Cinéma (Elokuvat)

La dolce vita - vapaata keskustelua arjesta ja harrastuksista

Kuinka usein käyt elokuvissa?

Kerran kuussa tai useammin
19
11%
Kerran kahdessa kuussa
22
13%
Kolmen tai neljä kuukauden välein suunnilleen
39
22%
Ehkä pari kertaa vuodessa
58
33%
Kerran vuodessa tai harvemmin
36
21%
 
Ääniä yhteensä: 174

pmama
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 1021
Liittynyt: 25 Elo 2013, 15:39
Paikkakunta: Lahti

Re: Cinéma (Elokuvat)

Viesti Kirjoittaja pmama » 01 Elo 2020, 10:48

Samaa mieltä, oli kyllä mukava elokuva, kirvoitti monet naurut. Elämää Neuvosto-Virossa on kuvattu lempeän ironisesti. Näyttelijät olivat mukavia. Uusi asia minulle oli se, kuinka monikulttuurinen Viro silloin oli. Inkerinsuomalaiset olivat todella pahassa raossa.
Kannattaa katsoa Näkemiin Neuvostoliitto.

Avatar
Serduchka
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 46732
Liittynyt: 22 Huhti 2007, 17:16
Paikkakunta: Pori

Re: Cinéma (Elokuvat)

Viesti Kirjoittaja Serduchka » 01 Elo 2020, 11:52

Mä kiinnostuin leffasta jo, kun Pete mainitsi siitä torstain viestissään. :uujee: Oispa rahaa (leffalippuun siis). :lohduton:
All you wanna be is trendy

Avatar
Serduchka
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 46732
Liittynyt: 22 Huhti 2007, 17:16
Paikkakunta: Pori

Re: Cinéma (Elokuvat)

Viesti Kirjoittaja Serduchka » 05 Elo 2020, 23:07

Katsoin juuri Liviltä Kerro, kerro kuvastin -elokuvan, joka loppui ihan äskettäin. Se oli varsin mainio mukaelma klassikkosadusta Lumikki. :peukku: Julia Roberts veti ilkeän kuningataren roolin todella hyvin ja Armie Hammer oli varsin hurmaava prinssinä. :rakkaus:
All you wanna be is trendy

Avatar
sziget
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 9675
Liittynyt: 03 Touko 2006, 20:56
Paikkakunta: Helsinki

Re: Cinéma (Elokuvat)

Viesti Kirjoittaja sziget » 23 Elo 2020, 00:02

Night Visions -festari esitti Paul Verhoevenin Showgirlsin (1995) ja dokumentin You Don't Nomi (2019) sen vastaanotosta. Kritiikki tyrmäsi elokuvan täysin, mutta siitä on myöhemmin tullut kulttisuosikki. Satiiria ymmärrettiin, kun se kohdistui väkivaltaan kuten Robocopissa (1987). Seksin nostaminen etualalle johti moralistiseen roskaksi julistamiseen. Suomen kinoihin Showgirlsiä ei edes huolittu vaan se julkaistiin täällä vain videona.

Päähenkilö Nomi pyrkii stripparista ison show'n tähdeksi keinoja kaihtamatta. Hallitseva tähti Cristal on Nomin vastapeluri ja peili. Miehet ovat pääasiassa sikoja, jotkut tosin pahempia kuin toiset. Ylikireää ja epäsympaattista Nomia esittävä Elizabeth Berkley sai loistotyöstään vain vuoden huonoimman näyttelijän Razzie-palkinnon. Hän on kuitenkin tietoinen elokuvan uudesta elämästä ja näköjään sinut asian kanssa, dokkarin loppu oli melko liikuttava. Myös Adam Naymanin kirja It Doesn't Suck. Showgirls voisi olla tutustumisen arvoinen. Ja Verhoevenin koko tuotanto.
People, if you feel the love, raise your hands up in the air! (Liettua 2015)

Avatar
hra47
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 4334
Liittynyt: 29 Tammi 2007, 12:53
Paikkakunta: Espoo

Re: Cinéma (Elokuvat)

