Viisukuppila

Maa: Ranska
Vuosi: 2002
Kappale: Il faut du temps
Esittäjä: Sandrine François
Säveltäjä: Patrick Bruel, Marie-Florence Gros
Sanoittaja: Rick Allison, Patrick Bruel
Sijoitus: 5./24
Pisteet: 107
Sanat: http://www.diggiloo.net/?2002fr

Pariisin kaupungissa syntyi vuonna 1980 Sandrine François. Lapsuuden suuria intohimoja tytöllä olivat piirustus, maalaus ja musiikki, joista voiton lopulta vei musiikki. Sandrinen lapsuuden ja teini-iän suurimpia idoleita olivat Whitney Houston, Tracy Chapman ja Aretha Franklin. Musiikkiuran käynnistäminen Ranskan valtavilla markkinoilla oli vaivalloista. Sandrine yritti tarjota ääntään niin levy-yhtiöille kuin yhtyeille, kuitenkin tuloksetta. Musiikkiin tulen palavasti rakastunut Sandrine elättikin itseään pubikeikoilla Pariisissa. Eräänä iltana ranskalainen tv-tähti Mireille Dumas oli saapunut pubiin kuuntelemaan kehuttua naisääntä ja pyysikin häntä esiintymään televisio-ohjelmaansa. Tästä alkoivat nuoren naisen uran tähtihetket. TV-esiintyminen johti yhteistyöhön tuottaja Erick Benzin sekä Céline Dionin tuottaja Jean-Jacques Goldmanin kanssa. Pian ensimmäinen levysopimuskin oli jo taskussa. Hyvin pian Sandrine sai Ranskan yleisradioyhtiöltä kutsun lähteä edustamaan kotimaataan Tallinnassa järjestettyihin Euroviisuihin. Karsintakilpailua ei tarvinnut järjestää. Kilpailukappaleen "Il faut du temps" (Se vie aikaa) taustalta löytyy Rick Allisonin sekä Marie-Florence Gros'n lisäksi suuri nimi - Patrick Bruel, joka on paitsi miljoonia myynyt artisti itsekin, on hän myös tehnyt runsaasti kappaleita muille artisteille.

Tallinnan euroviisuviikolla Ranskan Sandrine esiintyi kansainväliselle lehdistölle sangen varovaisesti ja ujosti, jopa syrjäänvetäytyvästi. Maria Guzenina kuvailikin Sandrinea televisioselostuksessaan "tytöksi, joka ei koskaan hymyillyt" Ranskan postikortissa kuvatun maailmankuulun sadun mukaan. Sandrinen kiehtovan viileä lavapresenssi sekä salin täyttävä ääni kuitenkin mykisti yleisön. Kappale itsessään noudatti vahvan perinteisen voimaballadin kaavaa. Laulun sanoma kuvaa sangen osuvasti Sandrinen uran alkumetrejä ja ehkä nykypäivääkin. Sanoituksessa nimittäin puhutaan siitä, ettei pitäisi hylätä unelmiaan, vaikka niiden saavuttaminen aikaa veisikin. Ranskan kappale onnistui saavuttamaan voiton ainoastaan suomalaisessa puhelinäänestyksessä. Myös britit, sveitsiläiset ja belgialaiset pitivät kappaleesta 10 pisteen verran kukin. Vähiten kappale kosketti etelä- ja kaakkoiseurooppalaisia puhelinäänestäjiä ja raateja. 104 pistettä riitti finaalissa mukavaan viidenteen sijaan, jota parempaa sijoitusta maa ei ole sen koommin euroviisufinaalissa saavuttanut.

Euroviisukilpailun jälkeen julkaistiin debyyttialbumi "Et si le monde...", joka sisälsi myös euroviisukappaleen täysimittaisen version. Sangen hienosta euroviisumenestyksestä huolimatta Sandrine katosi parrasvaloista pienempiin ympyröihin. Sandrinen ääntä voi kuulla Saint-Tropez-sarjan soundtrackilla sekä myös Céline Dionin levyjen taustakuoroista. Soolotuotantoa ei ole ainakaan vielä toistaiseksi tullut ensialbumia enempää.

