Viisukuppila

Täällä ei ole pelipulinaa? No nyt on. Keskustelua siis kaikista mahdollisista peleistä; lautapeleistä, konsolipeleistä, leikeistä ym.

Jos olet mäkihypyn ystävä, kannattaa kokeilla Deluxe Ski Jump-pelisarjaa, vaikea peli, mutta onnistuminen tekee hyvää. Olen yksi maailman parhaista, ei siinä mitään. Mutta joo, koukuttava on. Kannattaa kokeilla. Koko peli ei maksa kuin 15 euroa jos jää koukkuun.

Itse olen viidenvanhasta saakka pelannut NES (Nintendo Entertainment System) -pelikonsolilla vähän kaikenlaisia pelejä. Tällä hetkellä kokoelmastani löytyy Suomeen importattu, tosin tällä hetkellä epäkuntoinen NES-PAL-001 -konsoli, sekä toimiva saksalainen NESE-001 -konsoli. Pelejä löytyy loosena (eli ilman koteloa ja ohjekirjaa) 16 kappaletta, joista yksi pirapeli. Lisäksi CIB:inä (Complete in box, eli ohjekirja, pelin suojus ja kotelo + vielä alkuperäiset styroxit) löytyy yksi peli.
Rahaa näihin menee melkoisesti, pelejä kun ei löydy halvalla ihan mistä vaan. Lisäksi konsolit ja pelit tarjoavat muutakin ajanvietettä, kuin sitä pelaamista, esimerkiksi konsolin ja pelien puhdistamista. Tulevaisuudessa olisin aikeissa korjata tuon epäkuntoisen konsolin ja modata toisen konsoleistani, jolloin siihen sopisivat muutkin kuin eurooppalaiset NES-pelit.

Mielestäni uudenaikaiset videopelit ovat melko lailla toistensa kopioita, mitä nyt jonkin verran olen pelannut Call of Duty - Black Ops:ia ja muutamaa vastaavaan kategoriaan kuuluvaa peliä, The Sims -pelejä ja monia nettipelejä. NES-aikakaudella pelejen tekeminen todellakin vaati jotain. Vaikka grafiikat eivät tosiaankaan vastaa jokaisen nykynuorison edustajan tottumuksia ja pelitkin voivat vaikuttaa vain tylsiltä tasohyppelyiltä, harrastukseen jää todella helposti koukkuun.

Joskus muinoin pelasin päivät pitkät pleikkakakkosellani NHL:ää (04, 05, 06 ja 07), F1:siä (03 ja 04) sekä kaikkien aikojen suosikkipeliäni Gran Turismo 4:sta. Nyt en tosin ole muutamaan vuoteen koskenutkaan pleikkaani, vaikka se onkin aivan läppärin vieressä. Toisaalta se ja televisio ovatkin jo vähän kaputt, enkä ole jaksanut tehdä niille mitään.

Saimme viime syksynä Pleikka3:n ja sain vaimolta joululahjaksi siihen Gran Turismo 5:n. Sitä tuli joulun jälkeen pelattua sen verran, että vaimon mielestä olin jäänyt koukkuun.

Minulla oli muksuna Sega Megadrive 16bit. Sen jälkeen pelailinkin vain tietokoneella (Pentium 100mhz vuonna 1996). Tulevaisuudessa olen pohtinut hankkivani Playstationin.

Mulla on tämmönen historia tietokonepelien kanssa. Aika helppo nähdä, mitkä oli mun lempigenret:

Ongelmanratkomispelit
-Star Trek Deep Space Nine - Harbinger (todella kökkö peli mutta on ensimmäinen pelini tietokoneelle)
-Ripley's Believe it or not (Tästä se rakkaus ongelmanratkomispeleihin alkoi)
-The Day of Tentacle (klassikko!)
-Sam & Max (voiko parempaa huumoria olla? )
-Broken Sword - Sleeping dragon (ehkä yksi parhaimmista peleistä ikinä! )
-Grim Fandango (Myöskin yksi parhaimista peleistä!!!)
-Lighthouse (Vähemmän tunnettu? Mutta oli visuaalisesti erittäin kaunis, haastavat ongelmatehtävät... ihan loistopeli!)


