Suomi 2015: Pertti Kurikan Nimipäivät – Aina mun pitää
Lähetetty: 03 Helmi 2017, 19:56
Maa: Suomi
Vuosi: 2015
Kappale: Aina mun pitää
Esittäjä: Pertti Kurikan Nimipäivät
Säveltäjä: Pertti Kurikan Nimipäivät
Sanoittaja: Pertti Kurikan Nimipäivät
Sijoitus semifinaalissa: 16./16
Pisteet semifinaalissa: 13
Sanat: https://www.eurovision.tv/event/lyrics? ... song=32863
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/10s_20s/Finland2015.html
Punk-yhtye Pertti Kurikan Nimipäivät perustettiin vuonna 2009 Helsingin Konalassa Lyhty ry:n taidetyöpajalla. Lyhty ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää kehitysvammaisten hyvinvointia. Yhdistys tarjoaa asumis- ja oppimispalveluita sekä työ- ja päivätoimintaa. Vuonna 2009 elokuvaohjaaja Pekka Karjalainen kuvasi kantaaottavan dokumenttielokuvan Vähän kunnioitusta, missä käsiteltiin vammaisten oikeuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Elokuvaa varten Lyhty ry:n kulttuurityöpajassa perustettiin yhtye Pertti Kurikan Nimipäivät. Yhtyeen muodostivat Pertti Kurikka (kitara), Kari Aalto (laulu), Sami Helle (basso) ja Toni Välitalo (rummut). Bändin nimi keksittiin, kun Pertti Kurikka hössötti innokkaasti pian koittavista nimipäivistään. Elokuvassa kuultiin yhtyeen ensimmäinen kappale Kallioon. Lyhty ry:n taidetyöpajan ohjaaja Kalle Pajamaa latasi kappaleesta tehdyn videon YouTubeen ja siitä tuli hetkessä some-hitti, minkä myötä yhtye nousi suuremman yleisön tietoisuuteen ja tie keikkalavoille oli auki. Pajamaasta tuli yhtyeen manageri.
Pertti Kurikan Nimipäivistä tuli nopeasti ilmiö etenkin punk-piireissä, eikä suinkaan pelkästään kotimaassaan, sillä yhtye pääsi esiintymään myös Suomen rajojen ulkopuolella. Pienet epäkaupalliset indielevymerkit julkaisivat yhtyeeltä säännöllisesti levytyksiä singleillä ja EP-levyillä. Vuonna 2012 yhtyeen jäsenistä tehtiin lukuisia palkintoja saavuttanut dokumenttielokuva Kovasikajuttu, joka sai tunnustusta ulkomaillakin. Yhtye teki omalta osaltaan arvokasta työtä levittääkseen tietoisuutta kehitysvammaisuudesta ja hälventääkseen kehitysvammaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja.
Toukokuussa 2014 Pertti Kurikan Nimipäivät esiintyi Rovaniemellä hyväntekeväisyyskonsertissa euroviisuvoittaja Mr. Lordin kanssa. Olisiko tuon esiintymisen myötä syntynyt idea Pertti Kurikan Nimipäivien lähettämisestä Euroviisuihin? Vuonna 2015 Suomen euroviisukarsinnan virkaa toimittaneen Uuden Musiikin Kilpailun yksi osallistujista oli Pertti Kurikan Nimipäivät sävellyksellä Aina mun pitää. Useamman tietolähteen perusteella PKN ei ollut osallistunut UMK:n avoimeen sävellyskilpailuun vaan oli kutsuttu mukaan kilpailuun "ohituskaistan" kautta.
