Viisukuppila

Maa: Ranska
Vuosi: 2007
Kappale: L'amour à la française
Esittäjä: Les Fatals Picards
Säveltäjä: Paul Léger, Yves Giraud, Jean-Marc Sauvagnargues, Laurent Honel, Ivan Callot
Sanoittaja: Laurent Honel, Jean-Marc Sauvagnargues, Ivan Callot, Yves Giraud, Paul Léger
Sijoitus finaalissa: 22./24
Pisteet finaalissa: 19
Sanat: http://www.diggiloo.net/?2007fr
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/90s_00s/France2007.html

Les Fatals Picards -yhtye perustettiin jo 1990-luvun lopulla Ranskassa. Sille tunnusomaista on ollut alusta lähtien runsas huumorin ja sanaleikkien viljely sanoituksissa sekä erilaisten musiikkityylien sekoittaminen. Julkaistuaan ensin pari omakustannetta yhtye julkaisi ensimmäisen varsinaisen levynsä vuonna 2000. Yhtye koki lukuisia henkilöstövaihdoksia, mutta otimi aktiivisesti halki vuosien.

Vuonna 2007 Les Fatals Picards päätyi edustamaan Ranskaa Euroviisuihin. Se voitti kansalliset karsinnat, joissa yleisö ja asiantuntijaraadi saivat äänestää ensin kaksi parasta jatkoon ja sitten ratkaista pelin näiden kahden välillä. Sekopäinen kappale kertoi ranskan ja englannin sekamelskalla kadotetusta rakkaudesta, jota metsästetään pitkin Pariisia. Esitystä oli tehostettu pinkillä asuilla ja melodia heitteli ranskalaisesta chansonista punk-tunnelmiin. Suuri yleisö ei tällaisen ranskalaisen romantiikan päälle sitten ymmärtänyt, joten kappale sijoittui finaalissa kolmanneksi viimeiseksi.

Perustajajäsen Ivan Callot jätti yhtyeen pian Euroviisujen jälkeen, mutta yhtye jatkoi uraansa tästäkin huolimatta. Viides studioalbumi ilmestyi pari vuotta tämän jälkeen. Yhtyeen musiikista on tehty myös sarjakuva-albumi. Uutta levyä on lupailtu ilmestyväksi tänä vuonna.


Les Fatals Picards – L'amour à la française (karsintaesitys)

Karsinnan kakkonen: Medi-T - On and on

Kertaus karsinnan kappaleista

Les Fatals Picards Spotifyssa
http://www.fatalspicards.com/

Mukaansatempaava renkutus, mukavasti sekä punkia että ranskalaista romantiikkaa. Minusta genrenvaihdos ei ole tässä häiritsevän sekava asia. Hauska vitsi samoin tämä kielenvaihdos jopa kesken lauseiden. Biisille kolme tähteä.

Video on kyllä muistorikas. Muistan kesällä 2008 Pariisissa käydessäni tunnistaneeni monia videolla näyviä paikkoja, myös muualta kuin tärkeimpien nähtävyyksien läheltä. Omia lapsuus/nuoruusmuistoja liittyy juuri tähän kappaleeseen muutenkin.

Oli ehdoton kakkossuosikkini vuonna 2007! Kirjahyllyssäni nököttää edelleen Hartwall Areenalta tuolloin ostettu Ranskan lippu.

Todella iskevä biisi, jota ei kykene vastustamaan. Pidän todella paljon myös tuosta sekopäisestä live-esityksestä. Kerrassaan loistava paketti, jonka olisi pitänyt pärjätä huomattavasti paremmin! Eurooppa ei taaskaan ymmärtänyt hyvän päälle. Kavahtivatkohan äänestäjät tuota kaljupään kaulassa roikkuvaa kissanraatoa?

No, minä ainakin ilmoitan ylpeänä tämän kuuluvan edelleen suosikkiviisujeni joukkoon. Kiitos, Ranska!

**** tähteä.

Tuona vuonna en vielä niin paljoa välittänyt tästä, mutta tämähän on nykyisin hauska kappale.

En kauheasti välittänyt biisistä kisojen aikoihin, mutta pidin kyllä esityksestä Vasta myöhemmin tajusin kuinka mukava kappale tämä on ja kuuluu nykyään suuriin suosikkeihini, täydet 5 tähteä!

Tää on yllättävän pidetty Kuppilassa tähän mennessä.

Hassut ranskalaiset pastillit punksurfmeiningissä. Mukana Zen Cafén Samuli Putrokin ravaamassa pitkin lavaa. Oli yksi koko hötäskän suosikkejani ja jäi aivan saa ta nan liian alhaalle lopputaulukossa. Tästä pahasta Suomen olisi lahjoitettava Ranskalle valtavan suuri hautakivi, niin suuri että Eihvelitornikin jää sen varjoon. Maailman suurin hautakivi, jossa lukee kultaisin kirjaimin: "Ranska 2007: Les Fatals Picards – L'amour à la française, 5 tähteä"

Ihanan hyväntuulinen ja mukaansa tempaava, suorastaan hengästyttävä kappale. Tunnetusti en ole yleensä huumoriviisujen ystävä, mutta tämä on juuri sellaista huumoria, jolle lämpenen tai en pelkästään lämpene, vaan sytyn. Kahden kielen joustava vaihto ja molempien ääntäminen jonkinlaisella pehmeällä sekoituksella saa edelleen hymyn huulilleni, tuosta esityksestä nyt puhumattakaan. Valitettavan aliarvostetuksi vain jäi silloin Helsingissä.

