Viisukuppila

Maa: Viro
Vuosi: 2003
Kappale: Eighties coming back
Esittäjä: Ruffus
Säveltäjä: Vaiko Eplik
Sanoittaja: Vaiko Eplik
Sijoitus: 21./26
Pisteet: 14
Sanat: http://www.diggiloo.net/?2003ee
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/90s_00s/Estonia2003.html

Viron korkeatasoinen kansallinen karsinta järjestettiin 8. helmikuuta 2003. Voittaja valittiin ulkomaisen juryn avustuksella. Jury äänesti voittajaksi Claire's Birthday -yhtyeen melodisen pop-kappaleen "Eighties Coming Back". Yhtye oli osallistunut karsintaan puoliksi vitsillään, mutta nyt sitä odottikin edustuspaikka naapurimaan Latvian järjestämissä laulukarkeloissa.

Virolaisten tv-katsojien oma suosikki oli Vanilla Ninja Club Kung-Fu-kappaleella, mutta yhtye sijoittui lopullisissa tuloksissa vasta yhdeksänneksi. Yhden pisteen päähän voittajasta jäi Koit Toome, joka oli viisi vuuotta aiemmin edustanut Viroa Mere lapsed -kappaleella.

Claire's Birthday vaihtoi nimekseen Ruffus kansainväliseen kilpailuun. Vaiko Eplikin luotsaama yhtye esiintyi numerolla 23 ja sijoitus oli samaa luokkaa: 21., kun kappaleita oli kaikkiaan 26. Jostain syystä tehokas poppi ei purrut tuona vuonna ja pisteitä kertyi vain 14.

Claire's Birthday kasattiin vuonna 1997 ja se ehti julkaista kolme levyä ja tulla palkituksi kotimaassaan ennen kuin pillit laitettiin pussiin euroviisuvuonna. Yhtyeen laulaja ja keulakuva Vaiko Eplik puolestaan on jatkanut menestyksekästä muusikonuraansa.

Vaiko Eplik sävelsi ja sanoitti "Eighties coming back" -kilpailukappaleen. Hän on opiskellut pop-jazz-puolella musiikkia ja opettaakin tätä nykyä kitaransoittoa. Hän teki Claire's Birthdayn kuoppaamisen jälkeen omaa musiikkia nimellä Eliit ja kolme julkaistua levyä ovat menestyneet Virossa varsin hyvin. Neljäs levy ilmestyi kaksi vuotta sitten Eplikin omalla nimellä.

Ruffus (Claire's Birthday) oli ajan hermolla: noihin aikoihin alkoi 80-luku tulla kovastikin muotiin. Miltä nämä trendikkäät popsävelet kuppilalaisista kuulostavat?

Tylsää kasarimusiikkia, kaksi tähteä.

^ Ei ole kasarimusiikkia nähnytkään, mutta tylsä todellakin silti.

En pidä artistin habituksesta enkä muka-katu-uskottavuudesta, en vaatteista, en juuri sävellyksestäkään ja sanoituskin on tyhmä. Huonompiakin löytyy tuona ja muina vuosina - siksi kaksi.

Ikävystyttävää roskaa. Sanat ovat vain yhden ja saman asian jankkaamista, eikä sävellyksessäkään ole koukun koukkua.

** tähteä.

Ihan ok kappale. Laulaja on söpö.

Kuulosti koneella paremmalta. Kolmonen, telkkarissa katsottuani ansaitsi vain kaksipuoli.

Ärsyttävän jankkaavaa rokkia, joka saa minut huonolle tuulelle. Nuo pianokohdat (joissa olen kuulevinani Lapponia-säveliä ) ovat ainoat siedettävät osat tätä piinaavaa kappaletta. Usch.

Yksi tähti.

Kuten Tonikin kirjoitti, en minäkään tästä kasaria löytänyt. Minulle tämä laulu kuulostaa aika ärsyttävältä. Hoetaan kyllästymiseen asti "kasari tulloo" ja siinä kaikki. Esiintymisasut eivät olleet tyylikkäitä ja jotenkin jäi koko esityksestä vähän nuhjuinen kuva. Parasta kappaleessa oli aivan loistava intro. Sille kaksi tähteä.

