Viisukuppila

Maa: Azerbaidžan
Vuosi: 2014
Kappale: Start a fire
Esittäjä: Dilara Kazimova
Säveltäjä: Stefan Örn, Johan Kronlund, Alessandra Günthardt
Sanoittaja: Stefan Örn, Johan Kronlund, Alessandra Günthardt
Sijoitus semifinaalissa: 9./16
Pisteet semifinaalissa: 57
Sijoitus finaalissa: 22./26
Pisteet finaalissa: 33
Sanat: https://eurovision.tv/participant/dilar ... ova/lyrics
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/10s_20s/Azerbaijan2014.html

Azerbaidžanin edustajaksi Kööpenhaminaan tiensä selvitti 29-vuotias Dilara Kazimova (s. 20.5.1984), joka oli Azerbaidžanin euroviisukarsintoja seuranneille jo tuttu nimi.

Edustuspaikka ratkottiin kolmen finalistin kesken Böyük Səhnə -nimisessä kilpailussa, jossa finalistit esittivät cover-versioita muiden artistien kappaleista. Kilpailun voittajasta päätti asiantuntijaraati. Edustuskappaletta ei suinkaan kuultu vielä edustajan valinnan yhteydessä, vaan Dilaran euroviisu ”Start a Fire” julkaistiin vasta kaksi viikkoa finaalin jälkeen. Dilaralle euroviisuedustus suotiin vasta kolmannella yrittämällä. Hän oli mukana maan ensimmäisissä euroviisukarsinnoissa vuonna 2008 bändin Unformal jäsenenä sekä kaksi vuotta myöhemmin duon Milk & Kisses toisena solistina.

Dilara oli toiminut ennen edustustaan ammattilaislaulajana jo 15 vuotta. Hän kuunteli lapsuudessaan musiikkia laidasta laitaan, oopperasta rockin kautta azerbaidžanilaiseen kansanmusiikkiin ja on ottanut eri genreistä vaikutteita luodessaan omaa uraansa. Dilara on valmistunut oopperalaulajaksi Bakun konservatoriosta. Hänellä on laaja ääniala ja hänet tunnetaan kotimaassaan uniikista laulutyylistään. Dilara nauttikin suuresta suosiosta ja hän on yksi Bakun halutuimmista ja puhutuimmista artisteista.

Dilaralla oli jo kokemusta musiikkijuhlista, sillä hän edusti Azerbaidžania vuonna 2010 New Wave -festivaalissa Jurmalassa, Latviassa. Musiikillisen uransa ohella Dilara on myös näytellyt elokuvissa Try, Do Not Breathe (2006) ja In-Between (2007). Jälkimmäisenä mainitun soundtrackilla on myös hänen entisen bändinsä Unformalin musiikkia. Dilaran tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu musiikin ja näyttelemisen yhdistäminen musikaalien muodossa. Vapaa-ajallaan hän nauttii joogasta ja lukee kirjoja psykologiasta. Dilara on myös suuri eläinten ystävä eikä suostu käyttämään turkiksia, kuten voimme hänen Instagram-tililtään havaita.

Dilaran edustuskappaleen ”Start a Fire” olivat kynäilleet Stefan Örn, Alessandra Günthardt ja Johan Kronlund. Näistä Örn oli hyvin tuttu euroviisufaneille, sillä hänen tuotantoaan ovat myös azerien euroviisut vuosilta 2010, 2011 ja 2012. Dilara kuvaili itse kappalettaan syvälliseksi ja koskettavaksi, mutta kuitenkin toiveikkaaksi. Toukokuun 6. päivä Dilara toi tulen takaisin hitsauskipinöistä hiipuneeseen telakkahalliin ja selvitti tiensä Azerbaidžanin kaikkien aikaisempienkin kappaleiden tapaan euroviisujen finaaliin, nyt tosin vasta yhdeksäntenä ennen San Marinon Viisulassakin hiljattain esiteltyä Valentina Monettaa.

Puhelinäänestäjät eivät olisi ruotsalaistuotosta finaaliin kelpuuttaneet (11. sija), mutta raatien rankkaus viidenneksi takasi sen ettei azerien tuli sammunut semifinaaliin. Ruotsi jätti Dilaran muuten semissä nollille, eikä tanskalaisetkaan syttyneet antamaan pisteitä. Finaalissa entisen telakkahallin lavalle kolmantena noussut Dilara sai San Marinon raadin todella liekkeihin, tämän 12 pisteen ja Venäjän kympin, lisäksi vain Georgiassa (7), Ukrainassa (1) ja Valko-Venäjällä (3) uskottiin tulen voimaan. Puhelinäänissä Dilara oli 22. ja raatiäänissä kahdeksas, mutta ne eivät nostaneet yhteissijoitusta vaan se jäi puhelinäänien tasolle.

