Viisukuppila

Maa: Ruotsi
Vuosi: 1993
Kappale: Eloise
Esittäjä: Arvingarna
Säveltäjä: Lasse Holm
Sanoittaja: Gert Lengstrand
Kapellimestari: Curt-Eric Holmquist
Sijoitus: 7./25
Pisteet: 89
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1993se
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/90s_00s/Sweden1993.html

Casper Janebrink, Lasse Larsson sekä veljekset Kim ja Tommy Carlsson perustivat yhtyeensä parikymppisinä vuonna 1989 Göteborgin lähettyvillä. Kaverukset eivät vain tienneet minkä antaisivat bändille nimeksi, kunnes joku tuttava ehdotti Arvingarnaa (=Perilliset). Se kuulosti loogiselta, sillä nuorten miesten isät olivat tunnettujen ruotsalaisyhtyeiden jäseniä. Lassen isä oli Streaplersin kosketinsoittajana sen perustamisesta (1969) aina kuolemaansa (2004) saakka. Myös Lasse soittaa koskettimia. Tommyn ja Kimin isä on Flamingokvintettenin laulaja ja Casperin isä puolestaan soittaa bassoa samaisessa yhtyeessä. Casper soittaa myös itse bassoa. Kimin soitin on kitari ja Tommyn rummut. Toisin kuin useimmissa ruotsalaisissa dansband-yhtyeissä, Arvingarnassa jäsenet toimivat kaikki laulajina. Yhtyeessä ei siis ole yhtä päälaulajaa, vaan jokainen vuorollaan toimii solistina. Harvinaista on myös se, että yhtyeessä ei ole kertaakaan vaihtunut yksikään jäsen, vaan sama nelikko on soittanut ja laulanut yhdessä koko yhtyeen olemassaolon ajan.

Arvingarnan ensimmäinen kokopitkä ilmestyi vuonna 1992 Coola killar. Samaisena vuonna yhtye palkittiin myös vuoden tanssiyhtyeenä Grammis-gaalassa. Lopulliseksi läpimurroksi voidaan lukea vuoden 1993 Melodifestivalen-voitto kappaleella Eloise.

Melodifestivalen 1993 järjestettiin 5. maaliskuuta Göteborgissa. Arvingarnan pojat kisasivat siis lähes kotirintamalla. Ensimmäistä kertaa Ruotsin kansa sai äänestää voittajaa puhelinäänestyksellä. Tämä uudistus aiheutti kuitenkin runsaasti kritiikkiä alueraadeissa, jotka olivat vastuussa viiden superfinalistin valinnasta, mutta olivat siinä uskossa että heidän hartioillaan lepäsi myös lopullisen voittajan valinta. Finaalilähetyksen ilmoitus, että kansa saisi puhelinäänestyksellä valita voittajan tuli raadeille täten siis yllätyksenä. Ruotsin kansa oli voittajasta yksimielinen, sillä jokainen alue antoi Arvingarnalle täydet pisteet. Aftonbladet julkaisi tuomariston antamat pisteet maanantaina lehdessään, joiden mukaan Nick Borgenin kappale We are all the winners olisi voittanut ja Eloise ollut vasta neljäs, mikäli alueraatien olisi annettu päättää. Niin tai näin, Ruotsin kansa sai mitä halusi. Irlannin Millstreetillä järjestetyissä kisoissa maa sijoittui hienosti seitsemänneksi keräten 89 pistettä.

Edustussävelmän takaa löytyy parivaljakko Gert Lengstrand ja Lasse Holm. Kummatkin hyvin ansioituneita biisintekijöitä. Lasse Holmin ehkä tunnetuin kappale euroviisuissa lienee Carolan Främling. Lengstrand puolestaan muistetaan Charlotte Nilssonin edustussävelmän ruotsinkielisen version Tusen och en natt sanoittajana vuodelta 1999.

Arvingarna osallistui Melodifestivaleniin uudemman kerran vielä vuosina 1995, 1999 ja 2002. Uusia kokopitkiä yhtye on julkaissut tasaisin väliajoin. Tuoreimman levynsä Änglar och en massa kärlek he julkaisivat viime vuonna ja se palkittiin vuoden albumina dansband-viikoilla heinäkuussa 2014. Arvingarnan pojat ovat edelleen siis voimissaan ja loppua yhtyeen uralle ei toistaiseksi näy.