Tylsä tämä minunkin mielestäni on, hohhoijaa, kaksi tähteä.

no täytyy sanua että yksi vähiten kunnelluimpia viisuja ompi tämä, alun kiva piano... jooh, ...sitte tunnelma alako laskemaan... solistissa toki kiinostavuutta... kunnes mielenkiinto heräsi jälleen kohdassa I:II, jolloin solisti alkoi revitellä oikein olan takaa, lauluääni vähän särkyi, yrittikö liikaa...? joitain hyviä kohtia täsä on kyl mut muuten ei tälläinen hakkaava poprocki oikeen jaksa paksummin puhutella... n. 2.2 pist. ? ai jai, muutoin hienon Viisula-viikon päätti tälläinen ei niin kovin hyvä... olisi saanu jälkiruoka kyl olla maistuvampi...kin... ? ai niin, erityiskiitokset ja kehut tuosta levyn kannesta....(vaikken pidäkään solmioista, ja vain kerran olen aikuisiäsä pannut moisen hirttäytymisvälineen kaulaani, ja silloinkin pilailumielessä...) näppärää ideaa kuten laulun aiheessakin ...
jk: kuuntelin myös lopetukset kustakin versiosta, ja tunnelma laski entisestään, n. 1.7 - 2.00 pist. (mikä tarkoittaa ettei tämäkään ole vielä mikään huono (Taiskan äänellä) vaan tavanomainen,välttävä ...

Aika tylsähän tää oli, mutta sävelestä pidin silti. Laulajan ääni on myöskin kiva. Saa multa kaksi ja puoli tähteä.
½

Mä olen aina tykännyt tästä Rufuksen viisusta, kyllä mä tätä kuuntelen mieluummin kuin monia muita viisuhistorian varrelta tuttuja kyhäelmiä. Ei välttämättä herätä mitään elämää suurempia tuntemuksia, mutta rullaa mukavasti eteenpäin. Laulajan äänestäkin tykkään. Neljä tähteä lävähtää nyt Virolle, että repikäähän siitä!

En ole vieläkään oppinut pitämään tästä laulusta. Minusta tässä ei ole minulle mitään kiinnostavaa. Eipä ole tullut juurikaan kuunnelluksi kilpailuiden jälkeen. Hienon viisuvuoden heikoin lenksa. YKSI tähti! Seuraava, kiitos!

Onpa minustakin se verran tylsä, että kaksi tähteä tulee täältäkin.

Tästä kappaleesta alkoi Viron alamäki Yksi tähti

Ei Viron viisu ihan avuton ole, kolme tähteä.

Toni kirjoitti:^ Ei ole kasarimusiikkia nähnytkään, mutta tylsä todellakin silti.

Juuh, ei ollut kyllä tällainen brittipop 80-luvulla kovinkaan voimissaan.

Sanoitushan on vähän hölynpölyä, mutta itse kappale tosi svengaava ja ihania esiintyjiä lava täynnä.
Ehdottomasti vuotensa parhaimmistoa!

Minulla tämä oli joskus ennen Riian kisoja jopa puntarini ykkösenä.
Ehdottomasti parempi kuultuna kuin nähtynä, etenkin loppukilpailuesitys oli solistin osalta pettymys hyväntuulisesta pianistista huolimatta. Keltaisessa solmiossa esiintynyt basistikundi oli muuten Ineksen veli, jolle tämä taisi lähettää pisteitä antaessaan terveisiäkin. Ihan tyylikkäästi etenevä biisi ja kiva pianosoolo. Vahvat kolme tähteä.

Levyltä kuunneltuna tämä kuulostaa paremmalta, kuten jotkut ovat aikaisemmin sanoneetkin. Solisti oli niin aneeminen, että ei jäänyt kiva fiilis. Pidän kuitenkin tästä kappaleesta sen verran, että annan sille kolme tähteä.

Viron 2000-luvun surkein biisi 1 tähti

Puhdas ääni, likainen kappale. "Likainen".. Olen niin hölmö Kaksi.

Aika turhanoloinen hömpötys. Ei oikein innosta ollenkaan. Koska kappale ei ole niin kauhean surkea, annetaan sille 2 tähteä.

Rennonletkeetä eltonjohnia soultuulella ja kojoottilaulua amerikan preerialta missä syljetään mälliä kantrikapakan sylkikuppiin. Kuin teeveesarjan tunnusmusiikki mutta pitempänä versiona. Jotenkin tekee mieli haistattaa huilut näille. Tai ainakin heittää näitä huilulla. Jokaista ja monta kertaa. Kappaleen nimi ei tule selväksi biisin aikana. 3 harakanvarpaalla piirrettyä pistettä.

Ihan kiva kappale, mutta ei jää mieleen. Laulajalla on tosin erikoinen ääni.

Leonardo kirjoitti: ↑08 Huhti 2011, 20:01 Ärsyttävän jankkaavaa rokkia, joka saa minut huonolle tuulelle. Nuo pianokohdat (joissa olen kuulevinani Lapponia-säveliä ) ovat ainoat siedettävät osat tätä piinaavaa kappaletta. Usch.

Yksi tähti.

...






jep, miten warsinkin se 50 ja 60 luvun rocki voikin olla nii ärsyttäwää ja musiikillisesti köyhää ... Mutta Virolaisilla on aina ollut asenne kohdillaan, erityisen piristävä ja korkeatasoinen ESC-maa ... hmm, annoinko mä tälle jo jotain ... ? 0.8 pist. ... ?