Pertti Kurikan Nimipäivien osallistuminen Suomen viisukarsintaan ylitti välittömästi uutiskynnyksen. Jopa sellaiset tahot, jotka eivät yleensä noteeraa Euroviisuja millään tavalla, uutisoivat kiinnostavasta punk-poppoosta. Yhtyeen puolesta aloitettiin rummuttaminen jo ennen kuin kilpailukappaletta Aina mun pitää oli kuultu julkisesti. Kansalaiskeskusteluissa Pertti Kurikan Nimipäivien osallistumista Euroviisuihin verrattiin runsaasti Lordiin. PKN:n esityksen uskottiin edustavan viisuissa samanlaista sokkiarvoa kuin Lordi ja yhtyeen uskottiin sen vuoksi toistavan Lordin menestysreseptiä. Yhtä lailla yhtyettä verrattiin edellisen vuoden voittajaan Conchita Wurstiin, jonka katsottiin esityksellään edistäneen yhdenvertaisuuden sanomaa. Ennakkoarvioissa oltiin varmoja, että Pertti Kurikan Nimipäivät saavuttaisi runsaasti kansainvälistä huomiota, mikä siivittäisi bändin hienoon menestykseen Euroviisuissa. Vuoden 2015 UMK:n aikana nähtiin varmasti koko Suomen viisuhistorian mittavin lobbauskampanja. Erinäiset joukkoviestimet ja julkisuuden henkilöt kävivät aktiivista kampanjaa yhtyeen viisuedustuksen puolesta. Sosiaalisessa mediassa korostettiin, kuinka yhtyeen lähettäminen viisuihin olisi suuri symbolinen kannanotto yhdenvertaisuuden, suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta. Monien viisuharrastajien mielestä oli kuitenkin kyseenalaista, että myös Yleisradio UMK:n järjestäjänä lähti kampanjointiin mukaan. Uuden Musiikin Kilpailu mainosti itseään molempien iltapäivälehtien viikonloppunumerossa koko sivun mainoksella, jossa oli Pertti Kurikan Nimipäivien jäsenten kuva, mutta muista kilpailijoista ei ollut minkäänlaista mainintaa. UMK-kilpailuprosessin aikana Yle järjesti myös muun muassa paljon huomiota herättänyt keskusteluohjelma vammaisten asemasta Suomessa, missä yhtye sai huomattavan paljon näkyvyyttä.
Vuoden 2015 UMK sisälsi kolme alkukarsintaa ja loppukilpailun. Jokaisesta alkukarsinnasta selvisi kolme laulua jatkoon, joten finaalissa nähtiin yhdeksän kilpailuesitystä. Pertti Kurikan Nimipäivät selvitti tiensä suvereenisti ensimmäisestä alkukarsinnasta jatkoon. Finaalissa yhtyeelle oli pedattu näppärästi esiintymispaikka toiseksi viimeisenä. Kilpailun tulos ratkaistiin käytännössä miltei kokonaan yleisöäänestyksellä. Kilpailussa oli mukana myös eri ammattiryhmistä kootut raadit, mutta niiden roolina oli olla lähinnä viihteellinen kuriositeetti, sillä raatien tulos vaikutti vain 10 % osuuden lopputuloksesta. Näin ollen Pertti Kurikan Nimipäivien kuningastietä ei estänyt se, että yhtye jäi raatiäänestyksessä vasta neljänneksi. Kun tuli kansan syvien rivien vuoro ilmaista mielipiteensä, Pertti Kurikan Nimipäivät keräsi yli 40 % kaikista äänistä. Suomen viisuedustajaksi valittiin minuutin ja 25 sekuntia pitkä Aina mun pitää, josta tuli kaikkien aikojen lyhyin kilpailuesitys Euroviisuissa. Edellistä ennätystä oli pitänyt hallussaan Ison-Britannian vuoden 1957 viisu All, joka ei kestänyt kahtakaan minuuttia. Aina mun pitää oli Euroviisujen ensimmäinen tyylipuhdas punk-performanssi. Andorran viisu vuodelta 2007 oli edustanut tyyliltään kaupallista viihdepunkin suuntausta (à Blink-182), kun taas Islannin vuoden 2014 poppoo Pollapönk esitti lähinnä lapsiyleisölle suunnattua humoristista ja hyväntuulista "punkia". Toki joidenkin määritelmien mukaan myös joidenkin varhaisten "protestieuroviisujen" esityksissä oli ollut havaittavissa tietynlaista punk-asennetta (esim. Suomi 1982 Nuku pommiin tai jopa Monaco 1967 Boum badaboum, vaikkei silloin vielä punkista oikein tiedettykään mitään). Suomessa oltiin iloisia rajoja rikkoneesta yhtyeestä, ja monet tahot olivat vakuuttuneita, että Suomi tulee menestymään Wienissä järjestettävissä Eurovision laulukilpailussa vähintään erinomaisesti.