On tämä vaan niin kaunis. Todella hyvä balladi, jolle viisi tähteä ja vuotensa parhaan viisun asema.

Onhan tämä ihan nätti, vaikkakin vähän geneerisen oloinen Céline Dion -tyylinen balladi. Neljä tähteä. Tunnen aina jotenkin suurta ylpeyttä siitä, että Suomi antoi täydet pisteensä juurikin Ranskalle naapureidensa sijaan. Hyvä me!

Tyylikäs kappale, joka on kohonnut minulla ihan vuotensa kärkikastiin. Neljä tähtöstä Sandrinelle.

Nättiä, juu... Ja lisäksi auttamattoman tylsää.

** tähteä.

Tällaisia Ranskan kuuluisi lähettää!

Ihan hyvä balladi

aivan terrrrrrrrrrrrrveeen ja sairrrraaaaaaan upea sävel- ja sana- ja lauluteos, hienoimpia ranskaviisuja - koskaan... ! 50 pist. oli myös mm. Kirka Babitsinin suosikki ... upea a-osa... mahtavan juhlava tunnelma läpi laulun... aika ylivoimainen muihin verrattuna sinä vuonna... eipä ollut kauhean hyvä tahi hääppönen vuosi sekään... parasta oli tietysti Viron järjestelyt, naivistiset iki-ihanat väliaikanumerot, piirrokset... animaatiot siis ... varsinkin se missä ne lapset lähetettiin metsään ahomansikoita keräämään, ja mikä miukumaukunoita sieltä sitten löytyikään kalkkunajalkaisesta mökistään! .... aihhhhhh! :Suurin mahollinen sydän: ... yhdet parhaimmista ESC-kisoista koskaan, siis toteutukseltaan, ohjaukseltaan... (ellei jopa...!) ... ja miten hienosti oli yleisö saatu istutettua mahdollisimman lähelle solisteja...!

jk. joku sielä jo sanoi että tälläisiä esityksiä Ranskan kuuluisi lähettää... :hoh-hoijakkaa: joooohh, ja tänä, kaikkien aikojen selvästi alhaisimpana ja matalamielisimpänä vuonna juuri ranskallakin on ESC-historiansa selvästi heikoin kappale ... on se muuten ihan ihana lopettaa näittenkin kisojen seuraaminen (äärimmäisen luontevasti siis tälle keväälle...), säästyypi tätä rajallista ihmiselon aikaa paremmalle ja hyödyllisemmälle ajankäytölle kuten esim. nukkumiselle ja ulkoilulle ja seurusteluille ja ylipäätään elämälle, vähän toisenlaisellekin... Ny Tid (Nor -86) ....

On oikein hyvä, kyllä. Muttei tätä järin usein tule kuunneltua. Vuodessaan kärkikahdeksikossa. NELJÄ!

Ihan nätti biisi, mutta minusta turhan yliarvostettu.

Serduchka kirjoitti: Ihan nätti biisi, mutta minusta turhan yliarvostettu.

Voisitko kertoa miksi tai miten.

Toni kirjoitti:

Serduchka kirjoitti: Ihan nätti biisi, mutta minusta turhan yliarvostettu.

Voisitko kertoa miksi tai miten.

Minusta tämmöset biisit nyt vaan eivät ole niin upeita kuin annetaan ymmärtää. Totta kai ranskankielisillä naislaulajilla on vahvempiakin tämän tyylisiä balladeja, kuten Lara Fabianilla Je T'aime. Tässä ei jotenkaan ole ihan tarpeeksi mahtipontisuutta eikä näin ollen tällaisena vaan toimi viiden tähden edestä, minusta. Siksi tämä on hieman yliarvostettu. Ihan vain nätillä melodialla ja hyvällä Céline Dionilta kuulostavalla laulamisella viidenneksi.