Viesti Kirjoittaja hra47 » 23 Elo 2020, 00:14

Kuulostaa mielenkiintoiselta dokkarilta. Toivottavasti tulee jostain kautta nähtäville. Pitäisköhän katsoa joskos youtubesta löytyisi. Showgirls ei ole Verhoevenin heikoin leffa. Hollow Man ja Total Recall ovat mielestäni kehnompia. Amerikkalaisen yleisön makuun ei ole luottaminen jos kyseessä on vähänkään epätavallinen elokuva ja niistähän Verhoeven on kuuluisa. Robocop on hänen ylittämätön mestariteoksensa. Starship Troopers ok, vaikka odotukset olivatkin korkealla kun kyseessä oli kuitenkin sama ohjaaja-käsikirjoittaja-pari. Pidän myös hänen Euroopassa ohjaamastaan Black Bookista. Hollannissa ohjaamistaan varhaistöistä olen nähnyt ainakin joitain videolla. En muista niistä paljoakaan...
Kirosanan kaltainen on lempi pohjoinen

Avatar
sziget
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 9675
Liittynyt: 03 Touko 2006, 20:56
Paikkakunta: Helsinki

Re: Cinéma (Elokuvat)

Viesti Kirjoittaja sziget » 24 Elo 2020, 01:44

Harmi että Kavin Verhoeven-sarja jäi näkemättä 2017, siinä oli varhaistöitäkin. Filmihullussa 2/2018 oli pitkä artikkeli, jossa kehuja saivat mm. Turkkilainen namu (1973) ja Black Book. Löytyvät näköjään kirjastosta, täytyypä varata. Lainasin jo Starship Troopersin ja katsoin uudelleen, se on kyllä onnistunut.
People, if you feel the love, raise your hands up in the air! (Liettua 2015)

Avatar
hra47
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 4334
Liittynyt: 29 Tammi 2007, 12:53
Paikkakunta: Espoo

Re: Cinéma (Elokuvat)

Viesti Kirjoittaja hra47 » 09 Syys 2020, 14:12

Oscar-gaalaan tulee kuin tuleekin uudet säännöt vähemmistöjä koskien:

https://yle.fi/uutiset/3-11534485
Parhaan elokuvan Oscar-ehdokkaaksi voi jatkossa päästä vain, jos elokuva täyttää uudet vaatimukset monimuotoisuudesta

Vaatimuksiin liittyy vähemmistöryhmien suurempi edustus sekä valkokankaalla että tuotannossa.
Kirosanan kaltainen on lempi pohjoinen

Avatar
Hanhis
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 4328
Liittynyt: 30 Tammi 2010, 22:04

Re: Cinéma (Elokuvat)

Viesti Kirjoittaja Hanhis » 09 Syys 2020, 22:06

^ :shock:

Kun arvot ja asenteet muuttuvat, uskoisin muutoksia tapahtuvan myös elokuva-alalla ilman keinotekoisia säädöksiä. Se että on pakko olla monimuotoinen, ei tunnu enää tasa-arvolta.

Avatar
hra47
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 4334
Liittynyt: 29 Tammi 2007, 12:53
Paikkakunta: Espoo

Re: Cinéma (Elokuvat)

Viesti Kirjoittaja hra47 » 09 Syys 2020, 22:38

Jep, en mäkään ole kovin innostunut asiasta. Tulee mieleen joitain erinomaisia leffoja, joita ei luultavasti koskaan olisi tuotettu siinä muodossaan näillä säännöillä (esim. all-male-cast John Carpenterin The Thing, vaikkei se mikään oscar-menestyjä ollutkaan). Samoin mietityttää jotkut historialliset elokuvat, joihin on vaikea saada luontevasti esim. etnisiä vähemmistöjä mukaan, ilman että ryhdytään kirjopesemään historiaa.
Kirosanan kaltainen on lempi pohjoinen

Avatar
Hanhis
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 4328
Liittynyt: 30 Tammi 2010, 22:04

Re: Cinéma (Elokuvat)

Viesti Kirjoittaja Hanhis » 10 Syys 2020, 16:25

^ Ehdot voi täyttää myös kameran takana:
Helsingin Sanomat kirjoitti:Uudet vaatimukset on jaoteltu koskemaan neljää ihmisryhmää. Heitä ovat kameran edessä esiintyvät ihmiset, tuotantoryhmä, harjoittelijat ja muissa elokuvan esittämisen vaiheissa työskentelevät ihmiset.