Ruotsin karsinta 1993

N.E.O. - Högt i det blå
Monica Silverstrand - Vågornas sång
Lena Pålsson - Sjunde himlen
Patrick Swahn - På vingar av kärlek
Nick Borgen - We are all the winners
Christer Björkman - Välkommen till livet
Pernilla Emme - I dina ögon
Richard Carlsohn - Ge mig din hand
Tina Leijonberg - Närmare de
Arvingarna - Eloise

äänestys

Radiomafian selostus ennen Ruotsia (Sanna Kojo & Outi Popp)
Radiomafian selostus Ruotsin jälkeen (Sanna Kojo & Outi Popp)

Arvingarna – Eloise (2013)

Arvingarna Spotifyssa

Aiemmin Viisulassa:

Ruotsi 1982: Chips – Dag efter dag
Ruotsi 1983: Carola Häggkvist – Främling
Ruotsi 1985: Kikki Danielsson - Bra vibrationer
Ruotsi 1986: Monica Törnell & Lasse Holm - E' de' det här du kallar kärlek
http://www.arvingarna.nu/

Loistava viisu, joka aloitti Ruotsin hyvien viisujen putken (mikä taasen ei ole vielä tähänkään päivään mennessä katkennut).

Tämän genren osaa kunnolla vain Ruotsi.

Aika miellyttävä, 4/5.

Ihan pirteän poljennan sisältää, mutta siihen se jo jääkin. Eipä oikein pidemmän päälle innosta. Vahvat kaksi.

gentedimare kirjoitti:kunnes joku tuttava ehdotti Arvingarnaa. Se kuulosti loogiselta, sillä nuorten miesten isät olivat tunnettujen ruotsalaisyhtyeiden jäseniä.

Okei? Olisi ollut kiva tietää myös, miksi se kuulosti loogiselta

Itse kappale on minusta melko tyhjänpäiväinen, vähän ärsyttäväkin ja hieman entuudestaan tutunkin kuuloinen... Ympäripyöreä kolmonen

Ruotsin parhain!

Ihan miellyttävä iskelmä. Olisikohan tässä tämän illan korvamato..?

*** tähteä.

Erittäin hyvä kappale! Yhtye ottaa kappaleensa "haltuun", niin, että siinä on vetovoimaa.
Neljä pistettä, ilman muuta ja muut ilman.

tonywerner kirjoitti:

gentedimare kirjoitti:kunnes joku tuttava ehdotti Arvingarnaa. Se kuulosti loogiselta, sillä nuorten miesten isät olivat tunnettujen ruotsalaisyhtyeiden jäseniä.

Okei? Olisi ollut kiva tietää myös, miksi se kuulosti loogiselta

Itse kappale on minusta melko tyhjänpäiväinen, vähän ärsyttäväkin ja hieman entuudestaan tutunkin kuuloinen... Ympäripyöreä kolmonen

Kiitos palautteestasi.

Ja pahoittelut, kyllä mä sinne olin kirjoittanut alunperin että Arvingarna = Perilliset.
Mutta ilmeisesti kun olen muokannut, editoinut, poistanut tekstiä, tiivistänyt blaa blaa,
niin myös tuo perilliset-kohta jäi pois.

Eli tuttavan ehdotus nimestä ARVINGARNA kuulosti loogiselta, sillä Arvingarna tarkoittaa suomeksi käännettynä perillisiä.

Kuulostaako se nyt loogiselta tuo tuttavan ehdotus?

Kiva, kun jotkut jaksaa lukea näitä viisula-kirjoituksia

Aikoinaan pidin enemmänkin. A-osa on oikein kiva ja nostalginenkin, mutta kertosäkeessä lässähtää. Jännite ei säily.

KOLME!

Aikoinaan en arvostanut juurikaan Perillisten viisua. Nyt kuuntelen mieluusti. 2000-luvulle tullessa naapurimaan viisut ovat huonontuneet näistä kulta-ajoista... 5 poäng

gentedimare kirjoitti:Eli tuttavan ehdotus nimestä ARVINGARNA kuulosti loogiselta, sillä Arvingarna tarkoittaa suomeksi käännettynä perillisiä.

Kuulostaako se nyt loogiselta tuo tuttavan ehdotus?

No nyt alkoi avautumaan Itse kun en osaa sanaakaan ruotsia, niin tuo kohta jäi vähän arvoitukseksi. Olisinhan toki voinut sanakirjasta tarkistaa, mutta ajattelin että mukavampi antaa palautetta
Ja kyllä minä ainakin AINA luen nämä Viisulat... etenkin kiinnostavimpien kirjoittajien tekemät

...ai Flamingokvintetten, juu tuttu jostain -80-luvulta, muistan sen jostain levytetystä svärje-cover-viisukappaleestakin... aika epäkiinostava oli tuokin ruohtin karsinta... MEILLÄ sen sijaan oli noin 19.5 kertaa tasokkaampi karsinta, Katri-Helena Viesti- piiseineen ym. ... walintani olisi ollut ehkä Christer B lähinnä tai siis joku muu niistä balladeista mitä siellä nyt sitten olikaan... tämä mukavasti -60-lukuinen esitys oli aika ennaltaarvattava ja -tottakai- valinta... sielläkin anglojeesustelijoitten keskuuesa... hyvin keskikastia, n. 2.4 pist.? - tai 2.7 p. koska tuo vuosikertahan oli kuitenkin älyttömän & erikoisen hyvä ... ollakseen siis -90- luvun vuosicerta! ...
sitäpaitti nämä sjungaajat ovat minusta jotenci ärsyttäviä - koko artistineliapila... melkein lapsia... Tillsammans med barn... loppuosan instrumentaaliväliosa ja varsin oivallisen nerokas beegees-hörmman-hörmits-vaikutteinen a-osa parasta...!? naturligtvis... :hjärta: ....

