Viisukuppila

Salla muisteli toisessa ketjussa New Kids on the Blockia, mistä tulikin mieleeni kysellä, että mihinkäs poikabändiin Viisukuppilan asiakkaat ovatkaan aikoinaan olleet hurahtaneita? Ja missähän ne ovat nyt? Take Thatistakin taisi jäädä jäljelle vain Robbie Williams, jonka nuoremmat fanit eivät Taketaattia muistakaan.

Minä en ihka oikeesti ollut mihinkään, mutta pidin seinällä nyykkäreitten Dannyn kuvaa juuri siksi kun kukaan muu ei siitä tykännyt.

Ketjun nimi muutettu eltaantuneista ehaniksi yleisön pyynnöstä /bm

Ja heti tuli mieleeni sellainen bändi kuin XL-5 vai miten se kirjoitettiinkaan? Kirjeystäväni muistaa olleensa sen keikalla joillakin festareilla ja ihmetelleensä pinnallisena teininä, miten jätkät kehtasivat pomppia lavalla ilman paitaa kun ei heillä ollut lihaksia.

HAUSKA OTSIKKO!!! ELTAANTUNEET!!....

Ilkeekö täällä mainita mistä on diggaillut.
:oops:
Nuorena kun muut pojat kuuntelivat Iron Maidenia, Twisted Sisteriä ja muita sen sortin poikabändejä, minä kuuntelin Duran Durania, Kajakoogoota ja Culture Clubia...
Sitten tulivat Yö, Dingo, Mamba, ja BOGART CO!!!

Vanhemmalla iällä olen ostanut pari Take That kokopitkää sekä Backstreet boys levyä. Sekä tietty XL 5 levyt.
Aivan ihana XL 5 balladi "Tää on mun kotini".

Ne on ne melodiat jotka ratkaisevat mistä pitää ja mistä ei.

:oops: :oops: :oops:
Kuuluukohan tämä nyt edes ihan tämän otsikon alle, mutta kyllä mun elämäni eka ja vika poikabändirakkaus oli Herreys´s!!! Bestiksen kanssa päästiin oikein Jäähallin keikallekin ja hänen isänsä tuli mukaan, ettei me kymmenvuotiaat ihan villiinnytty. Ja konsertti olikin elämys -emme voineet käsittää miksi jotkut NOUSIVAT SEISOMAAN kesken konsertin. Päivittelimme sitä pitkään jälkeen päin. Ja kotiinviemisinä saimme vielä poikien nimmaritkin iiiiiihanassa kuvakortissa -IIIIK!!! Kortista sitten syynäiltiin sormenjälkiä "toi on ihan varmaan Richardin..." :oops: :oops: :oops:

Hyvä biisi tuo Tää on mun kotini. Ja ihan jees oli myös XL5.

Dingo oli oman aikansa kunkku. Eka bändi, jota ois halunnu nähdä livenä. Mut eihän ne tänne käpykylään saapuneet ikinä. Mittava määrä lehtileikkeitä on edelleen tallessa Dingosta. Ja laulut osaan ulkoa ilman eri harjoitusta

Yö ja Mamba ovat jees edelleen. Ja Vielä on kesää jäljellä :lol: :lol:

Kajagoogoon Limahlilla oli paikka sänkyni yläpuolella katossa muutaman viikon. Julisteena siis. HÄVETTÄÄ :oops: :oops: :oops:
Eikös Kaijojen Too shy ollut listakärkenäkin jossain päin maailmaa :?: :?:

Ensin oli Duran Duran ja Spandau Ballet (joka oli ensimmäinen livenä näkemäni bändi), sitten tietty A-Ha, Herrey´s ja Wham - Dingoa tietenkään unohtamatta. Ja aikun Bogartin Ressu olikin sitten ihku silloin joskus. :oops:

Hm...