Parhaan elokuvan ehdokkuuden voi saada vain, jos näistä neljästä ihmisryhmästä vähintään kahdessa on ollut tarpeeksi ihmisiä vähemmistöistä tai aliedustetuista ryhmistä.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006630008.html

Moninaisuudeksi lasketaan ilmeisesti kaikki muut paitsi valkoiset cis-heteromiehet. Eiköhän suurissa tuotannoissa täyty helposti vaaditut kriteerit ilman sen kummempia muutoksia. Ja jos ei täyty, seksuaalinen identiteettihän voi olla muuttuva ominaisuus, joten ehkäpä työryhmästä löytyisi pari biseksuaalia lisää. :mrgreen:

Avatar
Rousku
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 30123
Liittynyt: 17 Helmi 2007, 22:57

Re: Cinéma (Elokuvat)

Viesti Kirjoittaja Rousku » 11 Syys 2020, 10:07

Miten elokuviin nykyään mennään?

Onko siellä yhä edelleen salin ovella joku repimässä lippuja? Voiko lipun ostaa kännykkään (kyllä kai?), jota sitten vilautetaan?

Oikeastaan tehtäväni on miettiä, miten laskea, kuinka moni elokuvissakävijöistä käyttää maskia, ja tämä vielä sukupuolen mukaan. Kuulostaa haastavalta. Luulisi, että joku kaivaa maskin naamallee vasta paikalleen istahdettuaan.
Rise, angel, shine, love!

Avatar
klaus-12
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 6704
Liittynyt: 27 Helmi 2014, 19:01

Re: Cinéma (Elokuvat)

Viesti Kirjoittaja klaus-12 » 11 Syys 2020, 14:05

Rousku kirjoitti:
11 Syys 2020, 10:07
Onko siellä yhä edelleen salin ovella joku repimässä lippuja? Voiko lipun ostaa kännykkään (kyllä kai?), jota sitten vilautetaan?
Sen verran mitä on tullut itse käytyä (3-4 kertaa vuodessa ennen koronaa) niin on vain luettu lipusta (sekä fyysisestä että puhelimessa etukäteen ostetusta) se koodi lukulaitteella, eikä enää revitty sitä lipun revitävää juttua (mikä lie virallinen termi :heh: .)
"Nuo kolme koiraa eivät pelkää mitään. Siksi ne ovat niin pelkäämättömiä."

Avatar
sziget
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 9675
Liittynyt: 03 Touko 2006, 20:56
Paikkakunta: Helsinki

Re: Cinéma (Elokuvat)

Viesti Kirjoittaja sziget » 14 Syys 2020, 01:13

R&A-festivaali on sitoutunut 5050x2020-liikkeseen. Vähintään puolet ohjaajista on ei-miehiä (naisia, muunsukupuolisia). Katsojien sukupuolta ei kontrolloida, mutta koronan takia lippuja myydään rajoitetusti. Kokeilen onneani.

Viimeksi katsoin Ina Weissen (ei-mies) Koesoiton. Nina Hoss esittää viulunsoiton opettajaa, jonka itsehillintä rakoilee. Ulkoisesti vähemmän extreme kuin Whiplash (2014), joka kuvasi rumpalin ja fanaattisen opettajan suhdetta. Rajuin käänne toi hassusti mieleen yllä kuvatun Showgirlsin, tuskin tahallista. Päähenkilön elokuva Koesoitto vahvasti on ja lajissaan pätevä.

Nina Hoss on tehnyt hienoja päärooleja Christian Petzoldin filmeissä. Suosikkejani ovat Yella (2007) ja Barbara (2012). Yellan näin äskettäin uudelleen, se on aavemainen. Nimihenkilö pelastautuu uponneesta autosta, mutta todellisuus ei ole entisensä. Tarinan taustalla lymyää kuulemma Carnival of Souls (1962), kehuttu oman aikansa erikoisuus. Täytyypä ottaa selvää.
People, if you feel the love, raise your hands up in the air! (Liettua 2015)

Avatar
Hanhis
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 4328
Liittynyt: 30 Tammi 2010, 22:04