Kiitän.

Unohtumaton klassikko, jota kannattelee hentorunkoinen mutta vahvaääninen solisti. Mitkä äänivarat...

Vuotensa ehdoton ykkönen, maansa toiseksi paras ja kaikkien aikojen kymmenen parhaimman joukossa. Kylläpä olin ylpeä, kun Suomi (ainoana) antoi kipaleelle ansaitut täydet pisteet. Olisipa sivulla nappula, jolla tätä voisi peukuttaa ainakin 10x

Melko valju kappale, kuten kaikki Ranskan 2000-luvun alun viisut tuppaavat olemaan. Kaksi tähteä tälle.

Ranskalaista yökerhojen nurkkamusaa. Kupliva happiatomi on aina näissä lässähtäneissä lattajalkabiiseissä. Olevinaan hieno ja älykäs, mutta hevosennaurut, typerä ja karvaton. Laulajanaisen ääntä kyllä kelpaa hieman höristellä, musataustaa ei. Siispä vain kaksi höppänää miestä jotka höpisevät toisilleen.
Muistelen, että olisin jotenkin tykännyt haistella tätä biisiä korvillani silloin vuonna kaks nolla nolla kaks. Olin liian hätäinen tuossa äsken. Jotenka näppäsen kolmannenkin ukkelin höpisemään pistepotiksi. Sen takia, että biisi lähtikin sitten luistelemaan ja potkimaan kivoja spiraaleja.

Sandrinella on kieltämättä hyvä ääni. Ansaitsi sijansa viiden parhaan joukossa, tämä oli onnistunut vuosi Ranskalta. Neljä tähteä.

Hienosti Sandrine edusti Ranskan balladiperinteiden jatkumoa Tallinnassa. Kaunis kappale ja tosiaan tyylikäs ja taidokas esitys. Ihan huippuballadien joukkoon en kuitenkaan tätä nosta, sillä Serdun tapaan olisin kaivannut tähän enemmän mahtipontisuutta. Nyt jää ihan nättien joukkoon, tosin vuotensa heikon tason johdosta pääsee siinä porukassa ihan kärkijoukkoon.

Neljä tähteä.

Hyvä Suomi , että annoimme 12 pistettä Ranskalle!
Tyylikäs ja mahtipontinen voimaballadi joka tosin sisälsi myös paljon synkkiä sävyjä. Sandrinen ääni on ihan huikea, se tuli paikan päälläkin todistettua . Kappaleen C-osa on erityisen mahtava ja siitä siirrytään vielä modulaatioonkin. Kuuntelin paljon silloinkin ja tulee kuunneltua silloin tällöin vieläkin. Vuotensa parhaita. Heikko viitonen, mutta viitonen kumminkin.

Itkettävän ihana. Herkkää, sametinpehmeää, mykistävän upeaa. Jotenkin vaan niin lumoava. Viisi!

Pysäyttävän kaunis balladi ja todella vahva laulajatar.

TomppaJr kirjoitti: ↑12 Heinä 2014, 19:07 Itkettävän ihana. Herkkää, sametinpehmeää, mykistävän upeaa. Jotenkin vaan niin lumoava. Viisi!

Khyllä, yks Kuppilan kummilapsistani tiivisti tämän hienosti näihin hänen ulostamiin muutamiin sanoihin ...







...





täällä jotkut inisivät ett ois pitäny olla vielä mahtipontisempaa... en tajuuu teitä, mitä te oikeeeen yritätte, menkään nukkumaan ! ... menkää leikkimään lumisotaa ....! ...ettetajuuumuutenkaan...juuri...niistä parhaista jutuista.... !? ...... ,ao ''maiääääässss...





tai tää koski ny waan tuota käsittämätöntä nm. Serdua ...