sun luonas
9. Riot - Pintaa syvemmältä
Jasmine - Soittaja (Spotify)
Vuosi: 1996
Kappale: Niin kaunis on taivas
Esittäjä: Jasmine
Säveltäjä: Timo Niemi
Sanoittaja: Timo Niemi
Kapellimestari: Olli Ahvenlahti
Sijoitus: 23./23
Pisteet: 9
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1996fi
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/90s_00s/Finland1996.html
Loppukesällä 1995 lauluntekijä Timo Niemi sävelsi laulun Niin kaunis on taivas. Laulu oli sävelletty alun perin Jamppa Tuomista varten, ja sillä oli tarkoitus osallistua vuoden 1995 Syksyn sävel -kilpailuun. Jamppa Tuomisen vakava alkoholiongelma esti kuitenkin levytyssuunnitelmat ja laulu jäi pöytälaatikkoon odottamaan.
Samoihin aikoihin samaisessa Bluebird-levy-yhtiössä valmisteli ensimmäistä albumiaan romanityttö Jasmine (oik. Jasmine Valentin, s. 22. elokuuta 1975). Jasminen tie musiikkimaailmassa alkoi, kun hänet pyydettiin erään tanssiyhtyeen solistiksi. Levy-yhtiön edustaja näki yhtyeen esiintymisen ja ehdotti Jasminelle levytystä. Alkuvuodesta 1995 ilmestyivät Jasminen kaksi ensimmäistä levytystä: Pieni sinikello ja Yön tähdet, jotka edustivat supisuomalaista tanssimusiikkia. Mitään valtakunnallisia menestyksiä laulut eivät olleet, mutta ne menestyivät hyvin esimerkiksi Tätä Suomi tanssii -listalla. Alkusyksystä 1995 ilmestyi Jasminen esikoisalbumi Soittaja.
Koska Niin kaunis on taivas ei päässyt Syksyn säveleen, sitä aiottiin tarjota seuraavaksi euroviisukarsintoihin. Levy-yhtiössä ajateltiin myös Jasminen tarvitsevan jonkinlaista nostetta uralleen, mitä esiintyminen miljoonayleisölle viisukarsinnoissa tarjoaisi varmasti. Niinpä Niin kaunis on taivas sai esittäjäkseen Jasminen. Vuonna 1996 Yleisradio etsi potentiaalisia viisuehdokkaita yhteistyössä levy-yhtiöiden kanssa. Potentiaalisia kappaleita kertyi lopulta 70, joista kymmenen valittiin mukaan viisukarsintoihin. Tässä kymmenikössä oli mukana myös Niin kaunis on taivas.
Suomen viisukarsinnasta 1996 ei skandaalinkäryä puuttunut. Viisukarsintojen ja Emma-gaalan yhteislähetyksen tekniikka petti toistuvasti. Äänentoisto ei pelannut, ja esimerkiksi Eija Kantolan esityksen loppuvaiheessa television kuva ja ääni katosivat kokonaan. Myös Jasmine joutui teknisten ongelmien takia aloittamaan esityksensä uudelleen. Myös äänestys osoittautui todelliseksi farssiksi. Suomen viisuedustaja valittiin puhelinäänestyksellä. Äänestysaika alkoi heti lähetyksen alussa ja monien hämmästykseksi viisukarsinnassa esiteltiin puhelinäänestyksen väliaikatilanteita jo ennen kuin kaikkia kappaleita oli edes kuultu. Äänestyslinjat myös tukkeutuivat nopeasti ja lopulta juuri kukaan ei saanut soittojaan läpi. Äänestyksen epäonnistuttua täysin Yleisradio joutui antamaan lisää äänestysaikaa, eikä kilpailun voittajaa saatu julistettua suorassa lähetyksessä.
Viisukarsintojen voittaja julkistettiin kaksi päivää myöhemmin ylimääräisessä lähetyksessä. Voiton vei ylivoimaisesti Niin kaunis on taivas, joka keräsi lähes 68 000 ääntä, siinä missä toiseksi sijoittunut Rakkauden kirja keräsi lähes puolta pienemmän äänimäärän: noin 36 000 ääntä. Näin vasta yhden vähälle huomiolle jääneen albumin julkaissut Jasmine päihitti muun muassa sellaiset Suomen kansan suosikit kuten Eija Kantolan ja Kirkan, jotka sijoittuivat toiseksi ja kolmanneksi. Toisaalta Suomessa elettiin tuohon aikaan melkoista romaniesiintyjien buumia. Vuosikymmenen alussa suureen suosioon noussut Rainer Friman voitti Syksyn sävel -kilpailun vuosina 1990 ja 1992, ja saman kilpailun voitti kahteen otteeseen myös Pelimannet.