Re: Cinéma (Elokuvat)

Viesti Kirjoittaja Hanhis » 03 Loka 2020, 05:38

Kävin katsomassa Tove-elokuvan heti ensi-iltapäivänä. Kyseessä on elämäkertaelokuva Tove Janssonin vaiheista 40- ja 50-luvuilla. Nimiroolia näyttelevä Alma Pöysti on hurmaava. Suht harvoin tulee elokuvia katsoessa fiilis, että hitto kun näyttelee taitavasti, mutta Pöystin työtä katsoessa näin kävi. :peukku:

Muutenkin elokuva liukuu hyvin. Tove Janssonissa on mystistä elämänriemua ja sen Zaida Bergrothin ohjaama elokuva tavoittaa. Liian raskassoutuinen elokuva ei olisi sopinut Toven hahmoon. Puhdas draama kuitenkin kyseessä, vaikkakin parilla erityisen hauskalla kohdalla (kiitos Pöystin näyttelijätyön).

Elokuvan tarinaa vaivaa ollako vai eikö olla -jaarittelu. Toven ympärille olisi sopinut rauhallisimpiin kuviin luottava ja sitä kautta Toven mielenmaisemiin syvemmin hakeutuva tuotos, mutta joo... ehkä sellaista ei pidä odottaa, jos menee katsomaan kotimaista elokuvaa, jonka täytyy miellyttää vähän kaikkia, että rahoitusta lipsuu. :heh: Elokuvan kerronta ei kuitenkaan säry täysin epäoleellisuuksiin (toisin kuin Bergrothin parin vuoden takainen ohjaus Miami). Ja kun lähes joka kuvassa oleva Alma Pöysti kannattelee tunnelmaa vahvasti, kohtauksista irtoaa ytyä.

Hyvä että Tove Jansson sai oloisensa elokuvan. <3

PS. Jos oikeasti tahtoo sukelta Janssoniin elävän kuvan muodossa, Toven ja Tuulikin saarikesistä kertovaa dokumenttia Haru, yksinäisten saari voin suositella tuhannesti.
Viimeksi muokannut Hanhis, 14 Loka 2020, 08:39. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Avatar
Jufo81
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 1787
Liittynyt: 11 Touko 2011, 19:14

Re: Cinéma (Elokuvat)

Viesti Kirjoittaja Jufo81 » 03 Loka 2020, 12:26

Tuli käytyä Finnkinossa vitosen päivillä katsomassa Seurapeli ja Lost Boys

Seurapeli ****: Hyvää suomalaista ihmissuhdedraamaa. Olisin vain toivonut, että psykologiset jännitteet olisi vedetty vielä pidemmälle, elokuva loppui aika sovittelevasti. En myöskään ymmärtänyt turpaanlyömiskohtausta. Parissa kohtaa repliikit olivat aika siinä rajoilla että kuulostavatko ne korneilta. Hesarin viisi tähteä oli liioittelua kuten se oli Tenetinkin kohdalla.

Lost Boys: En osaa antaa tälle tähtiä kun en tykännyt yhtään mutta tiedostan, ettei elokuva huono ole. Jonkun kaukomailla kuolleen nistin viimeisten hetkien selvittely ei vain tuntunut kovin kiinnostavalta. Ja huonossa hapessa olevia huumepäitä oli raskasta katsoa pari tuntia. Näytös, jossa kävin, oli anniskelunäytös ja oli jotenkin omituista, että vieressä tällätyt pukuherrat ja rouvat siemailivat kuohuviiniä samalla kun ruudulla piikitettiin metaa suoneen. :roll:
Elämä on keitto, minä olen haarukka

Avatar
hra47
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 4334
Liittynyt: 29 Tammi 2007, 12:53
Paikkakunta: Espoo

Re: Cinéma (Elokuvat)

Viesti Kirjoittaja hra47 » 13 Loka 2020, 19:53

Suuren maailman tuulet heiluttelevat Jussi-palkinnonkin jakoperusteita?
Joku totesi minulle, että bileistä tulee tylsemmät, kun näyttelijöille jaetaan vähemmän palkintoja, mutta silläkin uhalla olen sitä mieltä, että urheilutermein sanottuna kaikkien pitäisi päästä pelaamaan samaan kaukaloon, Knihtilä sanoo.
Jääkäämme siis odottamaan, että jääkiekossakin mies- ja naisjoukkueet yhdistetään.