Strategiapelit
-Settlers -sarja (ainakin II ja III, ja erityisesti kolmannessa osassa se musiikki on ihanaa!)
-Command & Conquer (sekä tiberium-sodat että red alert)
-Civilzation II-IV (viides osa tuskin pyörii minun koneellani vielä )
-Warcraft ( örkit ja ihmiset rulaa )
-Sim City 2000-3000-IV-Societies (erityisesti rakastan osaa IV )
-Caesar ja Pharaoh
-Worms
-Tropico 3 (vuosi sitten ostin, kyllästyin melko nopsaa. Onneksi ei maksanut paljoa).
-Sims (lähinnä käytin sisustuksen tarkasteluun )

1st person shooter
-Doom
-Doom 2 (Minulle muuten tulee jostain syystä näistä peleistä huono olo, jos katson vieressä. )
-Lands of lore I ja II (en tosin nyt tiedä voisko tätä tähän laskea, mutta hahmon silminhän tässä mennään ja
tapellaan örkkejä vastaan)

3rd person
Star Wars - Episode I

Mä olen aina pelannut tietokonepelejä, en juuri koskaan konsolipelejä. Tietokonepeleistä suosikkejani ovat Civilization-pelit (mulla on se viideskin ) sekä Sim City-pelit. Olen ollut myös koukussa Europa Universalis II -peliin. Nykyään pelaan hirveen, hirveen vähän.

Ai niin, ja nuorempana pelasin myös paljon Red Alert -pelejä, ja vielä nuorempana Mortal Kombatia!

Mä olin yläasteikäisenä koukussa Aapeliin!

Mä oon pelannu pienestä pitäen, sekä tietokoneella että konsoleilla.
Ensimmäinen tietokone oli Amstrad (Commodoren kilpailija tais olla), joka toimi pelikoneena, c-kaseteilla oli jos jonkinnäköstä peliä. Kone oli tän näkönen

Myöhemmin tuli ostettua PC, 66MhZ muistan hinnankin, 12 000mk ( ). Pelattua tuli Space Questeja, Doomia, Simon the Sorcereria, Wormsia yms yms yms. Pikkuhiljaa tuli päivitettyä konetta paremmaks.

Konsoleita olen omistanut Playstation 1, Playstation 2, Nintendo 8bit, Nintendo 64 ja Xbox.

Tällä hetkellä taloudesta löytyypi Ps3, Xbox360 sekä Wii. Kaikille näille kolmelle on hirmu kasa pelejä, joita tulee pelattua vaihtelevasti. Xbox 360:lle on Kinect-kamera ja sille sopivia pelejä löytyy kuntoilua, tanssia sekä minipelejä.

Ihana pelipulina

Mä olen aloittanut peliurani isoisäni Commodorella! Tuolloin tuli sisarusten kanssa väännettyä paljon mm. Bubble Bobblea, Mission impossiblea ja erilaisia urheilupelejä, esim. 10-ottelupeli Decathlonia - voi luoja sitä joystickin rynkytystä!
Kotiin hankitulla Atarilla tykkäsin pelata Maniac Mansionia, ja tuolta kai sitten lähtikin innostukseni ongelmanratkaisu/seikkailupeleihin, ja myöhemmin tulikin koluttua PC:llä Monkey Island -pelejä, DOTT (tietenkin), Sam & Max hit the Road, Space Quest -pelit, Indiana Jones and the Fate of Atlantis (Indiana Jones ja Atlantis-myytti, voiko parempaa yhdistelmää ollakaan ). Strategiapeleistä Colonization ja Civilization (nelosta pelailen nykyään) ovat olleet niitä mieluisimpia ja FPS:istä vanhat kunnon Wolfenstein 3D ja Doom ovat edelleenkin mainioita pelejä. Kaiholla muistelen myös peliä Ultima Underworld - the Stygian Abyss, joka jäi multa aikoinaan pahasti kesken. Taidanpa olla pelimaussani pahasti jumittunut 90-luvulle, aikamoinen vaikutus pelihistoriaani on ollut toki veljelläni, tuskin muuten olisin moniakaan näistä peleistä tullut pelanneeksi. Nykyisin mulla on PC:n ohella myös Wii, mutta siihen en ole jäänyt pahemmin koukkuun.