Hieno kappale Ruotsin ysäriviisuksi. Neljä tähteä!

Noihin aikoihin olin juuri aloittanut ruotsin opinnot koulussa, joten tämä viisu toimi aikoinaan hyvänä kuullunymmärtämisen testinä Ihanan leppoisaa tanssimeininkiä, tykkään kuunnella vielä tänäkin päivänä. -93 oli loistava vuosi Neljä tähteä!

Ysäri-Ruotsin parhaimmistoa, peräti kolme tähteä.

Tämä on minulle parhaiten mieleen jäänyt Ruotsin 90-luvun viisu yhdessä maan voittoviisujen kanssa. Tässä on jotain todella nostalgista, tätä katsellessa tulee elävästi mieleen tuon vuoden MF-karsinnat, jotka lienevät ensimmäiset, jotka olen katsonut tv:stä - ja se perinne on sitten jatkunut katkeamatta. Oikein onnistunut dansbandslåt, parasta siinä on ruotsalaisittain hivenen poikkeuksellinen (lievä) melankolisuus, mutta även vindarna kan vända antaa aihetta luottaa tulevaisuuteen. Hieno sanoitus! Esityskin oli onnistunut kokonaisuus - prikulleen sama koreografia niin MF- kuin viisulavallakin. Tätä kuuntelee edelleen yhtä mielellään.

Viisi tähteä.

Aivan karseat releet on pojilla kyllä, koko ulkoasu sellainen että imee suuremmankin karisman aivan tyhjiin. Vaikka laulavat hyvin ja solistilla on sävyjä. Kai tuo oli muotia tuolloin, mutta bändin versio siitä näyttää toyotan karvanopilta eli, noh, ei-millään-tavoin-mageelta-ja-viileeltä. Biisin A-osa on kiva mutta kertosäe on niin ... dansebandia ettei oikein lähde kohdallani. Etenkään kun ei ole mitenkään söpösti nostalginen vaan tämä on vähän sellainen Yölintu. kaksi, biisille ja musiikin esitykselle.

E:

romualdo kirjoitti:varsin oivallisen nerokas beegees-hörmman-hörmits-vaikutteinen a-osa parasta...!?.

Sinä sen sanoitkin, tätä komppailen

AntSa kirjoitti:A-osa on oikein kiva ja nostalginenkin, mutta kertosäkeessä lässähtää.

Juuri näin. Aluksi kuuntelin, että tulisiko kerrankin Ruotsi-biisi, josta pidän, mutta ei sitten.

AntSa kirjoitti:KOLME!

Kolme, mutta vain

Visuaalinen puoli on kyllä huvittava. Mitä ne laatikot lavalla poikien edessä on, tuulikoneitako? Ja ei kai siellä ole taustalaulajapapparaisina niitä isiä sitten?

Olin silloin ihan varma, että tämä voittaa, jotenkin kuulosti niin voittajalta. Minua harmitti, genre kun ei ole yhtään mieleeni. Mutta ei sitten olut voitto lähelläkään, harvoin olen veikannut noin pieleen. Mutta on tämä omalla sarallaan ihan vetävä kappale kyllä. Kovatasoisen vuoden selvästi huonompaa puoliskoa kuitenkin. 3 tähteä.

Melko miellyttävää retroilua "rakkaasta naapuristamme". Minkään osa-alueen suhteen ei ole suurempaa valittamista, mutta myös innostuksen huokaukset jäävät uupumaan. Kolme tähteä.

Hyvä valinta Ruotsilta v. 1993. Nick Borgenin kappale oli tarttuvuudestaan huolimatta jotenkin sisäänpäin lämpiävä, ei olisi pärjännyt Millstreetissä.
Eloise on jotenkin 1960-70 -lukulainen biisi, vanhahtava, nostalginen, retro. Samalla siinä on vahva melodia ja svengi ja huom! : ei modulaatiota , mikä on Ruotsin viisuksi harvinaista. Menestystä sopi odottaa ja kohtuullista sellaista Ruotsille tulikin.
Itse olen tykästynyt karaokena tätä laulamaan ja muutaman viisukuppilalaisen iloksi (?) olen sen kajauttanutkin .
Myös Arvingarnan v. 1999 ehdokas Det svär jag på (säv. Lena Ph) olisi ollut Arvingarnalle upea "toinen tuleminen" viisufinaaliin.
Eloise saa viisi tähteä, naturligtvis

Todella ruotsalainen, mutta siinähän ei tunnetusti ole mitään pahaa. Odotan kyllä ryhmän tämän vuoden Melodifestivalen-tyrkkyä innolla. Viisi tähteä.