Viisukuppila

Maa: Ukraina
Vuosi: 2004
Kappale: Wild dances
Esittäjä: Ruslana
Säveltäjä: Ruslana
Sanoittaja: Ruslana, Oleksandr Ksenofontov, Jamie Maher, Fayney, Sherena Dugani
Sijoitus semifinaalissa: 2./22
Pisteet semifinaalissa: 256
Sijoitus finaalissa: 1./24
Pisteet finaalissa: 280
Sanat: http://www.diggiloo.net/?2004ua

Ruslana Stepanivna Lyžytško syntyi 25. toukokuuta 1973 Lvivissä Länsi-Ukrainassa ukrainalaisisän ja venäläisäidin tyttäreksi. Äitinsä kannustamana Ruslana aloitti musiikkiopinnot jo lapsena ja pääsi myös keikkailemaan kuoron kanssa sekä bändien solistina. Lukion jälkeen Ruslana jatkoi musiikkiopintojaan Lvivin konservatoriosta, josta hän valmistui pianistiksi ja orkesterinjohtajaksi vuonna 1995.

Ruslanan musiikkiura käynnistyi Slavianski Bazaar -laulukilpailusta vuonna 1996. Samana vuonna hän oli jo ehdolla maansa parhaaksi naislaulajaksi. Ensialbumi "Myt Vesny - Dzvinkyi Viter" oli kriitikoiden suosikki ja välitön menestystarina. Kuitenkin vasta hitti "Svitanok" nosti Ruslanan maan kiintotähtien joukkoon. Ruslanan menestyksen salaisuutena voi pitää hänen rohkeaa tapaansa yhdistellä pop-musiikkia ja kansallisia hutsuli-rytmejä ja -melodioita. Ruslana on itsekin isänsä puolelta hutsuli. Erityisesti hutsulivaikutteita päästiin kuulemaan vuonna 2003 ilmestyneellä "Diki Tantsy" -albumilla. Albumi oli Ukrainassa supersuosittu ja ylitti platinalevyrajan viidesti. Albumi on yhä Ukrainan kaikkien aikojen myydyin.

Ruslana valittiin edustamaan maataan vuoden 2004 Eurovision laulukilpailuun sisäisellä valinnalla. Lauluksi ilmoitettiin "Wild Dances" (Villit tanssit), joka sekoitettiin välittömästi edellisvuonna ilmestyneeseen nimeltään samaa tarkoittavaan hittiin "Diki Tantsy". Jo ennen kilpailua Ruslana oli suuri ennakkosuosikki. Eurovision laulukilpailua pidettiinkin lähinnä joko Ukrainan tai Serbian ja Montenegron kauppana. Semifinaalissa Ukraina sai pisteitä kaikilta muilta mailta paitsi Sveitsiltä. Semifinaalin voiton vei kuitenkin niukahkosti Serbian ja Montenegron kappale. Finaalissa tilanne kääntyi toisin päin ja ero Ukrainan ja Serbia-Montenegron välillä oli suurempi. "Wild Dances" viihtyi eurooppalaisilla singlelistoilla yhteensä 97 viikkoa. Kultalevymyyntikin ylittyi yhteensä kuuessa maassa. Belgiassa single oli listan kärjessä jopa 10 peräkkäistä viikkoa. Voiton myötä ilmestyi myös englanninkielinen albumi, joka kantoi euroviisuvoittajakappaleen nimeä.

Euroviisuvoiton jälkeen Ruslanasta suunniteltiin jo Kiovan Euroviisujen juontajatarta, mutta myöhemmin hän vetäytyi produktiosta. Syyksi epäiltiin Ruslanan korkeintaankin välttävää englannin kielen taitoa, mutta todellisena syynä oli jo aiemmin sovitut ja allekirjoitetut edustustehtävät hyväntekeväisyyden parissa. Myöhemmin Ruslana on pyrkinyt edistämään uraansa myös Euroopan ulkopuolella. Amerikan mantereella hän on ehtinyt tehdä yhteistyötä jo ainakin T-Painin sekä Missy Elliottin kanssa. Jo euroviisuedustuksensa aikaan Ruslana tunnettiin voimakkaista poliittisista mielipiteistään. Ruslana oli myös yksi oranssin vallankumouksen näkyvimmistä keulahahmoista. Naisen mielipiteitä on sittemmin kaivattu myös euroviisupiireissä. Esimerkiksi tänä vuonna hän toimi yhtenä tuomarina Belgian euroviisukarsinnassa. Ruslana on julkaissut uransa aikana yhteensä yhdeksän ukrainankielistä ja neljä englanninkielistä albumia. Viimeisin albumi "Miy Brat! (Razom!)" ilmestyi vuonna 2013 ja se julkaistiin myös englanninkielisenä nimellä "My Boo (Together!)".