Neljä pirteän pinkkiä tähteä!

Rakastin tätä loistavaa hömppää jo vuonna -07, Ranskan paras viisu ikinä. Ehdottomasti viisi (ja enemmänkin) tähteä.

Inhoan tätä aina ja yhä. Kamala renkutus tähti tälle

Tämähän on hauskasti toimiva juttu! Ja kestänyt aikaakin hyvin. Hellyn NELJÄÄN.

WildDance kirjoitti:Inhoan tätä aina ja yhä. Kamala renkutus tähti tälle

joku sentään samaa mieltä! ompa joo suht tykätty täällä..ite en oo tykänny ikinä eikä kuulostanu nytkään hyvälle..

Itsekin pidin tästä kovasti ja loppusijoitus oli kyllä jonkinasteinen vääryys. Neljä tähteä.

Ihanaa, neljä tähteä! Suupielet nousee väkisinkin hymyyn aina kun tämän kuulen! Ihania muistoja Helsingin kisoista, intoilin katsomossa pienen kannustuslippuni kera ja ympärillä taisivat kaikki muut istua hartaina ja hiljaa kuin kirkossa.

En ymmärrä ranskalaista huumoria. Äitini ja siskoni pitivät tästä ja rallattelevat sävelmää silloin tällöin. Menevä rytmi,mutta unohtuu aika helposti.

Tämäpä oli piristävän outo! Neljä tähteä.

Paper Gangsta kirjoitti:En ymmärrä ranskalaista huumoria.

Liityn tosikkojen kerhoon.

Vaikka olenkin sitä mieltä, ettei melodiaa aina tarvita, niin sanoisin silti että tässä on liian huono melodia. Solisti kai koettaa esittää liikuttavaa ja vetoavaa, mutta onnistuu olemaan silmissäni vain ällö, eikä taustauikuttaja paranna vaikutelmaa.

Paper Gangsta kirjoitti:En ymmärrä ranskalaista huumoria.

Jos yhtään valaisee asiaa, niin tässähän on kyse englantilaispojan ja ranskalaistytön suhteesta, siksi laulun "minä" laulaa ranskaa brittiaksentilla (ja väliin ihan englantiakin), ja se on kappaleen idea tai vitsi, miten vain

Taisi tosiaan vain tämä vitsi mennä suurelta osalta Eurooppaa ohi niin että pamahti, ja kun kappaleen musiikilliset avut eivät ole mitenkään kovin erikoiset, niin sijoitus oli mitä oli. Lähinnä juuri tästä huumoriaspektista kolme pistettä.

Tämähän on ihan kamala. Yksi tähti!

Aikas riemastuttava ja erilainen ranskalaisbiisi kuultiin Helsingissä. Säkeen alku oli englanniksi ja loppuosa ranskaksi ja tämä kielenvaihto toimi todella hauskasti läpi kappaleen. Esitys oli kivan pinkinsävyinen ja koominen, vaikka taisi mennä ihan vähän överiksikin (ihan vähän.) Hienon taustan oli Mikki Kunttu suunnitellut tähänkin, esim.iltavalaistuksessa loistaneen Eiffel-tornin kuvakulma oli upea . Ranskan menestys jäi taas liian vaisuksi, ohi meni Ranskan hauska idea muulta Euroopalta . Minä annan vahvan nelosen.

Tää on aivan mahtavan ihanan hassun höpsöttelevä hössötys. Ehdottomat viisi!

Sopivan sekopäinen ja hauska hömpäke, neljä tähteä! Tosin se pinkkibleiserinen Samuli-Putro-look-a-like oli hitusen rasittava överidramaattisessa teatraalisuudessaan.

Silloin kuusi vuotta sitten pidin ihan raikkaana tuulahduksena Helsingin viisukokoelmaan. Mutta en jaksa oikein enää viehättyä. Lähinnä hermostun tätä kuunnellessani. Toiseksi Ranskan karsinnassa sijoittunut Medi-T - On and on oli ehdoton suosikkini edustuskappaleeksi. Muitakin hyviä oli tarjolla. Kivat karsinnat (muistaakseni)

Näillä näppäimillä kaksi tähteä riittää.

Miksiköhän kaikki youtubessa pitää tätä huumori viisuna?
Tämä olisi voinut menestyä paremminkin

Hyvä ja mieleenpainuva viisu ja hyvä live.

jee euroviisut kirjoitti: ↑26 Huhti 2013, 19:28 Mukaansatempaava renkutus, mukavasti sekä punkia että ranskalaista romantiikkaa. Minusta genrenvaihdos ei ole tässä häiritsevän sekava asia. Hauska vitsi samoin tämä kielenvaihdos jopa kesken lauseiden. Biisille kolme tähteä.

Video on kyllä muistorikas. Muistan kesällä 2008 Pariisissa käydessäni tunnistaneeni monia videolla näyviä paikkoja, myös muualta kuin tärkeimpien nähtävyyksien läheltä. Omia lapsuus/nuoruusmuistoja liittyy juuri tähän kappaleeseen muutenkin.

----





oui, oui ... hakkaawaa tasatahtista hermostunutta hölkkää ..., voi voi France, miten... nohh ... ei mun tarwi tälläistä nii kowin enää ymmärtääkään ... 2.8 pist. = = ?