Aina niin "kiintoisa" Italia seuraavana luvassa.
Kaikki biisit on sitten kuunneltu livevetoina. Ensin kommentteja ja sitten puntari.
Mahmood – Soldi: Kuulostaapa yllättävän raikkaalta italialaiseksi, ainakin alku. Tämä on tämmöistä nopeaa lausumista vaan, missä laulaminen? Oho, tää osa biisistä näillä "soldi, soldi" -hokemilla on jännä. Soittajien taputukset väliin myös ihan kivat. Tässä on potentiaalia. Vähän tasapaksuja noi säkeistöt vaan.
Enrico Nigiotti – Nonno Hollywood: Taas tätä lausumista, huoh. Pianolla kaunis melodia taustalla, kyllä. Voisipa tuo tyyppi laulaa sen sijaan, että lausuu noi lyriikat. Tässä on parempaa otetta jo kertsissä eikä tämä ole sen osalta yhtään hullumpi.
Irama – La ragazza col cuore di latta: Miksi näiden kaikkien on pakko lausua nää biisinsä?! Argh! HERAJUMALA TOI KERTSI ON UPEA! Kylmät väreet tuli. Jos tämän lähettävät, niin en pistäisi hanttiin sekuntiakaan. Taisi olla vedonlyönnissäkin ihan kärkiehdokkeja. Säkeistöt laskevat tosin arvosanaa hieman.
Anna Tatangelo – Le nostre anime di notte: Eka kerta näiden kohdalla, kun meinaa jo melko alussa pitkästyä. Kertsistä uupuu kunnon melodisuus, mutta sen nostattavuus on silti semisti ihailtavaa.
Ex-Otago – Solo una canzone: Melko tylsä perus pop/rock-kappale, jossa ei ole mitään ihmeempää. Yritä nyt tästä keksiä mitään erityistä sanottavaa.
Einar – Parole nuove: Onpas täällä nyt näitä nuorukaisia paljon! Tämäkin genressään melko peruskauraa. Tylsä jopa. Alku kuulosti paremmalta mitä koko biisi lopulta on.
Ghemon – Rose viola: Nää miehet kuulostavat liikaa toisiltaan ja biisikin on tällainen väsynyt R&B-tahtinen poppis. Huoh. Ikävystyttävä.
Negrita – I ragazzi stanno bene: Vihellyksissä on ihan koukkua. Tämäkin on tosin taas tämmöinen lausumisbiisi. Ääh. Jotenkin menee ihan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Huono kappale. Mahdollisesti jopa huonoin tähän mennessä.
Arisa – Mi sento bene: Malamorenò on ihana! Tämä taas on hassu humppa. En odottanut säkeistön jälkeen tuollaista renkutusta. Ainakin erottuu tässä porukassa. Parempikin voisi olla, muttei silti hullumpi. Ihan ok. Mikä tuo lopun himmailu nyt oikein on? Ihan tylsä ja irrallinen.
Achille Lauro – Rolls Royce: Yök. Tässä on nyt semmosta räminärockia, mistä en tykkää yhtään. Laulajan tavallaan laiska laulutapakaan ei ihastuta suuremmin. Taidan sijoittaa tämän sinne yhden tähden tyrkkyihin, joiden lisääntymisestä Italiassa uhkailin jo jossain toisessa ketjussa.
Simone Cristicchi – Abbi cura di me: Lisää lausumista. Voisko nää lausumiset loppua jo?! Miksi tämmöinenkin möykky on tehty? Tässä lienee suuri painoarvo lyriikoilla, joita en edes ymmärrä. Niin tylsä ja mitäänsanomaton melodia.
Patty Pravo & Briga – Un po' come la vita: Kas, Patty Pravohan se siinä. Pidin
Cieli immensi -tyrkystään, koska siinä oli todella kaunis melodia. Tässä sitä ei ole nimeksikään. Tyhjä, kilpalaulannan makua kantava esitys.
Boomdabash – Per un milione: Tämmöstä letkeää reggaeta ei ollakaan vielä kuultu näissä kekkereissä paljoa. Erottuu moderniudellaan aika kivasti tästä porukasta. Voisi olla paljon parempikin, toki.
Motta – Dov'è l'Italia: Laulaja muistuttaa hieman Italian viime vuoden edustajia ulkonäöllisesti. Biisi ei ole kuitenkaan täysin samanlainen. Tämä on jollain tapaa raskaampi. Ei ihan avaudu minulle tämä biisi, vaikka alussa vaikuttikin ihan lupaavalta.
Paola Turci – L'ultimo ostacolo: Ei tää Paolakaan oikein lähde. Muijalla oli muistaakseni
hieman parempi biisi viime kerralla, muttei sekään mikään ihmeellinen ollut.