Ruslana – Wild dances (2014)

Ruslana Spotifyssa
http://www.ruslana.com.ua/

Inhokkivoittaja numero kaksi. Ykkönen on tietenkin Marie N! Siis yksi pakkopiste!

Näitä 2000-luvun puolivälin hetkutusvoittobiisejä, joista en ole oikein koskaan jaksanut innostua. Lukeutuu kuitenkin kyseisten tekeleiden parhaimmistoon, koska onhan tässä ihan kivasti asennetta. En olisi silti voittajaksi todellakaan kruunannut, vieläpä kun mukana oli Serbia-Montenegron upeus. Kolme tasapaksua tähteä.

Hui! Mikähän allekirjoittanutta vaivaa, kun tämä kuulosti nyt niin hyvältä!?!
Yleensä olen ollut sitä mieltä, että kappale lässähtää lupaavan intron jälkeen jyskytykseksi ja "shamriki rai raiksi", mutta aika hyvinhän se kantoi loppukin. Laitan neljä tähteä, ennen kuin rupeaa kaduttaan...
Yleensä visuaalisen puolen jätän vähemmälle huomiolle, mutta olihan tämä 10 vuotta sitten omassa luokassaan spektaakkelina!

no juu, meikähän arvasi tuolloinkin että tämähän se (tietysti) valitaan 1. sijalle ... tuo vuosikertahan oli yks kautta aikojen vaisuimmista... tai ainaski näistä viimeisistä vuosikymm... ööhh... joo, 4 pist. rummuille enimmät pointsit, luonnollisesti. Ja noille alppitorven näköisille puhaltimille, käyrätorvimaisille upeille ujelluksille... Ja iskevälle kertsille... tietysti ja mainiohkolle a-osalle... ehkä, ainakin osin...! Alussa innostuin tähän toki enemmän ... mut tämän edelle menevät nykyään toki (ja osin olivat tietysti jo silloinkin) mm. Belgia, Ser-Mo ja Viro ...

^^Minulle kävi päinvastoin, en meinaa jaksaa kuunnella loppuun.

Intron lisäksi pidän taustan puhaltimista, ja kuulisin ne mielelläni paremmin. Ruslanan laulannasta en niin piittaa, ja se on miksattu turhan lujalle. Ruslanan soundi on muuten livessä paljon täyteläisempi kuin studioversiossa; miksihän se onkin siinä lytistetty ininäksi? Rytmibiisihän tämä on olevinaan, mutta en onnistu kuulemaan mitään kovin mielenkiintoista rytmiikkaa.

Esikatseluvideo aikoinaan teki kyllä lähtemättömän vaikutuksen, etenkin kun siinä oli pidempi intro, jonka aikana ehti ällistellä, mitä oikein on tulossa . Pidän myös tavasta yhdistää primitiivisiä ja teollisia elementtejä. Olkoon nyt vaikka sen kunniaksi neljä tähteä.

Energinen kappale.

Minusta tämä on niitä toimivimpia euroviisugenren tanssibiisejä. Siis kun euroviisugenrellä tarkoitetaan kansallista tavoittelevaa mutta tosiallisesti epämääräisen lähteen etnomusiikkia yhdistettynä tanssittavuuteen tai suureen balladiin. Rytmiikka on iskevää ja biisin melodinen ja tulkinnallinen löyhyys onnistuu kuin onnistuukin kallistumaan spontaanin ilonpidon puolelelle putoamatta sietämättömäksi sekahedelmäkeitoksi. Kitsch on mehevää ja lepää tutulla eurotrashillä, niillä vähän aiemmin mainitsemillani 1970-luvun saksalaisilla oluttupakokoelmilla, tsingiskaaneilla ym - kokonaisuus tempaa mukaansa. Ilman muuta viiden pisteen arvoinen.

Ihan iskevää energisyyttä, mutta kyllä tämä silti vähän yliarvostettu on. Ei tätä samantoistelua niin helposti loppuun kuuntele. Vahvat kolme.

Ei kuulu suosikkeihini. Kovalla menolla ja meiningillä saatiin voitto kotiin. Sävellyksenä melko mitäänsanomaton, mutta ei toki mikään kauheakaan. Näyttävä show. Kolme pistettä.

kaikkien aikojen parhaita viisuja ja ehkä paras voittaja koskaan. viisi

Aina haukun 2003-2005 voittajia ja viisuvuosiakin yleisesti euroviisumusiikin pohjakosketukseksi, mutta en minä näitä voittajia silti osaa vihata. Kyllä tällekin vitonen irtoaa, upean tanssittava jytke. Jee jytky jee.

Ihana Yksi parhaista viisuista koskaan. Tämänhän mukaan olen nimimerkkinikin ottanut Ansaittu voitto.

Yliarvostetuin viisu ikinä. Yksi tähti.

