Tässä vähän ajatuksia finalisteista!
Back on the Rocks / Mega NRG Man
- Alku on hyvä, mutta se onkin Bachia ja vieläpä kestosuosikkini (jo vuodesta -97 asti) hänen sävellyksistään. Bach-osuus jää ikävän lyhyeksi ja loppubiisi kuulostaa melko geneeriseltä eurobeatilta - ei tosin mitenkään huonolta sellaiselta.
Un largo viaje / AUKIN
- Ihan kaunis on ja saturnuskin siellä möllötti!
My Sea / Guiim Project
- Semifinaalissa en vielä osannut tarpeeksi arvostaa tätä, koska korealaisessa seurassa erottui ehkä hiukan konservatiivisena vaihtoehtona. Tässä porukassa taas erottuu pelkästään edukseen olemalla laadukas!
Labyrinth of Love / Aleky
- Iskee muhun pelottavan kovaa ja olisin popittanut tätä kaikki nämä vuodet, jos esimerkiksi Aika(kone) olisi levyttänyt tämän ja olisin sitä kautta varmasti tullut tähän tutustuneeksi! Biisi tekee sen mihin moni muu eurobeat ei ole pystynyt, eli tempaisee mut mukaansa täysin. Olisi vielä parempi jos mukana olisi joku täysin muusta biisistä poikkeava koukku tai artisti vähän revittelisi biisin loppupuoliskolla tms, mutta tyylipuhdas bängeri silti.
Tätäkään en ensimmäisellä kuuntelulla vielä osannut arvostaa tarpeeksi, joten kaipa mä ja tää biisi ollaan elävä todiste siitä että eurobeatkin (kaikessa helppoudessaan) voi joskus avautua vasta myöhemmillä kuuntelukerroilla.
Taijin Kyofusho / The Evpatoria Report
- Antaa odottaa itseään melko pitkään ja saman toistoa on melko paljon. Silti ihan vaikuttavaa ja upeaa sitten kun odotus palkitsee - eikä se matka palkintoa kohti sekään ole mitenkään epämieluisa elämys, vaikka toistaakin itseään.
Song of Clouds and Winds / Roots Redeem
- Semissä olin lähes haltioitunut tästä, mutta innostukseni vähän lopahti jo. Kaipaisin ehkä jotain lisää, vaikka pidänkin.
Disconnected / Hotblade
- Ihan menevä on. Tai no onhan se menevä ilman mitään ihan-sanaakin. Onko sitten kuitenkaan muuta sanottavaa tästä? Ehkä ei.
New Grass / Talk Talk
- Hitaimmin avautuvia biisejä tässä raadissa - saman bändin toinen biisi teki nopeammin selväksi pidänkö siitä vai en, mutta tämän olen hahmottanut kunnolla hitaammin.
Tällä on vaikuttava nimi joka antaa suuria lupauksia, mutta lyriikat valitettavasti ovat huomattavasti nimeä heikommat.
LIT / ONEUS
- Erottuu todella hienosti joukosta ja mielestäni tässä on löydetty hieno tapa toteuttaa teema! Video on myös todella näyttävä. Valitettavasti biisi ei kuitenkaan kestä kovin montaa kuuntelua ja näin kovatasoisessa porukassa siitä on vaikea innostua täysillä. Kuinka paljon pisteitä sitten antaa tällaiselle, jossa ulkomusiikilliset tekijät ovat huomattavasti vahvempia kuin itse biisi?
Bailando (Copacabana Script) / Baby Gold
- Todella epägeneerinen ja erottuva eurobeat, siistiä! Jos tämä olisi eurobeat-raati, palkitsisin tämän todella korkeilla pisteillä, mutta mitä teen nyt kun vastassa on kaksi muutakin genreä ja taidan kuitenkin olla enemmän rokkiheebo ja korealortto?
Machines / We Stood Like Kings
- Hienoa musisointia kyllä. Putosihan tästä finaalista tätä huomattavasti kiinnostavampikin biisi pois, mutta ei tätä silti haittaa kuunnella. Raadin jälkeen kuitenkin unohdan kuulleeni.
I Miss You / Holladang
- Tämä jos joku erottuu joukosta! Hauskasti erilaisia keskenään tuo räppi ja todella perinteinen laulu, mutta kokonaisuus toimii.
Speedy Speedy Boy / Marko Polo
- Tässä on jotain todella hienoja koukkuja ja jopa jonkinlaista vaihtelua! Eurobeat-genressä ehdottomasti siitä parhaasta päästä.