Pertti Kurikan Nimipäivien osallistuminen viisukilpailuun oli ylittänyt kansainvälisen kynnyksen jo ennen heidän karsintavoittoaan. Viisumatkan vahvistuttua kiinnostus kasvoi ennennäkemättömiin mittoihin. Lyhty ry:n tiloissa kävi kymmeniä ja taas kymmeniä ulkomaalaisia toimittajia tekemässä reportaaseja vallankumouksellisesta viisuedustajasta. Kansainvälinen huomio noteerattiin myös vedonlyönnissä, jossa Suomi oli koko kevään aivan kärjen tuntumassa. Vielä ennen semifinaalien alkamista Suomella oli keskimäärin viidenneksi alhaisin kerroin. Kilpailuviikolla Wienissä PKN oli yksi kuvatuimpia ja kysytyimpiä viisuedustajia.
Suomi oli arvottu esiintymään Wienin Euroviisujen ensimmäisen semifinaalin ensimmäiselle puoliskolle. Tuottajan mielestä esiintymisnumero viisi oli paras mahdollinen Suomen uudenaikaiselle viisuedustajalle. Ensimmäinen semifinaali päättyi monissa suomalaiskodeissa tyrmistykseen: kaikesta ennakkohuomiosta ja mediahypestä huolimatta Suomi ei päässyt Euroviisujen finaaliin. Monien povaama arvio "lordien" tekemisestä ei toteutunut ja Helsingin kaupunki joutui vähin äänin perumaan Kansalaistorille voitonjuhlia varten tekemänsä varauksen. Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinenkin oli vastoin tapojaan matkustanut paikan päälle Euroviisuihin kannustamaan Suomen viisuedustajaa. Ilmeisesti taka-ajatuksena oli ollut seuraavan vuoden viisuisännöinnin vastaanottaminen, mutta Kivinen joutui poistumaan Wienistä tyhjin taskuin. Kahden semifinaalin aikakaudella vain kerran aikaisemmin vedonlyönnissä noin korkealle noteerattu ehdokas on karsiutunut finaalista kokonaan: Irlannin Dustin the Turkey oli vuonna 2008 niin ikään vedonlyönnissä viidentenä ennen suoran lähetyksen alkamista.
Finaalin jälkeen semifinaalien yksityiskohtaiset tulokset julkistettiin, ja niistä selvisi, että Aina mun pitää oli jäänyt semifinaalissaan viimeiseksi 13 pisteellä (4 pistettä Virosta ja Serbiasta, 2 pistettä Unkarista ja Tanskasta ja 1 piste Valko-Venäjältä). Suomen viisumenestyksen kohtaloksi osoittautui etenkin raatien äänestyskäyttäytyminen. Mikäli semifinaalin äänestys olisi suoritettu pelkästään yleisöäänillä, Aina mun pitää olisi sijoittunut 55 pisteellä kymmenenneksi – tulos, jolla oltaisiin juuri ja juuri päästy finaaliin. Sen sijaan pelkällä raatiäänestyksellä Suomen esitys olisi saanut vaivaisen yhden pisteen Serbian raadilta.
Suomen kansa ei kuitenkaan ollut heikosta viisumenestyksestä moksiskaan. Iltapäivälehdet hehkuttivat semifinaalin jälkeen PKN:n "näyttäneen Euroopalle", vaikka finaalipaikka jäi haaveeksi. Viisufinaalin jälkeisenä sunnuntaina yhtyeelle järjestettiin kansanjuhla Helsingin Kalliossa Piritorilla. Keväällä 2015 julkaistu yhtyeen levytyksistä koottu kokoelmalevy The best of the greatest hits menestyi mainiosti levymyynti- ja striimauslistoilla. Vuonna 2016 julkaistiin yhtyeen viimeinen albumijulkaisu Letkukytkentöjä. Yhtyeen kitaristi Pertti Kurikka oli ilmoittanut, että hän lopettaa musisoinnin täytettyään 60, minkä vuoksi yhtye järjesti jäähyväiskeikkansa Kurikan 60-vuotissyntymäpäivänä 26. joulukuuta 2016.
