Viisukuppila

Maa: Viro
Vuosi: 2010
Kappale: Siren
Esittäjä: Malcolm Lincoln
Säveltäjä: Robin Juhkental
Sanoittaja: Robin Juhkental
Sijoitus semifinaalissa: 14./17
Pisteet semifinaalissa: 39
Sanat: http://www.diggiloo.net/?2010ee
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/10s_20s/Estonia2010.html

Malcolm Lincoln alkoi Robin Juhkentalin (s. 1988) sooloprojektina. Vuonna 2009 hän pyysi basisti Madis Kobua liittymään remmiin. Yhtyeen nimi on peräisin Viron "Haluatko miljonääriksi" -kilpailusta. Kilpailija vastasi Yhdysvaltain presidentin nimen olevan Malcolm Lincoln, vaikka Abrahamista oli toki kyse.

Tyylilajiltaan Malcolm Lincolnin musiikki on elektronista poppia. Robin Juhkental on kertonut kirjoittavansa sanoituksia surrealismin keinoin. Hän ei myöskään koe olevansa tarpeeksi hyvä runoilija viroksi. Englannin kanssa ei kuulemma ole niin ja näin, vaikka sanoitus olisikin huono.

Tuottaja ja artisti Vaiko Eplik otti Robin Juhkentaliin yhteyttä ja otti Malcolm Lincolnin siipiensä suojaan. Vuonna 2010 Robin lähetti kaksi kappaletta Viron viisukarsintaan. Niistä "Siren" pääsi mukaan kymmenen finalistin joukkoon. Malcolm Lincolnin taustalla esiintyi Manpower 4 -niminen kvartetti. Edustuspaikkaa tavoitteli myös Lenna Kuurmaa, joka edusti Sveitsiä vuonna 2005 Vanilla Ninja -yhtyeen riveissä. Lopulta Malcolm Lincoln ja Lenna Kuurmaa pääsivät niin sanottuun superfinaaliin, jossa Malcolm Lincoln sai 54 prosenttia äänistä.

Oslossa Malcolm Lincolnin tie tyssäsi heti semifinaaliin. Sijoitus oli vaatimattomasti neljästoista. Vuonna 2012 yhtye koetti uudella kokoonpanolla jälleen onneaan Viron karsinnoissa. Kappale "Bye" ei kuitenkaan päässyt finaaliin asti. Keulahahmo Robin Juhkentalin aika kuluu musiikin ohella insinööriopintojen parissa.

Malcolm Lincoln – Siren (karsintaesitys)

Malcolm Lincoln - Loaded with zoul (albumi Spotifyssa)

Robin Juhkental Instagramissa

Päähän sattuvaa huutoa ilman mitään ideaa. Oslon CD:ltä tämä on ainoana raitana aina pakko skipata. Vuotensa ja koko 2010-luvun tähän mennessä heikoin viisu.

Yksi, antaisin nollan jos voisin.

No hyi! Yksi huonoimmista viisuista ikinä. Todella rasittava.

Ei tämä nyt aktiivisen huono ole, mutta tosi tylsä ainakin. Biisi ei vaan etene yhtään mihinkään, tai ainakaan yliminimalistiset taustat eivät edesauta sitä. Kakkonen.

Vuotensa kymppikärkeen kuuluva taiteellinen ja surrealistinen sävelteos. Pidän kovasti!

Ihme biisi. Esitys on todella kehno. Taisin antaa tälle liikaa tähtiä tuon vuoden puntarilla, korjaanpas virheeni pikimmiten.

½

Olen aina miettinyt miksi tästä ei pidetä, tämähän on täydellinen Harmi ettei ollut finaalissa Viisi tähteä helposti

Olen aina pitänyt tästä kovasti jostain syystä. Rapsakan erilainen kappale ja tarttuvat lyriikat. Lavashow Oslossa tosin ei ollut paras mahdollinen ja toisaalta olihan se nyt päivänselvää ettei Euroopasta tälle laajempaa ymmärrystä löydy, neljän tähtösen verran heruu pojoja

Tämä on yksi niitä outoja, kivoja lauluja, jotka tekevät euroviisuista seuraamisen arvoiset. Ei todellakaan mitään radiosoittoon kelpaavaa. Olin heti myyty erikoisen melodian vuoksi ja seko video vain sai minut ihastumaan yhä enemmän.

Minusta on hienoa, että jotkut maat uskaltavat lähettää kisoihin biisejä, jotka eroavat merkittävästi euroviisuhötöstä.
Myös videon tekijöillä on ollut mielessä muuta kuin myyvä filmi. Kappale herättää paljon ajatuksia, ja saa minussa heräämään luovuuden.

