Viisukuppila

Tämmöisestä kuulin vahingossa radio-Suomesta... (nyt on kyseinen ohjelma menossa).

http://ohjelmaopas.yle.fi/mediaoppaat/r ... 1301271306

Näin tehtiin Iskelmä-Suomi

Toimittaja Pekka Laine kertoo Iskelmä-Suomi tv-sarjan ja radio-ohjelman synnystä. Haastattelijana Sanna Jussila.

TV-sarjaakin luvassa....

Jaoin omaksi aiheeksi musiikista /bm

Maanantaina siis alkaa

http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkis ... ma-suomi-0

Odotan ohjelmasarjaa suurella mielenkiinnolla!

Erittäin mielenkiintoiselta vaikuttaa

http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#toimit ... 0historiaa

http://yle.fi/uutiset/iskelmaan_tarttuu ... ja/6471709

Ensimmäinen jakso nyt Teemalla ja Areenassa

http://areena.yle.fi/tv/1783183

Tulee myös sunnuntaina telkkarista uusintana...

romualdo Viisulassa kirjoitti:Koskettava dokumentti nähtiinkin eilen Yle Teemalla Iskelmätähtiemme kohtaloista... ihmettelin vain sitä että Laila Kinnusen osuus jäi siinä muita vähäisemmäksi... ! ... ? ... arkistomateriaalia olisi mahtunut enemmänkin mukaan niiten teennäisten nykyaikana kuvattujen tunnelmakuvien sijaan...

Kakkosjakson aihe on kuningattaret , jos sitten tulee enemmän Lailaa

Katselin ja vaikuttaa ihan Rock Suomen veroiselta. Sekä hyvässä että huonossa - valtavan mielenkiintoinen ja hyvin tehty, mutta kyllä tästä ensimmäisestä osasta paistoi läpi sellaiset 1970-80-luvun rokkijournalistin näkökulmat ja painotukset. Ekan jakson tarkoitus (en ihan alusta ehtinyt mukaan) kai oli kuvata sitä iskelmälaulajamyyttiä? ja sitä kyllä kuvattiin, muttei erityisemmin purettu vaan vahvistettiin. Myyttisiksi ikoneiksi nostettiin ihan niiden rokkijournalistien arvostuksen perusteella.

Ensimmäistä jaksoa katsoi yli puoli miljoonaa ihmistä, Teeman katsojaennätys

http://yle.fi/uutiset/iskelma-suomi_tek ... sa/6481843

Tykkäsin kovasti. Pienimuotoinen kulttuuriteko jälleen Yleltä. Yle

Roope kirjoitti:Ensimmäistä jaksoa katsoi yli puoli miljoonaa ihmistä, Teeman katsojaennätys

http://yle.fi/uutiset/iskelma-suomi_tek ... sa/6481843

Kyllä sitä mainostettiinkin. Tais olla jopa illan pääuutislähetyksessä.

Niin on mainostettu erästä toistakin ohjelmaa

http://www.viisukuppila.fi/phpBB3/umk-2 ... l#p1052084

Tänään siis teemana kuningattaret

http://areena.yle.fi/tv/1790080

Nonnii, minulta loppui kärsivällisyys tämän kanssa. Tämä on ihan onneton. Jo toi edellinen osa oli ihan liikaa tämän päivän ohuesta näkökulmasta ja nyt siis tunti Paulaa ja Katria, jotka ovat muutenkin kokoajan ja joka paikassa. Näillä tekijöillä ei selvästikään ole mitään oikeaa otetta iskelmään. Kamalan turhauttavaa katsoa, kun, vaikka ihan lapsi olin, niin muistan esimerkiksi 1970-luvun iskelmän niin paljon rikkaampana ja monipuolisempana. Naislaulajiakin oli paljon ja suurempia nimiä kuin nämä kaksi.

Ja jos myöhemmin jotain muita tuleekin kun tämä on tämä kuningattaret jakso, niin draaman kaari on osien suhteen ihan väärä. Ensiksi pitäisi tykittää se kokonaiskuva ja sitten syventyä pariin artisiin, jos haluaa korostaa, että näistä ne ikonit tuli.

Täysin samaan mieltä Ta1jan kanssa. Surkea mikä surkea. Sinnettelin tosin kyllä loppuun asti. Marionista oli peräti kaksi kuvaa, yhteiskesto noin 2 sekuntia. Kaiken huippu oli kun kuvattiin niitä kahta nuorta naista minuuttitolkulla, vaaleaa ja tummaa, joissa ei ollut edes yhtään samaa näköä kummankaan iskelmätähden kanssa. Ehkä se Rock-historiikki onnistui paremmin (en tiedä kun en katsonut), mutta tämä oli hyvin vaatimatonta katsottavaa.

Pari euroviisuakin nelosjaksossa

http://areena.yle.fi/tv/1806160

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/k ... edia=17937

Sarja paranee edetessään. Kolmosjakso vaikutti aiheeltaan sellaiselta, että "jaksankohan edes katsoa" mutta katsoin kuitenkin ja se oli tosi hyvä ja mielenkiintoinen! Ja nelosjakso vasta mielenkiintoinen olikin! Teki ihan mieli lähteä levykauppaan ostamaan Scandia-musiikin helmiä! Ja seuraava jakso! Se SE vasta mielenkiintoiselta vaikuttaakin

On kyllä parantanut ja vihdoin mielenkiintoinen, mutta alku oli niin ärsyttävää, että edelleenkin vaikea olla kiinnittämättä huomiota niissä alkujaksoissa paljastettuihin asenteisiin.