Seuraavaksi jännitettiin, pääseekö Suomen kilpailukappale vuoden 1996 euroviisufinaaliin. Tuona vuonna laulukilpailun historiassa käytettiin kertaluontoiseksi jäänyttä karsintamenetelmää, jossa kansalliset raadit valitsivat nauhojen perusteella laulut, jotka saivat osallistua laulukilpailun finaaliin. Tyrkyllä Oslon viisufinaaliin oli peräti 31 maata, mutta finaalissa oli varattu tilaa vain 23 osallistujalle. Isäntämaa Norja pääsi automaattisesti finaaliin, mutta kaikki muut 22 finalistia valittiin esikarsinnan kautta. Niin kaunis on taivas -kappaletta oli luonnehdittu kritiikeissä monotoniseksi iskelmäksi, jolle ei aikalaislähteiden mukaan uskottu kovinkaan kummoista menestystä. Laulu kuitenkin selvisi vastoin yleisiä ennakko-odotuksia alkukarsinnasta jatkoon, ja näin Suomen paikka vuoden 1996 viisufinaalissa varmistui. Tieto finaalipaikasta innosti suomalaisia joukkoviestimiä, ja Jasminesta muodostui todellinen suomalainen mediailmiö keväällä 1996. Kaikki halusivat oman osansa Jasminen tuhkimotarinasta: kuinka lastenkodissa kasvaneesta romanitytöstä on kuoriutunut menestyksekäs iskelmälaulaja. Lehdissä mässäiltiin muun muassa Jasminen värikkäillä elämänvaiheilla, romanitaustalla ja hänen Bosnian sotaan kadonneella rakastetulla.
Jasminen oman kertoman mukaan hän ei ollut täysin tietoinen siitä, mihin hän oli ryhtymässä, kun hän pyrki Suomen euroviisuedustajaksi. Kansainvälisen viisukilpailun suuruus ja laajuus tulivat laulajatulokkaalle sokkina. Lisäksi Suomen delegaatiossa asioita ei ollut muutenkaan hoidettu hyvin, sillä esimerkiksi Suomi ei järjestänyt muiden maiden tapaan kunnollisia ja näyttäviä lehdistötilaisuuksia. Suomen esiintyjäkaartiin kuului Jasminen lisäksi taustalaulajat Riikka Väyrynen (myöh. Timonen), Pekka Kuorikoski ja Hanna-Riikka Siitonen sekä kitaristit Erkki Salmi ja Jari Nieminen. Hanna-Riikka ja Riikka nähtiin Suomen taustalaulajina myös vuonna 2004.
Suomen esitys keräsi runsaasti kritiikkiä suomalaiskatsojilta. Arvostelua herätti Jasminen asu ja etenkin kampaus, joka herätti hämmennystä. Jasmine on itse myöhemmin kertonut, että hän ei ollut alkuunkaan tyytyväinen Oslossa hänelle tehtyyn kampaukseen, ja hän oli viime hetkillä työntänyt päänsä lavuaariin laskevan veden alle, minkä myötä lopputulos oli ollut mielenkiintoinen. Lisäksi suorassa lähetyksessä Jasmine alkoi laulaa laulunsa väliosan päälle, mutta lopetti nopeasti huomattuaan virheensä.
Suomen euroviisumenestys jäi jälleen kerran vaatimattomaksi. Tuloksena oli yhdeksän pistettä, joista kaksi tuli Norjalta ja seitsemän Islannilta. Vuoden 1996 viisufinaalissa pisteet jakautuivat niin, että yhdeksällä pisteellä Suomi jäi viisufinaalin viimeiselle sijalle, vaikka koskaan aikaisemmin viimeiselle sijalle ei ollut päädytty noin korkealla pistemäärällä. Seuraavan kerran tämä ennätys vietiin vuoden 2008 finaalissa, jolloin viimeisen sijan jakaneet kolme maata keräsivät 14 pistettä, mutta vuotta myöhemmin Suomi haki ennätyksen takaisin itselleen, kun Waldo's people jäi finaalissa viimeiseksi 22 pisteellä. Myöhemmin esikarsinnan tulokset vuotivat julkisuuteen, ja sen mukaan Suomi pääsi rimaa hipoen finaaliin, sijoittumalla esikarsinnassa juuri sijalle 22. Itse asiassa Suomi oli saanut täsmälleen saman pistemäärän Unkarin edustajan kanssa, mutta tie break -säännön myötä Suomi pääsi finaaliin ja Unkari ei.
Mönkään menneen viisuedustuksen jälkeen Jasminen tuhkimotarina muuttui lehdistössä tunkiotarinaksi. Jasminea riepoteltiin lehdissä huonon menestyksen ja epäonnistuneeksi tuomitun esityksen takia. Vuonna 1997 Jasmine julkaisi toinen ja toistaiseksi viimeisen albuminsa Kielletyt leikit, joka jäi vähälle huomiolle. Pian tämän jälkeen Jasmine vetäytyi musiikkialalta kokonaan pois.
Suomen karsintaa 1996:
Jasmine – Niin kaunis on taivas
Eija Kantola - Rakkauden kirja (audio)
Kirka - Toukokuu (audio)
5. Aikakone -Ihan hiljaa (audio)
7. Eini - Aina sun luonas
9. Riot - Pintaa syvemmältä
Jasmine - Soittaja (Spotify)