Dilara on edustuksen jälkeen nähty Ukrainan Holos Krainyssa (The Voice) tuomaroimassa ja uutta musiikkiakin on ilmestynyt tällä viikolla. Dilaran tähti siis loistaa yhä vaatimattomasta viisumenestyksestä huolimatta.

Dilara Kazimova - Bir qığılcım

Dilara Kazimova – Start a fire (semifinaali)

Dilara Kazimova Facebookissa

Dilara Kazimova Instagramissa

Dilara Kazimova YouTubessa

Aiemmin Viisulassa:
Azerbaidžan 2010: Safura – Drip drop
Azerbaidžan 2011: Ell & Nikki - Running scared
http://musicdilara.com/

Pidin joskus kovastikin. Nykyään ihan vaan menettelee. Dilaran englannin lausuminen oli vähän niin ja näin.

Käännekohta Azerien viisuhistoriassa. Kuolevainen tämäkin maa lopulta oli. Sieluton, väritön ja kliseinen balladintynkä. Kaksi kohtalaisen himmeästi loistavaa tähteä.

Hieno ballaadi. Olen aina tykännyt. Heikot viisi.

Kai tämä on hieno ja daideellinen, mutta kun ei vaan sytytä . Kunhan vain seilailee melodia edestakaisin. Ehkä en ole kuunnellut niin paljon että antaisin tykästymiselle mahdollisuutta? Ei toisaalta ärsytäkään niin että kiukusta kipinöisin, joten kai se on kolmonen sitten. Dilaran siis pitäisi olla hyvä laulaja, mutta tuntuu kuin ei jotenkin löytäisi kappaletta; teknisesti laulannassa ei ole vikaa, mutta ehkä sielukkaampikin tulkinta olisi ollut mahdollinen? Vähän enemmän vaihtelua äänenkäyttöön toivoisin. Pehmeämpää ääntä paikoin. Värimaailma ja akrobaatti ovat parasta, vaikka en tiedäkään, miten jälkimmäinen liittyy biisiin. Hänenkö sitä pitäisi Dilarakin sytyttää?

Vuotensa huonoin biisi. Ei ehkä objektiivisesti olisi, mutta mielipidettähän tässä kysytään. Todella pitkäveteinen ja epäselvä tapaus, livenä lisäksi esiintyminen meni koomisen puolelle lausumisine ja trapetsitaiteilijoineen. Jokseenkin voimallisin mahdollinen ykkönen.

Hyi kammotus. Huippuvuotensa ainoa pökäle Belgian lisäksi. Yksi.

Minusta tämä oikeasti on oikein kaunis balladi. Kyllä tämä nyt neljä tähteä saa. Esityskin on pysäyttävän tunnelmallinen.

Mutta joo. Kun tämä azereiden menestysputken katkaissut viisu tuli puheeksi, niin pakko silti sanoa, että olen monesti miettinyt, voiko olla pelkkää sattumaa, että pelkästään poliittisista syistä mukana olevan totalitaristivaltion menestysputki katkesi täsmälleen samana vuonna, jona äänestyksessä siirryttiin huomattavasti aiempaa laajempaan avoimuuspolitiikkaan.

Viisi tähteä tälle kauniille balladille.

Olikos tuo trapetsitaiteilija suomalainen? Muistaako joku ihan nimenkin?

Pete kirjoitti:Olikos tuo trapetsitaiteilija suomalainen? Muistaako joku ihan nimenkin?

Oli. Suomalainen Matleena Laine.

https://www.mtv.fi/viihde/musiikki/arti ... sa/3350000

//Linkki korjattu

Todella tylsä kappale ja hyvä vain, että tämän jälkeen Azerbadzan ei ollut enää itsestään selvä top 10 finalisti.

Tämä on yksinkertaisesti vain tylsä ja kolkko. Ei tätä meinaa jaksaa kuunnella loppuun. Maansa huonoin viisu.

Täysin samaa mieltä Rouskun kanssa. Onhan biisi kivan taiteellinen ja se perinteisin viisukaava loistaa ilahduttavasti poissaolollaan, mutta aivan en pääse biisin tunnelmaan sisälle. Kaipaisin Dilaran tulkintaan enemmän syvyyttä sekä biisiin hieman omaperäisempää kliimaksia. Kolme tähteä kuitenkin, koska on tässä sentään tietynlaista aitoutta aistittavissa, mikä on etenkin Azerbaidžanin viisuille melko harvinaista.

jee euroviisut kirjoitti:

Pete kirjoitti:Olikos tuo trapetsitaiteilija suomalainen? Muistaako joku ihan nimenkin?