Take Me Somewhere Nice / Mogwai
- Googlailin tätä skotlantilaista bändiä ja sain selville, että kyseessä on varsin merkittävä bändi koko post-rockin historiassa. Eipä tätä toisin sanoen voi muuta kuin arvostaa tässä raadissa! Biisi tosin saisi mun makuun olla hiukan kiinnostavampi, mutta plussan puolella kuitenkin ollaan.
Onda / Jambinai
- Räjäytti todella pankin! Kun tämä tuli semifinaalissa korealaisten avaajana, tuntui kun se olisi ollut silta kahden genren (post-rockin ja perinteisen korealaisen) välillä. Finaalissa rakkauteni tätä kohtaan on kasvanut vielä lisää ja tässä on aika lailla kaikki palaset kohdallaan, eikä edes pituus häiritse kun vaihtelua on riittävästi ja biisi kasvaa kasvamistaan.
Deja Vu / Dave Rodgers
- Tylsistyttävä kappale, joka luultavasti tulee menestymään aivan liian hyvin tässä raadissa.
The Sad Mafioso / Godspeed You! Black Emperor
- Rakastan tätä! Niin synkkää, niin melankolista, niin täydellistä. Ei häiritse pituus, viipyily eikä lyriikoiden puuttuminen, kun pääsen täysin tähän sisään, enkä muuttaisi tästä mitään.
Geomungo & Tango / Geomungo Factory
- Se henkilö on kyllä nerokas joka tämän raatiin lähetti. Kukaan tavanomainen tallaaja ei sitä olisi tehnyt.
One Night in Arabia / Go Go Girls
- Aika epägeneerinen eurobeat tämäkin! Taikamaton kyytiin vaan ja kohti ihmeiden aukiota ja baklava partyt pystyyn! Raadista päätellen kyseessä on yksi genrensä (harvoista) helmistä.
Et blekt lys lyder / Spurv
- Voiko tylsyyteen kuolla? Ilmeisesti ei voi, koska jos voisi, olisin kuollut viimeistään silloin kun kuuntelin tämän kolmatta kertaa (finaalin takia, kun annoin tälle vielä mahdollisuuden.) Tämä on yksi esimerkki siitä, miksi post-rock on suurissa määrin puuduttavakin kokemus. Ei silti sävellyksenä lainkaan huono(laatuinen) - en vaan jaksa kuunnella.
Hauppaussi / ODd
- Miten tämän äänestitte finaaliin? Olin varma ettei tällä pitkälle pötkittäisi. Erottuu kyllä joukosta varsin taitavasti!
For You / Victoria
- Toimisi hyvin Kikan tai Erika Vikmanin biisinä, ja tämän kuulisi mielellään jollain fancy homoklubilla missä näkisin ympärilläni vaaleanpunaisia drinksuja ja tanssisin drag queenin kanssa. Valitettavasti pituus syö tämän tehoa, eikä tuo mitään lisäarvoa.
Lost / Wings of the ISANG
- Tykkään, vaikka kuulostaakin kyllä joltain mitä joku rippikouluikäinen ”rokkari” fanittaisi. Toisaalta se kyseinen teini olisi musiikkimakunsa puolesta varsin kelpo yksilö, joten en dissaa.
Mong / Lim Kim
- Täydellinen, upea, kaunis, taianomainen!
Grand Prix / Mega NRG Man
- Ihan tällainen perus!
After the Flood / Talk Talk
- Tässä se nopeammin avautuva Talk Talkin laulu! Vaihtelua ja erilaista äänimaailmaa riittää kerrakseen ja bändillä tuntuu olevan vahva oma tyyli.
En vielä paljasta pidänkö tästä bändistä vai en - selviää sitten finaalissa se lopullinen mielipide!
Kolpangë Suzhôngthongin / Yeolliji
- Ärsyttävä ja tavallaan vähän kämäinen. Toisaalta myös mielenkiintoinen ja aika taidokaskin. Mitä tästä ajatella ja riiteleekö nämä mielipiteet lopulta edes keskenään?
It's My Life / Dusty
- Niin basic kun vaan voi olla.
Mercurial / Consciousness Removal Project
- Kun tämä pääsi finaaliin, kerroin sen olleen antikliimaksi. Edelleen olen sitä mieltä ettei tämän paikka olisi raadissa, eikä ainakaan sen finaalissa.
Beyond the Boundaries / HyeYoung Oh
- Hiljaa hyvä tulee! Kyllähän kappale helpostikin kestää 10 minuuttia, kun minuutissa ei soita kovin montaa nuottia. Tähän tuo viipyileminen kyllä sopii ja olin ihan tyytyväinen kun pääsi finaaliin! Ehkä näin raadin päätteeksi kärsii hiukan siitä miten monta pitkää instrumentaalia tässä raadissa on mukana, mutta yksittäisenä teoksena kelpaa mulle kyllä.