En oikein osaa edelleenkään päättää, mitä mieltä tästä olisin. Jotain kiehtovaa tässä kyllä on, mutta tuo muuhun biisiin nähden eriparinen rallatuskertsi vesittää tunnelmaa aika tehokkaasti, eikä Robinin äänikään ei oikein sytytä. Tällä konseptilla olisi kaiken kaikkiaan saanut paljon paremmankin kappaleen aikaan, mutta annetaan nyt silti vaikka kolmonen hyvästä yrityksestä tuoda vaihtelua siihen perinteiseen viisumassaan.

Tämä on ihan pimee. Outoja sävelkulkuja ja kummallisia harmonioita. Äkkikäänteitä kappaleessa riittää. Kaiken huipuksi tulee lavalla mikin nykäisyt ja outo koreografia. En saa tästä otetta, enkä oikeastaan haluakaan. Huono. Yksi tähti.

Kappale on ihan mielenkiintoinen ja tykkään laulajan äänestäkin, mutta esitys oli huono ja jätti kylmäksi.

Hauskaa että kun biisi on mahdollisimman huonosti tehty ja tuotettu, vailla mitään melodiaa tai edes ilman hyvää laulajaa.. niin sit se onkin taidetta....
Tää on hyvin kaukana musiikista ja taiteesta. ei mitään tarttumapintaa.. ei mitään

Yksi tähti, selvästi Viron huonoin viisu koskaan, vaikka vanhempani ovatkin kotoisin Virosta niin hurrasin kun tää jäi semifinaaleihin....

Tämä on ennen kaikkea outo. Kun kappale alkaa, minulle tulee aina vähäksi aikaa sellainen olo, että tämähän on mielenkiintoinen. Mutta sitten kappaleen edetessä minulle käy aina samalla tavalla: mielenkiintoisuus muuttuu negatiiviseksi outoudeksi ja tuskastuttavuudeksi. Oikeastaan kappale ei edes etene, vaan aika vain kuluu. Live-esitys oli lähinnä surrealistinen performanssi, jossa katsoja jää ihmettelemään, että mitä.

Kaksi tähteä.

^Kyllä joskus on paikallaan outo surrealistinen performanssi, joka ei yritä miellyttää! Siitä hyvästä neljä tähteä. -Olisin pitänyt enemmän, jos (sinänsä moitteeton) laulanta olisi miksattu hiljemmalle, jolloin taustakilkutukset olisivat paremmin päässeet oikeuksiinsa. Katsoa en kestä sen kummemmin liven pyörintää kuin videotakaan.

Joku joka oli paikan päällä areenalla: miten tuo kamerapyörittely käytännössä toteutettiin? Oliko siellä kaksi kameramiestä pyörimässä Robinin ympärillä vai mitä siellä oikein tapahtui?

^ Jos en nyt väärin muista, niin ihan oli kameramies pyörimässä Robinin ympärillä. Sitä en muista, oliko niitä peräti kaksi.

Tämä on aivan väärällä tavalla outo kappale, jotta osaisin tästä pitää.

Pyörtyikö tuo yksi taustalaulajatyyppi lavalla ihan oikeasti, vai oliko se etukäteen suunniteltu juttu?

** tähteä.

Melko hurmaava "vaihtoehto-viisu". Ei nyt ihan 'Rendezvousin' (Bel 1983) tasoja hätyytellä, mutta kolme vahvaa tähteä irtoaa.

Tämä oli niin mun suosikki. Jos muistan oikein niin äänestinkin. Ihastuin erityisesti videoon, ja olisinkin toivonut sen pahvipään ilmestyvän lavalle. Oikeastaan olisin halunnut Robinin laulavan lavalla se päässään. Lavaesitys ei ehkä ollut sitä mitä toivoin, mutta laulu on edelleenkin kuuntelussa mun omassa kombilaatiossa. Tykkään

Laimean vuotensa ainoa valopilkku – kiehtova, massasta poikkeava kappale ja huikeaa tunnelmointia. Tuona vuonna Viron karsinnoissa oli tosin kolme tätäkin parempaa taideteosta, mikä kertoo paljon tuosta hipsterimusiikin luvatusta ihmemaasta. Surrealistiset performanssit.

En tajua tämän epäsuosiota
Harvoin pidän taideviisuista mutta tämä on oikeasti todella hieno ja omaperäinen sävelmä jonka kertosäe jää soimaan päähän. Noussut itsellä nopeasti kolmesta viiteen