Martin Scorsese listasi kerran 11 pelottavinta kauhuelokuvaa. Montako tunnette?
https://www.imdb.com/list/ls052446550/
Palaan tuohon kohta. Nähtyjä elokuvia vuoden varrelta:
Viimeisellä rannalla (
On the Beach, 1959, ohj. Stanley Kramer)
Ydinsodan jälkeen Australiassa eletään vielä hetki normaalisti. Pian kansa jonottaa syanidia. Tähtinä Gregory Peck, Ava Gardner ja Fred Astaire, joka ei tällä kertaa tanssi vaan ajaa Ferraria. Perustuu Nevil Shuten romaaniin, mutta kirjailija inhosi elokuvaa tietystä syystä (en spoilaa). Kramer tunnetaan vakavista aiheista. Ohjasi myös massiivisen komedian
Mieletön, mieletön maailma (1963).
Hän varasti elämän (1962, ohj. Aarne Tarkas)
Tiesin maineen ja ällistyin silti. Tarkas sovelsi siekailematta ulkomaisia genrejä kuten westerniä suomifilmiin. Tämä on kai sitten film noiria. Rikosjuoni paranee edetessään, ja loppuratkaisu on silkkaa neroutta. Tunnen historiasta kunnolla vain Teuvo Tulion, joten Ylen tuore dokumentti oli tervetullut:
Aarne Tarkas - suomalainen elokuva kiittää (2024).
Nuoren pyövelin tapaus (
Prípad pro zacínajícího kata, 1970, ohj. Pavel Juráček).
Dystopia perustuu löyhästi Swiftin
Gulliverin retkiin (1726), jos se mitään selittää. Tšekkoslovakiassa tehtiin 60-luvulla villejä komedioita, joista tämä on kaikkein oudoimpia. Lysti loppui Prahan kevääseen 1968. Jotkut kuten Jiří Menzel jatkoivat tauon jälkeen uraansa. Juráčekilla se loppui seinään. Second Run -julkaisuun sisältyi tekijän kolme lyhytelokuvaa ja hyvä taustoitus.
Kauhujen kylä (
Non si sevizia un paperino, 1972, ohj. Lucio Fulci)
Oikeastaan 'Ei saa kiduttaa ankkaa' - kyllä se jotain tarkoittaa! Taikauskoisessa pikkukaupungissa murhataan lapsia. Palat sopivat hienosti yhteen sekavalta näyttäneen alun jälkeen. Raastupa uhkasi kohtauksesta, jossa vapaamielinen nainen (Barbara Bouchet) flirttailee alasti nuorelle pojalle. Fulci selitti, että näyttelijöiden lähikuvat yhdistettiin leikkaamalla ja yleiskuvassa poikaa esitti takaapäin kuvattu kääpiö.
Tärkeintä on rakastaa (
L'important c'est d'aimer, 1975, ohj. Andrzej Żuławski)
Raha tärvelee sekä taiteen että rakkauden omaperäisen puolalaisohjaajan ironisessa kolmiodraamassa. Naispääosassa Romy Schneider, joka piti tätä parhaana työnään. Palkittiin Césarilla. Hänen sanotaan olleen Ranskan suosituin saksalainen, vaikka olikin itävaltalainen. Sivuosassa vierailee Klaus Kinski.
The Entity (1982, ohj. Sidney J. Furie)
Manaajan sukuisessa tarinassa kolmen lapsen äiti Carla (Barbara Hershey) joutuu näkymättömän hyökkääjän uhriksi kotonaan. Terapeutin mielestä se on vain hänen päässään. Martin Scorsesen pelottavimpien elokuvien listalla
The Entity oli sijalla 4 aivan ansaitusti. Olentoa ei selitetä puhki, ja loppujakso on kekseliäs.
Pirun pikku apuri (
Satan's Little Helper, 2004, ohj. Jeff Lieberman).
Näyttää höpsöltä kauhukomedialta mutta ei jää siihen. Douglas-poika pitää Halloweenista ja tutustuu lähitalon mykkään naamiosetään tajuamatta, että tämä on aito sarjamurhaaja. Tunsin ohjaajalta
Squirmin (1976), jossa madot hyökkäävät, mutta tämä on kypsempi teos. Myös yllättävämpi. Saattaa sisältää kyseenalaista huumoria.
A Serbian Film (
Srpski film, 2010, ohj. Srđan Spasojević)
Äärikauhun merkkiteos, leikkaamaton versio. Entinen pornotähti, nykyinen perheenisä Milos houkutellaan takaisin filmialalle. Projekti haiskahtaa epäilyttävältä. Tekijät halusivat pilkata poliittisesti korrektia EU-rahoitteista propagandaa ja kuvata symbolisesti maata, jossa kaikkia kusetetaan. Mukaan saatiin laatunäyttelijät.
Borgman (2013, ohj. Alex van Warmerdam)
Epäilyttävä kulkuri keplottelee itsensä yläluokkaisen perheen kotiin. Kuka tai mikä hän on?
Borgman oli ensimmäinen hollantilainen elokuva 38 vuoteen Cannesin pääsarjassa. Näin myös Warmerdamin edellisen työn
De laatste dagen van Emma Blank (2009), jossa odotetaan oikukkaan rouvan kuolemaa. Viehättävän outoja molemmat.
Pikku tähti (
Broker / Beurokeo, 2022, ohj. Kore-eda Hirokazu)
Katsoessani en tiennyt, että ohjaaja on japanilainen, erinomaisen
Shopliftersin (2018) tekijä. Ilmankos tuli samanlainen fiilis. Inhimillisiä tyyppejä. Alussa äiti hylkää vauvansa, joka päätyy parin adoptiobisnestä tekevän pikkukonnan käsiin.
Vielä: James Whalen scifiklassikko
Näkymätön mies (USA, 1933), Dario Argenton kauhumysteeri
Inferno (Italia, 1980), Kenneth Lonerganin draama
Manchester by the Sea (USA, 2016), Ádám Császin taidesatiiri
Three Thousand Numbered Pieces (
Háromezer számozott darab, Unkari, 2022), Nuri Bilge Ceylanin draama
About Dry Grasses (
Kuru Otlar Üstüne, Turkki, 2023).