Ultimo – I tuoi particolari: Taas tämmönen nuori poika. Hmm, vedonlyönneissä näyttäisi olevan kärjessä. Onko biisi nyt ihan sitä kuitenkaan ansainnut? Vähän mitäänsanomaton, mutta löytyy tätä huonompiakin melko monta.
Federica Carta & Shade – Senza farlo apposta: Nyt on nuori poika... ja nuori tyttö! Tämä taitaa olla ainoa biisi, jonka tähän mennessä kuulisin mielummin jopa englanniksi kuin italiaksi. Ei noihin muihin, suorastaan vanhanaikaisiin roskiin edes sovi muu kuin italian kieli. Erottuu porukasta ihan semisti.
Daniele Silvestri – Argento vivo: Mikäs tämä on? Rockia ja ihan kuin olisi hip hopiakin. Tulee jollain tapaa Eminem mieleen. Onpas toivoton kappale, kun ei tämä muutu yhtään mihinkään. Tasapaksu räppi tuntuu jatkuvan alusta loppuun. No nyt tapahtuu jotain! Oho, tässä on jotain syntetisaattoripuhettakin. Sitten jatkuu räppi, ääh. Ei tämä nyt iske. Aika kamala oikeastaan.
Loredana Bertè – Cosa ti aspetti da me: Loredanalla löytyy heti alusta melodiaa. Olisipa biisi vähintään yhtä hyvä kuin hänen viimeisimpiin biiseihinsä kuuluva
Maledetto Luna-Park. Tässä on sentään melodiaa ja sanat soljuvat hyvässä rytmissä. Ottakaa muutkin Italiassa mallia Loredanalta! Nih. Tästä ihan tykkään.
Il Volo – Musica che resta: Lisää tuttuja. Ei kuulosta ainakaan yhtä kliseiseltä kuin
Grande amore, mutta ei tässä myöskään ole yhtä tarttuvaa melodiaa. Toinen edustus näille näin pian olisi kohtuutonta, mielestäni. Varsinkin tämmösellä biisillä. Kuuluu ainakin toistaiseksi silti näiden kekkereiden parempaan puoliskoon.
Zen Circus – L'amore è una dittatura: Onko toi laulaja Ermal Metalle ja LP:lle jotain sukua? Alku kuulosti hirmu kivalta, mutta kappale jatkoi kyllä todella tylsänä eteenpäin. Kuulostaa tämäkin ihan semmoselta yliarvostetulta italoroskalta niin kuin nämä monet jo aiemmin tänään kuulemani ehdokkaat.
Nek – Mi farò trovare pronto: Valitettavasti Nek on myös niitä, joka on aiemmin tarjonnut parempaa kuin tämänkertainen rokkinsa. Ei tästä saa oikein mitään irti.
Nino D'Angelo & Livio Cori – Un'altra luce: Onpas omituinen duetto. Nuorempi mies ja sitten tuollainen vanha setä. Tässäkin varmaan olisi tarkoitus ymmärtää sanoja, jotta tajuaa tämän biisin ideaa paremmin. Ei aukea ainakaan melodia mulle tarpeeksi, vielä vähemmän ne sanat.
Francesco Renga – Aspetto che torni: Viimeistä viedään... vihdoinkin! Nämä alkoivatkin jo aikoja sitten kuulostaa puuduttavilta. Tämäkään ei paljoa ihastuta. Aika turha italoroska.
- - -
Irama – La ragazza col cuore di latta
Loredana Bertè – Cosa ti aspetti da me
Boomdabash – Per un milione
Anna Tatangelo – Le nostre anime di notte
Arisa – Mi sento bene
Enrico Nigiotti – Nonno Hollywood
Federica Carta & Shade – Senza farlo apposta
Il Volo – Musica che resta
Mahmood – Soldi
Einar – Parole nuove
Ex-Otago – Solo una canzone
Francesco Renga – Aspetto che torni
Ghemon – Rose viola
Motta – Dov'è l'Italia
Negrita – I ragazzi stanno bene
Nek – Mi farò trovare pronto
Nino D'Angelo & Livio Cori – Un'altra luce
Paola Turci – L'ultimo ostacolo
Patty Pravo & Briga – Un po' come la vita
Ultimo – I tuoi particolari
Zen Circus – L'amore è una dittatura
Achille Lauro – Rolls Royce
Daniele Silvestri – Argento vivo
Simone Cristicchi – Abbi cura di me
Ei mitään uutta Italian auringon alla. Taso juurikin sitä odotettua italoroskaa, mitä oletin.