https://yle.fi/uutiset/3-11590558
Kirosanan kaltainen on lempi pohjoinen

Avatar
Pete
Press
Press
Viestit: 28727
Liittynyt: 14 Marras 2003, 11:59
Paikkakunta: Helsinki

Re: Cinéma (Elokuvat)

Viesti Kirjoittaja Pete » 13 Loka 2020, 20:12

hra47 kirjoitti:
13 Loka 2020, 19:53
Jääkäämme siis odottamaan, että jääkiekossakin mies- ja naisjoukkueet yhdistetään.
Tuo rinnastus ei toimi, koska jääkiekko ja näytteleminen ovat fyysisiltä vaatimuksiltaan aivan eri tasolla. Näyttelemisessä sukupuolen tuomalla fyysisellä vahvuudella ei ole väliä.
"My level of excitement for tea is highest when I’m thinking about drinking it and lowest when I’m actually drinking it." - Sarah Cooper-

Avatar
hra47
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 4334
Liittynyt: 29 Tammi 2007, 12:53
Paikkakunta: Espoo

Re: Cinéma (Elokuvat)

Viesti Kirjoittaja hra47 » 13 Loka 2020, 20:21

Sen takia mä en malttanutkaan olla lainaamatta kommenttia. Tokihan jääkiekon säännöt laadittaisiin uusiksi tuollaisessa tapauksessa...
Kirosanan kaltainen on lempi pohjoinen

Avatar
sziget
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 9675
Liittynyt: 03 Touko 2006, 20:56
Paikkakunta: Helsinki

Re: Cinéma (Elokuvat)

Viesti Kirjoittaja sziget » 13 Loka 2020, 23:48

Undine - Aallotar on Christian Petzoldin uusin. Berliinin arkkitehtuurista esitelmöivä museo-opas tapaa sukeltajan, rooleissa jo Transitissa (2018) näytelleet Paula Beer ja Franz Rogowski. Taustalla kummittelee ainakin Fouquén satu Aallotar (Undine, 1811), muuan mielikirjoistani. Mitään tuttua tarinaa ei toisteta sellaisenaan, katsojalle jää purtavaa.

Puolan elokuvaviikolla näin kaksi hyvää uutuutta, mutta huippu oli R&A:n esittämä synkänkarhea Corpus Christi, joka kertoi valepapista. Nuorisokriminaali Danielin opintie on tukossa. Sattuman ja hätävalheen kautta hän päätyy pikkukylän paimeneksi. Uskottava habitus ja vilpitön sisäinen palo saavat vastakaikua, vaikka työohjeita täytyy hakea netistä. Komediaa ei tule, helppoja ratkaisuja ei ole.
hra47 kirjoitti:
13 Loka 2020, 19:53
Suuren maailman tuulet heiluttelevat Jussi-palkinnonkin jakoperusteita?
Siltä näyttää. Eipä liikuta Jussit eikä suomifilmi muutenkaan. Stallarit saavat palkita vaikka vessanpöntön, jos se parhaiten levittää heidän aatettaan. Suurhenkilöistä lisää filmattuja näköispatsaita, mieluiten kännäävistä suurhenkilöistä. Ideologia edellä mennään. Ei ole hyviä ja huonoja elokuvia, on vain oikeaa ja väärää ideologiaa. Toveri Stalin sen ymmärsi ja oikeassa oli. :joojoo:
People, if you feel the love, raise your hands up in the air! (Liettua 2015)

pmama
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 1021
Liittynyt: 25 Elo 2013, 15:39
Paikkakunta: Lahti

Re: Cinéma (Elokuvat)

Viesti Kirjoittaja pmama » 25 Loka 2020, 08:23

Kävin katsomassa Tove-elokuvan, oli mukava ja viihdyttävä. Elokuva keskittyy Toven nuoruuteen ja uran alkuvaiheisiin. Hyviä näyttelijöitä ja mainio ohjaus. Ajankuva on hienosti tuotu esiin. Jotenkin syksyiset marras-maisemat korostavat Suomen pitkää masentavaa kaamosaikaa. Silti nuorten ihmisten elämä on täynnä tapahtumia, pettymyksiä ja ilon aiheita.

