Viisukuppila

Maa: Irlanti
Vuosi: 2003
Kappale: We've got the world
Esittäjä: Mickey Joe Harte
Säveltäjä: Martin Brannigan, Keith Molloy
Sanoittaja: Martin Brannigan, Keith Molloy
Sijoitus: 11./26
Pisteet: 53
Sanat: http://www.diggiloo.net/?2003ie
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/90s_00s/Ireland2003.html

Michael Joseph Harte syntyi Irlannin Liffordissa vuonna 1973. Mickey Joe -nimellä tunnettu nuorukainen aloitti kitaransoiton 13-vuotiaana. Hänen ensimmäinen oma sävellyksensä "Candlelight" käsitteli Persianlahden sotaa. Nuori Mickey Joe kritisoi myös Irlannissa 90-luvulla vallannutta poikabändihysteriaa. Hän koki, ettei hänen kaltaisilleen laulaja-lauluntekijöille ollut sijaa.

Vuonna 2002 Mickey Joe Harte osallistui You're a Star -kykykilpailuun. Kilpailun voittaja saisi maineen ja kunnian lisäksi edustuspaikan vuoden 2003 Eurovision laulukilpailuun. Neljän kärki kilpaili viisuedustuksesta You're a Starin finaalissa. Mickey Joe Harte esitti kilpailun finaalissa Martin Branniganin ja Keith Mollon kirjoittaman kappaleen "We've Got the World". Kappale nousi myös Irlannin singlelistan ykköseksi.

Mickey Joe otti euroviisuihin taustalaulajikseen niin ikään kilpailuun osallistuneet Sarah Brophyn, Susan McGowanin ja Catriona McGintyn. Irlanti sijoittui euroviisuissa yhdenneksitoista ja lunasti pääsylipun seuraavan vuoden finaaliin, koska suuri rahoittajamaa Espanja oli myös kärkikymmenikössä.

Euroviisujen jälkeen Mickey Joe Harte on ollut monessa mukana. Vuonna 2007 hänet nähtiin tosi-tv -ohjelmassa "Celebrities go wild". Hän on jatkanut keikkailua ja lauluntekoa. Tätä nykyä Mickey Joe Harte on onnellinen perheenisä. Hänellä on neljä lasta vaimonsa Louisen kanssa: Kaleigh, Kyle, Ceola ja Christian.

Mickey Joe Harte – We've got the world (2016)

Mickey Joe Harte Facebookissa

Pidän jopa nykyään liiankin kanssa. Nätti melodia.

En voi olla ajattelematta tätä kuunellessani Olsen Brothersia. Paljon samoja piirteitä. Tälle irtoaa ihan kivat kolme tähteä.

Lennokkaan mukaansaottava kitarapop tässä. Pidän vahvojen kolmen tähden edestä.

Tämä on ihan kiva. Mukava kappale, joka ei herätä oikein tunteita mihinkään suuntaan.

Kiva ja tarttuvan positiivinen melodia. Pidän ehkä vähän liiankin kanssa.

½

Vihdoinkin tämä putkahti tänne.

Irlannin parhaimmistoa. Mickey on varsin karismaattinen ja voisin kuvitella fiilisteleväni biisiä nuotion ääressä yhteislaulun kera. Kitara on älyttömän siisti! Viisi tähteä puhtaalta kädeltä.

Ällölöllöä, kuten melkein koko irkkujen vuosituhannen vaihde. Vaihdos. Mikä lie. Hyräillä tätä sentään kykenen ulkomuististakin, mutta en vapaaehtoisesti kuuntele. Semmottinen kakkonen.

Kaksi tähteä, koska en tykkää tällaisesta "ihan kiva"- kappaleesta, mukavan naapurinpojan esittämänä, ettei vaan ärsytä ketään.

Ihana hömppä. Neljä ja puoli tähteä.

Kuulostaa todella 2000-lukulaiselta ja siten jo ihanan nostalgiselta. Mulle tulee tästä jotenkin aina mieleen ne Idolsin voittajille sävelletyt maailmoja syleilevät biisit. Artisti osaa hommansa, ja biisi tarttuu sekä saa hyvälle tuulelle, vaikkei mikään maailman omaperäisin olekaan. Arvosana liikkuu siinä vahvan neljän ja heikon viiden tähden välimaastossa, joista päädyn tällä kertaa näin viikonlopun kunniaksi jälkimmäiseen. En tiedä, jotain tässä vain on.

Irlannin parhaimmistoa ja kyseisen vuoden toiseksi paras! Irtoaa vahvat viisi tähteä.

Ryminällä tullut vuosien saatossa alaspäin listoillani, kovin tuntuu lässyltä tapaukselta nykyään.
Harmaavarpuseksikin tätä voisin kuvailla, minkä lisäksi laulajan ääni kuulostaa oudolla tavalla epämiellyttävältä.
Kaksi tähteä, sillä ei viisu saa minua heittämään kuulokkeita nurkkaan.

Tämä on hyvin stereotyyppinen ihan kivan viisun edustaja: mukava kuunnella, soljuu sujuvasti eteenpäin, mutta samalla sujuvasti yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos herättämättä erityisiä tunteita sillä välillä. Kertosäe toki jää soimaan päässä...

Kolme tähteä.

Irlannilla on 2000-luvulla ollut monta näitä mies-ja-kitara -kombinaatioita, tämä oli siis Mickey Joe. Symppisartisti, jonka kilpalukappale on sujuva, soljuva perusbiisi, mutta ei mitään, millä erottua monesta muusta samanlaisesta. Kyllä tässä myös on kaikuja kolmen vuotta aiemmin voittaneista Olsen Brotherseilta. Keskivertokolmonen.