Olen jäänyt koukkuun Okamideniin. Eikä ihme, kauniit grafiikat ja musiikki suorastaan hivelevät silmiä ja korvia. Lisäksi hahmot ja bossit ovat luovia (erityisesti Renjishi) Jos vain olisi Wii, niin voisi pelata Okamia. Hiivatti...

Okamiden taitaa olla ensimmäinen pelaamani peli, jossa on kunnon bossi-taisteluja...

En voi käsittää, kuinka Little Big Planetia (PS3) voidaan mainostaa lapsen ensimmäiseksi peliksi. Kovin on vaikea ja pelottava sellaiseksi!

Sain joululahjaksi maantietopainotteisen Vagabond-lautapelin. Pelasin sitä vasta äsken ensimmäistä kertaa, ja olipas se mahtava! Älyttömän monipuolinen! Luulen voivani suositella peliä ainakin nimimerkki kwakille.

Haastan teidät. 47,6 metriä kunnolla juosten.

^ Täähän on hauska, mutta miten mä en vaan kykene juoksemaan kunnolla?

Mietin kirjoitanko tämän shoppailuihin vai pelipulinaan, mutta päädyin kirjoittamaan tänne nyt kuitenkin. Eli löysin viikonloppuna Tarjoustalosta 3-in-1 kaukosäätimen Playstation 3:n! Tässä kaukosäätimessä on mukana vielä näppäimistö ja vielä kätevä kakkosohjain pleikkarille. Eli siis kaikki kolme yhdessä paketissa. Ja hintaa tälle tuli vain 20 €! Merkki ei tietenkään ollut Sonyn, vaan joku halpis, mutta kyllä se oikein hyvin tuntui pelittävän, kun testailin sitä. Nyt helpottuu mulla mm. dvd-levyjen katselu ja kirjoittaminen.

Lisäksi höpsäännyin ostamaan Pleikkarille Fitness pelin. Pelissä siis liikutaan Move-ohjainten avulla ja kerätään pisteitä, esim. käsillä pitää osua erilaisiin kohteisiin ja samalla liikkuu ja hiki virtaa. Nyt alkaa ankara kotijumppa ja pisteiden keryy.

/Edit: kirjoitusvirhe.

Pete kirjoitti:Sain joululahjaksi maantietopainotteisen Vagabond-lautapelin. Pelasin sitä vasta äsken ensimmäistä kertaa, ja olipas se mahtava! Älyttömän monipuolinen! Luulen voivani suositella peliä ainakin nimimerkki kwakille.

Pelasin tuota vasta jokin aika sitten kaveriporukalla ja tuntui kyllä olevan aika sekava ja monimutkainen. Maantiedeosuus oli tietenkin ihan kiva, mutta en ole muutoin mikään tietokilpailujen ykkösfani.

^ Ei se tunnu sekavalta enää sen ensimmäisen pelikerran jälkeen.

YleX Aamu on pelauttanut 8-bittistä Nintendoa 9-vuotiaalla Ukolla. http://ylex.yle.fi/ylex-areena/play/1710085

Mattokauppias kirjoitti:^ Täähän on hauska, mutta miten mä en vaan kykene juoksemaan kunnolla?

Tuota on myös tituleerattu kaikkien aikojen vaikeimmaksi peliksi

Mua on alkanut houkuttaa Wii Onko kellään mitään syytä, miksi kohta 27-vuotiaan naisihmisen ei pitäisi sellaista hankkia?

Wii on kiva! Mä taas mietin, jos ensi vuonna hankkisi PS3:sen.

Molemmat konsolit löytyvät, ja molemmissa on puolensa. PS3 on oikein hyvä laite.

Wiin hinta lienee alhainen nyt, sillä sen seuraaja Wii U julkaistiin Euroopassa 30. marraskuuta. Joulun jälkeen sen voi todennäköisesti poimia hyvinkin halvalla. En mene takuuseen tulevaisuuden pelijulkaisuista Wiille, mutta löytyy sillekin pelattavaa tässä vaiheessa.

PS3:n hinta on sekin mennyt alas ajan mittaan, vaikka PS4:sta ei näy eikä kuulu. Se onkin erinomainen ostos - pelejä on tarjolla melkoinen valikoima ja laite on tehokas. Sitä paitsi uudet pelit julkaistaan PS3:lle todennäköisesti vielä vuosia PS4:n julkaisemisen jälkeen, mikä tarkoittaa että pelit eivät ainakaan lopu kesken.