Kyllä on naisten puhetapa ja laulamistapa muuten muuttunut. Lailakin näyttää nuorena laulaneen käyttäen niitä nyt vähän sietämättömältä tuntuvia pikkutyttömaneereita, jotka 1950-luvulla siihen ilmaisuun puheessa ja laulussa kuuluivat.

ta1ja kirjoitti: Kyllä on naisten puhetapa ja laulamistapa muuten muuttunut. Lailakin näyttää nuorena laulaneen käyttäen niitä nyt vähän sietämättömältä tuntuvia pikkutyttömaneereita, jotka 1950-luvulla siihen ilmaisuun puheessa ja laulussa kuuluivat.

1960-luvulla taas oli usein tapana, ainakin naisilla, että lauloivat suomeksi ruotsalaisittain korostaen, kuuluu muunmuassa Katri Helenan eka levyllä. En tiedä olivatko laulunopettajat tavallisesti, pääkaupunkiseudulla, ruotsinkielisiä, siis nämä jotka opettivat levylaulamista. Lauletaan l-kirjaimet korostuneen pehmeästi, vetelästi, outoa naukumista ja sanojen rytmitys joskus kummallinen. Laila Kinnusellahan oli ruotsalaistausta ja tämä tietenkin kuului hänenkin laulamisessaan, mutta tuo Katri H.

Kun taas sitten kuuntelee ajan katuhaastatteluja, 1960-luvun lopun, ihan pääkaupunkilaisnuorten puheita, niin taas kuulee kaunista suomalaisnuottia ja oikeata pehmeyttä puheessa, kun nykyään kuulee honotusta ja omituista terätyyvvä puheissa, jotenkin puhutaaan ruotsalaisittain suomea, ainakin pääkaupunkiseudulla teinitytöt.

Eli jotenkin ympäri ollaan käännytty.

Pitää vielä mainita tässä, että ohjelman takana on Pekka Laine. Käsikirjoittaja ja toimittaja ja hänen äänensä myös kuuluu ohjelmassa. Sama Pekka Laine taisi vuosi sitten kuulua UMK 2012-kisan esiraatiin, ja siis karsi kisaan osallistuvia kappaleita.
Ja tässähän hän:
http://areena.yle.fi/tv/1260930

kuu-kuu kirjoitti:1960-luvulla taas oli usein tapana, ainakin naisilla, että lauloivat suomeksi ruotsalaisittain korostaen, kuuluu muunmuassa Katri Helenan eka levyllä. En tiedä olivatko laulunopettajat tavallisesti, pääkaupunkiseudulla, ruotsinkielisiä, siis nämä jotka opettivat levylaulamista. Lauletaan l-kirjaimet korostuneen pehmeästi, vetelästi, outoa naukumista ja sanojen rytmitys joskus kummallinen. Laila Kinnusellahan oli ruotsalaistausta ja tämä tietenkin kuului hänenkin laulamisessaan, mutta tuo Katri H.

Saattoi olla ruotsalaista, tai sitten vain halua ylipäänsä kuulostaa fiiniltä eikä maalaisjuntilta. Mutta ylipäänsä se korkeampi puhenuotti ja sellainen kaiken kattavan sievistelevä sointinaisten puheessakin on ihan kamalaa. Lenita Airisto kuulostaa edelleen siltä ja moni muu ikäpolvensa nainen aikoinaan. Vieno Kekkonen on savolainen, mikä oli totaalisesti häivytetty, hän käytti pientä ja sievää ääntä laulaessaan - vaikea kuulla siitä tämän päivän korvin ohjelmassa mainittua tyylikkyyttä ja maailmannaista, enemmän tulee mieleen baby doll.

On se jännä, kuinka tämän kaupunkijakson perusteella näyttäisi kovin kärjistyneeltä edelleen: joko olet muka ihan umpijuntti tai sitten niin arka siitä ettei sinua vain pidetä umpijunttina, että kaihdat kaikkea omaa. Enkä tarkoita sitä mitä ohjelma kuvasi, että asenteet tuolloin olivat nuo, vaan tämä asenteellinen jako leimasi koko ohjelmaakin. Ihan selkeästi monien suurin fobia ja toisiin kohdistuvien stereotypioiden tuottaja on hajuraon vetäminen siihen ettei kukaan vaan pidä itseä perus(suomalais)junttina, teuvohakkaraisena tai ollilindholmina.

Perusarsyttävä ohjelma edelleen.

Viides jakso olikin viiden tähden arvoinen

http://areena.yle.fi/tv/1814918

Oli hyvä jakso kyllä - tämä ajallinen etäisyys siihen kammottavaan musiikkiinkin oli tehnyt tehtävänsä kohdallani ja kykenin suhtautumaan vähemmän ankarasti. Se yksi Kake Randelinin haikea kakkaple siinä loppupuolella oli suorastaan hyvä. Mutta kyllä on totta, että ihan kamalia ne elektroniset taustat olivat - Eini kuvaili ohuuden tunnetta hyvin. Voi olla että oli jonkinlaista avantgardea yhdistää iskelmään, mutta se itä-euroopplainen bulkkiyökerhosoundi on kyllä useimmiten varsin puistattava. Harva sitä osasi käyttää mielenkiintoisesti ja ajatuksella.

Itsekin sain aloitettua sarjan katsomisen viime yönä. Katsoin uusimman ja ensimmäisen jakson, ja ainakin tämä viimeisin oli ihan mielenkiintoinen, joskin turhanpäiväiset pseudoretrokuvamateriaalit alkoivat puuduttaa. Mielenkiintoita asiaa toki, etenkin Raul Reimanista.

Mutta suurin moka oli soittaa Kakelta Tarjan poptoriversio 2000-luvulta alkuperäisten soundien sijaan.