Oli. Suomalainen Matleena Laine.

https://www.mtv.fi/viihde/musiikki/artikkeli/kuva

Pahoittelut.

Etsimääsi sivua ei löytynyt.
Käytä navigaatiota tai hakua löytääksesi haluamasi sisällön.

Oon aina tykännyt tästä, vaikka eihän tämä ole niin koskettava/dramaattinen kuin viisuissa voisi olla. Mielelläni kuuntelen tätä ihan vapaa-ajallakin, joten annan neljä tähteä. En muistanutkaan esityksen Suomi-yhteyttä!

Yksi Azerbaidžanin heikoimmista, kovin unohdettava. Ansaitsi huonon sijoituksensa, ainoa hyvä asia tässä on se huilu. Kaksi tähteä.

Minusta yliarvostetun maan aliarvostetuin viisu. Minusta tämä ei ole ollenkaan tylsä, vaan tämä osaa aina yllättää. Saan tästä yhä edelleen jotain uutta irti, joka kerta. Pidän lyriikoista, niissä on koskettavuutta ja toivoa. Dilara tulkitsee kauniisti, vaikka hänen lausumisensa voisi ollakin hieman parempaa.
Kappale on todella herkkä ja saa aina tipan silmään.

ai siinako se nyt oli... ja meni... siis ei mitaan mielikuvaa jaanyt tastakaan kerrasta... kertoo siis suunnilleen kaiken taman ajan ylituotetuista ja ylikansallisisista ja laskelmoiduista biiseista... no olihan tasa sentaan tuo azerilainen huilu jonka kylla tunnistaa vaikka syvimmankin krapulan alta... mutta huoh... mita naille lahes mitaansanomattomuuksille nyt sitten antaisi, azerin kielella olisi saanut 4 pistetta mutta rokotan 2 enkunkielesta ja muusta edella mainituista syista... 2.4 pist?

ai siinako se nyt oli... ja meni... siis ei mitaan mielikuvaa jaanyt tastakaan kerrasta... kertoo siis suunnilleen kaiken taman ajan ylituotetuista ja ylikansallisisista ja laskelmoiduista biiseista... no olihan tasa sentaan tuo azerilainen huilu jonka kylla tunnistaa vaikka syvimmankin krapulan alta... mutta huoh... mita naille lahes mitaansanomattomuuksille nyt sitten antaisi, azerin kielella olisi saanut 4 pistetta mutta rokotan 2 enkunkielesta ja muusta edella mainituista syista... 2.4 pist?

Koskettava ja tunnelmallinen kappale. Oli aikoinaan yksi suosikeistani tältä vuodelta, mutta enää tämä ei yhtä paljon sytytä. Vaikka pidinkin kappaleessta, olin samaan aikaan iloinen, että Azerbaidzaniakin nähtiin viimein pistetaulun toisella puolella.

Azerbaidžanin paras kappale (2008 ohella), ja silti menestyi huonoiten... Kuten joku hyvin yllä sanoi, yliarvostetun maan aliarvostetuin kappale! Kaunis, tunnelmallinen, rauhoittava, haikea, ja suorastaan rakastan tuota "turkkihuilua" Tähän se sopii todella hienosti.

Ruotsalainen tekijätiimi, suomalainen trapetsitaiteilija, azerbaidzhanilaista vain Dilara - ja huilu . Sinänsä ihan pätevää musiikkia, mutta tylsää. Lopun instrumentaaliosuus oli hieno ja Dilara miellyttävä esiintyjä. Enpä ole tätä kovin usein viisujen jälkeen kuunnellut. Azerbaidzhan tippui tällä kappaleella ja sen saamalla sijoituksella pois jalustaltaan, jolle se oli noussut viisuihin mukaan tultuaan. Ei ihan liekkeihin asti sytytä, kaksi vahvaa tähteä riittää. Omaa kulttuuria enemmän mukaan, kiitos.

Kaunis ja herkän koskettava, mutta jää kuitenkin jotenkin vaisuksi, aina kaipaamani lentoon nousu tai tässä tapauksessa kai tulen leimahdus jää puuttumaan. Kolme minuuttia liekkiä yritetään sytyttää, mutta ei onnistu, jäljelle jäävät vain vähän hiiltyneet nuotioklapit. Mutta tunnelma on kuitenkin ihana.

Vahvat kolme tähteä.