Avatar
sziget
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 9675
Liittynyt: 03 Touko 2006, 20:56
Paikkakunta: Helsinki

Re: Cinéma (Elokuvat)

Viesti Kirjoittaja sziget » 26 Marras 2020, 23:28

Kauhuodysseiani jatkuu. Viime aikojen parhaita:

Two Thousand Maniacs! (1964)
Hershell Gordon Lewis tuli luoneeksi splattergenren pohtiessaan, miten itsenäinen yrittäjä pärjäisi Hollywoodille. Ei suuri ohjaaja, mutta ideoita riitti. Kolme pohjoisen pariskuntaa narrataan etelävaltion pikkukaupunkiin, jossa sydämellinen pormestari tekee heistä festivaalin kunniavieraita. Tarkoitus on murhata heidät juhlakansan riemuksi! Rikosmysteerin tyylinen The Wizard of Gore (1970) kertoo taikurista, jonka veriset illuusiot käyvät toteen. Lavalta ehjinä kävelleet avustajat löytyvät pian kuolleina.

Black Belly of Tarantula (1971)
Tämä italialainen giallo syntyi pian Dario Argenton läpimurron Kuoleman lintu jälkeen. Pätevät tekijät ja Ennio Morriconen musiikki. Tappaja lamaannuttaa naisuhrinsa myrkyllä, jotta he olisivat tajuissaan silpomisen aikana. Ulkokuvia Roomasta ja takaa-ajo katolla. Giancarlo Giannini on poliisi, joka kokee olevansa väärässä ammatissa. Barbara Bouchet näyttelee ensimmäistä uhria, hänen hieno uransa jatkuu nykyaikaan asti. <3

Sleepaway Camp (1983)
Suomessa mökkeillään, Amerikassa nuoret passitetaan kesäleirille. Ujo ja outo Angela menetti isänsä ja veljensä veneturmassa. Serkkupoika puolustaa häntä kiusaajilta. Kostoslasher, jonka loppu on unohtumaton. Tehosteilla ei mässäillä, mutta murhat ovat melko karuja. Jatko-osia syntyi uusin voimin pari. Niissä joukko harvenee vauhdilla ilman kunnollista ideaa, klassikon ja pelkän vitsin ero tulee selväksi. Alkuperäinen tekijä Robert Hiltzik palasi teemaan vielä 2008.

Wrong Turn (2003)
Metsässä asuu sisäsiittoinen kannibaalijengi, joka vetää päätieltä eksyneitä turisteja naamariin. Jahdatut päähenkilöt ovat ihan mukavia, mahdollinen pataan joutuminen ei tunnu lainkaan ansaitulta. Tarina on hyvin kirjoitettu, kaipaan jatko-osia, niitä onkin useita. Asetelma vastaa pitkälti Helsingin ja juntti-Suomen suhdetta. Juuri tuollaista siellä Kehä III:n ulkopuolella on!

Kill List (2011)
Brittiläinen trillerin ja horrorin sekoitus. Vaimo valittaa, kun rahat loppuvat eikä mies mene töihin. Tuttu pariskunta tulee kylään, nyt olisi rahakas keikka tarjolla - miehet ovat siis palkkatappajia. Elokuvissa ammattia usein glorifioidaan, ohjaaja Ben Wheatley halusi välttää sen, siksi väkivalta on ronskia. Päähenkilöllä keittää yli, sitten homma muuttuu tosi oudoksi. (Aikoinaan jouduin lähtemään näytöksestä kesken pois. Kyllä harmitti. Vihdoinkin selvisi, miten siinä käy. :D )

The Boy (2016)
Kevyt välipala. Amerikkalainen Greta tulee lapsenlikaksi englantilaiseen kartanoon. Lapsi on nukke, todellinen poika kuoli vuosia sitten tulipalossa. Elokuva ei yritäkään olla mikään Child's Play tai Annabelle. Näppärä pieni säikyttely.
People, if you feel the love, raise your hands up in the air! (Liettua 2015)

Vastaa Viestiin