Viisukuppila

Maa: Israel
Vuosi: 2017
Kappale: I feel alive
Esittäjä: IMRI
Säveltäjä: Dolev Ram, Penn Hazut
Sanoittaja: Dolev Ram, Penn Hazut
Sijoitus semifinaalissa: 3./18
Pisteet semifinaalissa: 207
Sijoitus finaalissa: 23./26
Pisteet finaalissa: 39
Sanat: https://eurovision.tv/participant/imri
Artistikarsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/10s_20s/Israel2017.html

IMRI (oik. Imri Ziv) syntyi Hod HaSharonin kaupungissa Keski-Israelissa 12. syyskuuta 1991 aškenasijuutalaiseen perheeseen. Musiikkiuransa IMRI aloitti poikabändissä lukiossa opiskellessaan, minkä lisäksi hän toimi asepalveluksensa aikana Israelin puolustusvoimien orkesterissa. Lisäksi IMRI opiskeli viestintätieteitä Reichmanin yliopistossa.

Vuonna 2012 IMRI osallistui Israelin paikalliseen The Voice -kilpailuun tähtivalmentajanaan Rami Kleinstein. IMRI eteni kisassa kaksintaisteluihin, jossa putosi. IMRI sai myöhemmin myös esimakua viisuedustuksesta, sillä hänet nähtiin Israelin viisuesityksen taustalaulajana jo vuosina 2015 ja 2016.

Israelin edustaja vuoden 2017 Eurovision laulukilpailuun valittiin HaKokhav HaBa L'Eurovizion -kykykilpailun kautta. IMRI pääsi kilpailun koelauluista selvin luvuin jatkoon tulkittuaan Lady Gagan hitin The Edge of Glory ja pääsi myöhemmin kilpailussa esittämään myös omat versionsa Rihannan hitistä Rude boy ja Aerosmithin hitistä I Don’t Want to Miss a Thing. IMRI voitti 13. helmikuuta pidetyn kilpailun finaalin esitettyään finaalissa Beyoncén kappaleen Halo ja Kelly Clarksonin hitin Because of you.

IMRI:n edustuskappale valittiin kokonaan sisäisesti. Edustuskappale I feel alive julkaistiin 9. maaliskuuta. IMRI kilpaili Eurovision laulukilpailun toisessa semifinaalissa ja olikin saanut viisutuottajilta semifinaalin päätöspaikan. Mahdollisesti erinomaisen esiintymispaikan turvin IMRI sijoittui peräti semifinaalin kolmanneksi ja eteni näin kirkkaasti finaaliin. Vuosina 2016-2018 viisuissa kuitenkin toteutettiin sama temppu kolme vuotta putkeen; toisen semifinaalin päätösesitys pistettiin finaalin avausesitykseksi. Niinpä Israel pistettiin avaamaan finaali, ja ilmeisesti selvästi heikomman esiintymispaikan myötä myös tulos kärsi. Israel jäi finaalissa 23:nneksi ja oli finaalin heikoimmin menestynyt semifinaalin kautta tullut kilpailija. Pelkillä raatiäänillä Israel olisi ollut finaalin 21. ja pelkillä puhelinäänillä 22. viidellä pisteellä, joista niistäkin kolme tuli Euroopan merkittävimmän juutalaisvähemmistön omaavalta Ranskalta.

IMRI – I feel alive (HaKokhav HaBa L'Eurovizion -esitys)

IMRI – I feel alive (semifinaaliesitys)

IMRI Facebookissa

IMRI Instagramissa

IMRI Twitterissä

IMRI YouTubessa

Menevä kappale.

Omat kuuntelukertani: 5

Harmiton kokonaisuus, jolle normaalisti voisin antaa kolme tähteä, mutta tällä kertaa en taida antaa kuin vain kaksi. Jotenkin tässä paketissa vaan tiivistyy viisuvuoden 2017 keskinkertaisuus: äärimmäisen geneerinen poppis, joka voisi olla jostain Mello-semistä, ja taustascreeneillä noita narsistisia jättipäitä. Onneksi viisut ovat kehittyneet maanläheisempään suuntaan tästä aallonpohjasta! Hymyilevä IMRI on kokonaisuuden vahvin lenkki, ja jollain vahvemmalla biisillä hänen potentiaalinsa olisi voinut päästä täyteen kukoistukseensa, mutta joo, tällä kappaleella en ole tehnyt yhtikäs mitään enää viisujen jälkeen.

Taisi ihan alussa käydä viisupuntarini kärjessäkin. Harvassa olivat menobiisit tuona(kin) vuonna. Lopulta tajusin biisin tietynlaisen onttouden. Kiva kappa silti. Imri on melkoinen namu.

Mitäänsanomattomuuden huippu. Yksi.

Kyllä minä tästä tanssittavuudesta pidän neljän tähden edestä. Toimii toisaalta myös tosiaan hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka dramaattisesti esiintymispaikka voi vaikuttaa tulokseen.

Enpä edes muistanut koko viisun olemassaoloa. Tosin nyt kun kappaleen kuuntelin, muistan että vetelyytensä ja ärsyttävyytensä vuoksi taisin suorastaan inhota viisuvuonnaan. Eipä IMRI suuremmin lavalla herännyt eloon. Ei tanssituta, ei. Viisun tarkoitus jää itselleni hämärän peittoon. Kaksi.

Sanakirjan kohdalla lienee tämän kuva kolmen tähden viisun kohdalla Sisältää kaikki menobiisille tarvittavat mausteet, muttei silti oikein hetkauta suuntaan tahi toiseen. Tai no, lavalla tämä oli rippusen cringe Ansaitunlainen lopputulema sijoituksellisesti.

Vuotensa paras biisi – kyllä tällaista poppia kelpaa kuunnella. Täydet viisi toki.

Muistan kuinka keväällä 2017 viisubiisejä ensimmäistä kertaa kuuntelin ja tämä tuntui pelastavan koko vuoden, sillä balladeja oli aivan hirveä määrä. Edelleen välillä soi omissa kuulokkeissa, onhan tämä mukavan menevä biisi. Saa edelleen täydet viisi tähteä.

Nyt on kyllä niin, että en yhtään pysty palauttamaan tämän melodiaa mieleeni. Kun yritän, tulee vain Set me free. Aika harvoin minkään viisun kanssa käy näin, ja eiköhän se kerro tästä paketista kaiken tarvittavan? Kakkoseen menee.

Muistelen, että studioversio ei ollut sietämätön, mutta livenä ei oikein laulu sujunut. Olisiko ollut tanssahtelu syynä?

Joskus yritin vihata tätä enemmänkin, mutta on tämä loppupeleissä ihan toimiva vahvan kolmen tähden rallatus.

En muistanut tästä kuin tuon typerän lihasesittelyn ja ei mikään ihme, biisi on todellinen turhake, en pidä yhtään tämän tyylisestä musiikista. 1 p.

Menevä ralli ja erittäin hyvää vaihtelua balladipainotteisena vuotenaan. Sitä tosiasiaa että tälläisiä kappaleita on 14 tusinassa ei oikein voi kieltää, mutta kun tämä on vaan niin hyvä