Vuosi: 2015
Kappale: Aina mun pitää
Esittäjä: Pertti Kurikan Nimipäivät
Säveltäjä: Pertti Kurikan Nimipäivät
Sanoittaja: Pertti Kurikan Nimipäivät
Sijoitus semifinaalissa: 16./16
Pisteet semifinaalissa: 13
Sanat: https://www.eurovision.tv/event/lyrics? ... song=32863
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/10s_20s/Finland2015.html
Punk-yhtye Pertti Kurikan Nimipäivät perustettiin vuonna 2009 Helsingin Konalassa Lyhty ry:n taidetyöpajalla. Lyhty ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää kehitysvammaisten hyvinvointia. Yhdistys tarjoaa asumis- ja oppimispalveluita sekä työ- ja päivätoimintaa. Vuonna 2009 elokuvaohjaaja Pekka Karjalainen kuvasi kantaaottavan dokumenttielokuvan Vähän kunnioitusta, missä käsiteltiin vammaisten oikeuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Elokuvaa varten Lyhty ry:n kulttuurityöpajassa perustettiin yhtye Pertti Kurikan Nimipäivät. Yhtyeen muodostivat Pertti Kurikka (kitara), Kari Aalto (laulu), Sami Helle (basso) ja Toni Välitalo (rummut). Bändin nimi keksittiin, kun Pertti Kurikka hössötti innokkaasti pian koittavista nimipäivistään. Elokuvassa kuultiin yhtyeen ensimmäinen kappale Kallioon. Lyhty ry:n taidetyöpajan ohjaaja Kalle Pajamaa latasi kappaleesta tehdyn videon YouTubeen ja siitä tuli hetkessä some-hitti, minkä myötä yhtye nousi suuremman yleisön tietoisuuteen ja tie keikkalavoille oli auki. Pajamaasta tuli yhtyeen manageri.
Pertti Kurikan Nimipäivistä tuli nopeasti ilmiö etenkin punk-piireissä, eikä suinkaan pelkästään kotimaassaan, sillä yhtye pääsi esiintymään myös Suomen rajojen ulkopuolella. Pienet epäkaupalliset indielevymerkit julkaisivat yhtyeeltä säännöllisesti levytyksiä singleillä ja EP-levyillä. Vuonna 2012 yhtyeen jäsenistä tehtiin lukuisia palkintoja saavuttanut dokumenttielokuva Kovasikajuttu, joka sai tunnustusta ulkomaillakin. Yhtye teki omalta osaltaan arvokasta työtä levittääkseen tietoisuutta kehitysvammaisuudesta ja hälventääkseen kehitysvammaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja.
Toukokuussa 2014 Pertti Kurikan Nimipäivät esiintyi Rovaniemellä hyväntekeväisyyskonsertissa euroviisuvoittaja Mr. Lordin kanssa. Olisiko tuon esiintymisen myötä syntynyt idea Pertti Kurikan Nimipäivien lähettämisestä Euroviisuihin? Vuonna 2015 Suomen euroviisukarsinnan virkaa toimittaneen Uuden Musiikin Kilpailun yksi osallistujista oli Pertti Kurikan Nimipäivät sävellyksellä Aina mun pitää. Useamman tietolähteen perusteella PKN ei ollut osallistunut UMK:n avoimeen sävellyskilpailuun vaan oli kutsuttu mukaan kilpailuun "ohituskaistan" kautta.