Mukava etnojytke, mutta paras terä on ahkeran kuuntelemisen takia jo kulunut pois. Ei tälle taida kehdata enää täysiä pisteitä antaa.

**** tähteä.

Ihan kelpo voittaja: sävelmäkin löytyy ja show oli näyttävä. Pidän neljän tähden edestä.

Ei tämä mitenkään erikoinen ole, mutta ihan tartuva

Todella persoonallinen kappale. Hyvä laulaja.
Näyttävä esitys.

Intro on todella upea ja onhan tämä yksi viisuhistorian merkittävimpiä tapauksia. Pidän kovasti etnisten elementtien yhdistämisestä jytkeeseen ja kokonaisuus on esitystä myöten tasapainoinen ja erittäin näyttävä. Hieman miinusta tulee hakkaavasta toistosta, vähän vähempi lekalla päähän -metodikin olisi riittänyt. Ruslanan laulu ei myöskään ole niitä kappaleen suurimpia vahvuuksia, vaikka vahvasti toki ääntään käyttääkin. Ihan hyvä voittaja, vaikka toki olisin halunnut Serbia-Montenegron vievän myös finaalin ykkössijan.

Neljä vahvaa tähteä.

Kelpo voittaja, eipähän ainakaan ole perushumputusta. Neljä tähteä.

Tämä oli ajassaan oikein rehvakas repäisy. Ja solistia oli helppo uskoa. Annetaan tänään, tässä ja nyt NELJÄ.

Ukraina ja Serbia-Montenegro olivat molemmat suursuosikkejani, joten en pahastunut Ruslanan voitosta. Esitys oli ennennäkemätön ja pidän biisin kansallisista sävyistä edelleen paljon. Vahvat neljä tähteä.

Useimmat 2000- ja 2010-luvun voittajat ovat olleet "ihan hyviä", mutta harvasta pidän varauksetta. Ukraina kuuluu näihin harvoihin. Tämän hyväksyi moni sellainenkin, joka ei muuten viisuista perustanut. *****

Tompan mainitsema viisumusiikin pohjakosketus koettiin mielestäni jo ennen vuosia 2003-2005. Turkin voitosta alkoivat paremmat ajat. Ainahan näistä tietysti kinastellaan.

Ihana kappale En keksi tästä mitään moitittavaa, vain ylistystä, luonnollisesti siis viisi tähteä.

Sävelmä on ihan kiva, mutta esitys järkyttävä. Kammoan tuollaista sivistymätöntä luolamiesmeininkiä, lattiat rikotaan sun muuta... Ja aivan kammottavat asut, inhoan nahkaa ja mustanruskeaa vai mitä tuo on. Ruslanakin on tylsä tapaus, pieni meikkaamaton rasvatukkahiiri josta en ainakaan minä pahemmin karismaa löydä. Mutta menköön nyt kaksi tähteä sinänsä vetävälle biisille.

Kuulostipa hyvältä! Etnisiä vaikutteita, iskevä melodia ja vielä iskevämpi rytmi. Koreografia taisi olla kaikkein iskevin: muistan lukeneeni jostain, että osa lavasta olisi hajonnut Ukrainan ryhmän ryminästä harjoituksissa . Ukrainan vastustamatonta menoa viisuvoittoa kohti, vaikka olisin mieluummin nähnyt Lane mojen voittavan. Silti ihan kelpo voittaja on tämä Ruslanan Villit tanssit . Neljä tähteä.

Ihan ehdoton suosikkini tuona vuonna. Lavashow on mahtava ja kappale on muutenkin lähes täydellinen. Viisi tähteä.

Yksi lempivoittajistani, kaikin tavoin vain niin upea. Tähän ei ikinä kyllästy.

(Ei ihme että tätä on käytetty myös Euroviisujen salattu historia -dokumentin "alkutunnarissa" ensimmäisenä kappaleena ja pisimpään...)

Itsestäänselvästi viisi tähteä.

Neljän pisteen nahkaruoskapaukutus. Silloin se oli jotakin tavattoman erikoista euroviisuissa, joissa oli totuttu soittamaan ja esittimään pääasiassa vain nauravaisia hölmöviisuja, tuhnua etnoa, saippuaa, hammastahnamainosta ja muuta joka ei sen enemmin satuta kuulijoita. Joitakin rotestibiisejä on tottakai ollut, hyviä balladeja ja irrottelua, varsinkin silloin joskus kauan sitten ja jo ennen kuin olen syntynyt, mutta tämä oli sitä mitä tahdoin. Biisihän ei ole ollenkaan mikään maailman ympäri kansoja hurmaannuttava superteos, loppujen lopuksi aika kökköhän se on. Mutta neljä. Koska tämä biisi avasi portin Lordille.

Suosikkini alusta asti ja saa edelleen jalan vipattamaan. Vielä kun Ruslana osaisi ääntää englantia kunnolla. Joka tapauksessa ****