Suosittelen lämpimästi LA Noirea, mikäli Vompeli PS3:n ostaa. Loistava tuotos.

---

EDIT: Kuulostan melkein mainosmieheltä.

Vompeli kirjoitti:Wii on kiva! Mä taas mietin, jos ensi vuonna hankkisi PS3:sen.

Mä hankin PS3:n pelaamista varten pari vuotta sitten ja olen pelannut sillä yhtä (kaupasta ostettua) peliä. Toki vähän Angry Birdsiäkin kokeilin (en jaksanut) ennen sen saapumista Facebookiin, mutta siinä se. Ei ole vaan jaksanut pelailla mitään vanhaan malliin, mutta kyllähän tuo leffan katseluunkin soveltuu hyvin.

UFOPOLI kirjoitti:

Mattokauppias kirjoitti:^ Täähän on hauska, mutta miten mä en vaan kykene juoksemaan kunnolla?

Tuota on myös tituleerattu kaikkien aikojen vaikeimmaksi peliksi

Mä oon päässyt ton jopa läpi. En tyylillä, en nopeudella, mutta kuitenkin. Tais olla lähempänä kymmentä minuuttia se aika ja edellinen samansuuntaiseen aikaan päätynyt yritys katkesi johonkin 95 metrin tienoille. Se aita oli pahin.

Mulla on hirrrrveesti pleikkarille (ps3), xboxille (360) ja wiille pelejä. Viimeisin ostos pleikkarille on FarCry3

Minulla on Wii, jolla en ole tehnyt mitään yli kahteen vuoteen. Enkä usko, että teenkään enää koskaan.

Se on sinänsä merkityksellinen laite elämässäni ( ), sillä sen ansiosta/avulla aloitin urheilun kolmisen vuotta sitten. Ja suuren painonpudotuksen.

Jos olet skidi kiinnostunut, ota yhteyttä.

^Onko pelejä? Katsoin juuri tarjouksen, jonka tässä käyn lähiaikoina poimimassa, jos parempaa ei tule vastaan, joten pistäpä tarjousta boksiin Mä ihan oikeasti olen nimittäin valmis wiille. Xboxiakin vähän sillä silmällä vilkuilin, mutta se lienee liian tyyris tädille. Tiedän myös sen, että alkuvuoden alennusmyynneistä sen varmaan saisi paremmalla hinnalla kuin joulutarjouksista, mutta en välttämättä ehdi niihin, koska olen matkoilla.

Wiin tanssimaton valmistus on kuulemma lopetettu
Olisikohan sen sijaan Wii Sing hintansa väärti Singstarista tykkään ainakin, joten voikohan tuo paljon poiketa siitä? Ja tahtookohan kukaan tutuistani pelata sitä?

Tahdon.

Katselin tänään kaupassa laulupeliä, jossa on Euphoria

Mun peliura alkoi vuonna 1987 Commodore 64:llä. Oli 14-tuumainen putkitelkku ja kasettiasema. Taottiin Bubble Bobblea, Giana Sistersiä, California Gamesia, IK+:aa, Frankie Goes To Hollywoodia ja monia muita.... Parasta oli, kun opittiin virittämään itse kasettiasemaa poraamalla siihen reikä ja ruuvaamalla tietty määrä kierroksia ns. turbopelejä varten. Ja koodausurani huipun saavutin, kun keksin Bubble Bobbleen kuolemattomuuskoodin, eli rajattomat elämät!

Obs! Elektroniikkapelit olivat kova sana ennen konsolipelejä! Tallessa on liuta Nintendon kaksiruutuisia "Game & watcheja".

Menenpä tästä

Jep, elektroniikkapelit oli kova juttu. Tässä taannoin kuulin, kun kaksi ikääntyneehköä rouvaa jutteli keskenään, ja toinen kertoi, että heidän Saimi-Petterinsä tahtoo nykyään vaan niitä elektroniikkapelejä. Meinasin jo rynnätä tänne kysymään, ovatko elektroniikkapelit mahdollisesti tehneet paluun, mutta sitten aloin epäillä, että rouvan pelitietoisuus vain oli päivittymättä.