Pertti Kurikan Nimipäivien osallistuminen Suomen viisukarsintaan ylitti välittömästi uutiskynnyksen. Jopa sellaiset tahot, jotka eivät yleensä noteeraa Euroviisuja millään tavalla, uutisoivat kiinnostavasta punk-poppoosta. Yhtyeen puolesta aloitettiin rummuttaminen jo ennen kuin kilpailukappaletta Aina mun pitää oli kuultu julkisesti. Kansalaiskeskusteluissa Pertti Kurikan Nimipäivien osallistumista Euroviisuihin verrattiin runsaasti Lordiin. PKN:n esityksen uskottiin edustavan viisuissa samanlaista sokkiarvoa kuin Lordi ja yhtyeen uskottiin sen vuoksi toistavan Lordin menestysreseptiä. Yhtä lailla yhtyettä verrattiin edellisen vuoden voittajaan Conchita Wurstiin, jonka katsottiin esityksellään edistäneen yhdenvertaisuuden sanomaa. Ennakkoarvioissa oltiin varmoja, että Pertti Kurikan Nimipäivät saavuttaisi runsaasti kansainvälistä huomiota, mikä siivittäisi bändin hienoon menestykseen Euroviisuissa. Vuoden 2015 UMK:n aikana nähtiin varmasti koko Suomen viisuhistorian mittavin lobbauskampanja. Erinäiset joukkoviestimet ja julkisuuden henkilöt kävivät aktiivista kampanjaa yhtyeen viisuedustuksen puolesta. Sosiaalisessa mediassa korostettiin, kuinka yhtyeen lähettäminen viisuihin olisi suuri symbolinen kannanotto yhdenvertaisuuden, suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta. Monien viisuharrastajien mielestä oli kuitenkin kyseenalaista, että myös Yleisradio UMK:n järjestäjänä lähti kampanjointiin mukaan. Uuden Musiikin Kilpailu mainosti itseään molempien iltapäivälehtien viikonloppunumerossa koko sivun mainoksella, jossa oli Pertti Kurikan Nimipäivien jäsenten kuva, mutta muista kilpailijoista ei ollut minkäänlaista mainintaa. UMK-kilpailuprosessin aikana Yle järjesti myös muun muassa paljon huomiota herättänyt keskusteluohjelma vammaisten asemasta Suomessa, missä yhtye sai huomattavan paljon näkyvyyttä.
Vuoden 2015 UMK sisälsi kolme alkukarsintaa ja loppukilpailun. Jokaisesta alkukarsinnasta selvisi kolme laulua jatkoon, joten finaalissa nähtiin yhdeksän kilpailuesitystä. Pertti Kurikan Nimipäivät selvitti tiensä suvereenisti ensimmäisestä alkukarsinnasta jatkoon. Finaalissa yhtyeelle oli pedattu näppärästi esiintymispaikka toiseksi viimeisenä. Kilpailun tulos ratkaistiin käytännössä miltei kokonaan yleisöäänestyksellä. Kilpailussa oli mukana myös eri ammattiryhmistä kootut raadit, mutta niiden roolina oli olla lähinnä viihteellinen kuriositeetti, sillä raatien tulos vaikutti vain 10 % osuuden lopputuloksesta. Näin ollen Pertti Kurikan Nimipäivien kuningastietä ei estänyt se, että yhtye jäi raatiäänestyksessä vasta neljänneksi. Kun tuli kansan syvien rivien vuoro ilmaista mielipiteensä, Pertti Kurikan Nimipäivät keräsi yli 40 % kaikista äänistä. Suomen viisuedustajaksi valittiin minuutin ja 25 sekuntia pitkä Aina mun pitää, josta tuli kaikkien aikojen lyhyin kilpailuesitys Euroviisuissa. Edellistä ennätystä oli pitänyt hallussaan Ison-Britannian vuoden 1957 viisu All, joka ei kestänyt kahtakaan minuuttia. Aina mun pitää oli Euroviisujen ensimmäinen tyylipuhdas punk-performanssi. Andorran viisu vuodelta 2007 oli edustanut tyyliltään kaupallista viihdepunkin suuntausta (à Blink-182), kun taas Islannin vuoden 2014 poppoo Pollapönk esitti lähinnä lapsiyleisölle suunnattua humoristista ja hyväntuulista "punkia". Toki joidenkin määritelmien mukaan myös joidenkin varhaisten "protestieuroviisujen" esityksissä oli ollut havaittavissa tietynlaista punk-asennetta (esim. Suomi 1982 Nuku pommiin tai jopa Monaco 1967 Boum badaboum, vaikkei silloin vielä punkista oikein tiedettykään mitään). Suomessa oltiin iloisia rajoja rikkoneesta yhtyeestä, ja monet tahot olivat vakuuttuneita, että Suomi tulee menestymään Wienissä järjestettävissä Eurovision laulukilpailussa vähintään erinomaisesti.
Pertti Kurikan Nimipäivien osallistuminen viisukilpailuun oli ylittänyt kansainvälisen kynnyksen jo ennen heidän karsintavoittoaan. Viisumatkan vahvistuttua kiinnostus kasvoi ennennäkemättömiin mittoihin. Lyhty ry:n tiloissa kävi kymmeniä ja taas kymmeniä ulkomaalaisia toimittajia tekemässä reportaaseja vallankumouksellisesta viisuedustajasta. Kansainvälinen huomio noteerattiin myös vedonlyönnissä, jossa Suomi oli koko kevään aivan kärjen tuntumassa. Vielä ennen semifinaalien alkamista Suomella oli keskimäärin viidenneksi alhaisin kerroin. Kilpailuviikolla Wienissä PKN oli yksi kuvatuimpia ja kysytyimpiä viisuedustajia.
Suomi oli arvottu esiintymään Wienin Euroviisujen ensimmäisen semifinaalin ensimmäiselle puoliskolle. Tuottajan mielestä esiintymisnumero viisi oli paras mahdollinen Suomen uudenaikaiselle viisuedustajalle. Ensimmäinen semifinaali päättyi monissa suomalaiskodeissa tyrmistykseen: kaikesta ennakkohuomiosta ja mediahypestä huolimatta Suomi ei päässyt Euroviisujen finaaliin. Monien povaama arvio "lordien" tekemisestä ei toteutunut ja Helsingin kaupunki joutui vähin äänin perumaan Kansalaistorille voitonjuhlia varten tekemänsä varauksen. Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinenkin oli vastoin tapojaan matkustanut paikan päälle Euroviisuihin kannustamaan Suomen viisuedustajaa. Ilmeisesti taka-ajatuksena oli ollut seuraavan vuoden viisuisännöinnin vastaanottaminen, mutta Kivinen joutui poistumaan Wienistä tyhjin taskuin. Kahden semifinaalin aikakaudella vain kerran aikaisemmin vedonlyönnissä noin korkealle noteerattu ehdokas on karsiutunut finaalista kokonaan: Irlannin Dustin the Turkey oli vuonna 2008 niin ikään vedonlyönnissä viidentenä ennen suoran lähetyksen alkamista.
Finaalin jälkeen semifinaalien yksityiskohtaiset tulokset julkistettiin, ja niistä selvisi, että Aina mun pitää oli jäänyt semifinaalissaan viimeiseksi 13 pisteellä (4 pistettä Virosta ja Serbiasta, 2 pistettä Unkarista ja Tanskasta ja 1 piste Valko-Venäjältä). Suomen viisumenestyksen kohtaloksi osoittautui etenkin raatien äänestyskäyttäytyminen. Mikäli semifinaalin äänestys olisi suoritettu pelkästään yleisöäänillä, Aina mun pitää olisi sijoittunut 55 pisteellä kymmenenneksi – tulos, jolla oltaisiin juuri ja juuri päästy finaaliin. Sen sijaan pelkällä raatiäänestyksellä Suomen esitys olisi saanut vaivaisen yhden pisteen Serbian raadilta.
Suomen kansa ei kuitenkaan ollut heikosta viisumenestyksestä moksiskaan. Iltapäivälehdet hehkuttivat semifinaalin jälkeen PKN:n "näyttäneen Euroopalle", vaikka finaalipaikka jäi haaveeksi. Viisufinaalin jälkeisenä sunnuntaina yhtyeelle järjestettiin kansanjuhla Helsingin Kalliossa Piritorilla. Keväällä 2015 julkaistu yhtyeen levytyksistä koottu kokoelmalevy The best of the greatest hits menestyi mainiosti levymyynti- ja striimauslistoilla. Vuonna 2016 julkaistiin yhtyeen viimeinen albumijulkaisu Letkukytkentöjä. Yhtyeen kitaristi Pertti Kurikka oli ilmoittanut, että hän lopettaa musisoinnin täytettyään 60, minkä vuoksi yhtye järjesti jäähyväiskeikkansa Kurikan 60-vuotissyntymäpäivänä 26. joulukuuta 2016.