Noh, Pelle Miljoona, Eput, Hassisen Kone suomalaisista oli kovaa kamaa joskus... Nykyään ei edes Eput kolahda, on ukot sen verran eltaantuneita. (Vaikka vanha tuotanto loistavaa onkin). Juu, ja Juice! Mut voiks sitä laskea poikabändiksi Grand Slamin ajoilta? :? Bogart co, Mamba ja Yö oli loistojuttuja 80-luvulla ja niiden musaa tulee kuunneltua vieläkin... Ja se Herreyskin aikanaan, onhan niitten tuotanto oman aikansa klassikoita joita tulee kuunneltua vielä nykyäänkin...

Mutta 80-luvun teiniksi mä olen varmaan aika outo, mutta... siis HYI H......I Dingoa! Mä en ihan oikeasti koskaan tajunnut, miks kaikki pikkulikat kuolas niitten perään...

90-luvun poikabändeistä lienee mainittava Arvingarna ja Barbados... 8) (Siis, mä TODELLAKIN tunsin Barbadoksen musaa jo kauan ennen MF2000-aikoja). Take That ja NKOTB ei oikein kolahtaneet, ei ollu mua varten...

Poikabändit on niin ihanii... cheeky-smiley-033:
80-luvulla diggasin Duranduranii. Muistan meidän luokkalainen tyttö tuli vastaan kadulla, kun olin juuri tulossa levykaupasta. Hän tietenkin vaati saada nähdä mitä mulla on kassissa ja punastellen esittelin "Seven and the ragged tiger"-LP-levyä - ja siitäkös ilo syntyi. Poika, joka tykkää DD:stä! Spandau balletin pojat olivat myös komeita... Eikös Modern Talkingkin ole poikabändi - no se on ihan ykkönen.
A-han Mortenkin oli namunen, vaikka musa on paljon vakavammin otettavaa kuin poikabändien yleensä.
Uusiltakin poitsuryhmiltä löytyy vanhan sedän levyhyllystä ainakin Boyzonen, Back street boysien, Fiven, 911:n ja Westlifen levyjä... jo edellä mainittujen lisäksi (Take That oli hieno bändi). Mutta tietääkö kukaan Touché -nimistä bändiä, jonka kaikki kolme levyä multa löytyy. Biisien takanahan on Modern Talkingin Dieter Bohlen.
Ja sit on tietenkin poikabändit Bronski beat ja Communards....

NEW KIDS ON THE BLOCK!!!!!!!!!!!!!! cheeky-smiley-033: cheeky-smiley-033: cheeky-smiley-033:
Nyykkärit on kaikkien aitojen poikabändien ISÄ!!!

Tää kun ei miellä noita Beatleseitä ja Ahaita ja Bogartteja saatika nyt jotain Hassisen koneita poikabändeiksi!!!!

Joseph Mulrey McIntyre FOREVER!!!!! love-smiley-037:

Aiku tää sekos niitten konsertissa!!! cheeky-smiley-033:

Minunkin on hyvin vaikea mieltää Hassisen Konetta tai Eppuja(vaikka eltaantuneita äijiä ovatkin) poikabändeiksi. Mutta ehkä sitä on niin nuori, että Eput yms. bändit ovat kuuluneet minulla ns. "äijärock -kategoriaan". :?

Eipä varmaan ihan poikabändeihin kuulu, mutta WHAM ja eritoten George Michael vei mun sydämen moneksi vuodeksi. Siksi kuolasin aikoinani myös sen yhden Stop-biisin viisuissa laulaneen duonkin perää(n)... :lol:

Esi/varhaisteini-iän poikabändi-innostukseni menee lähinnä tähän Culture Club- ja Kajagoogoo-osastoon, sekä Duran Duraniin. Etenkin Culture Club Mutta ei noitakaan voi oikein minun määritelmissäni poikabändeiksi sanoa, kun kuitenkin soittivat itse eivätkä vaan vääntelehtineet mikrofonien ääressä.

Kyllä mä Dingot jne. kuuntelin, mutta en ikinä päässyt sellaiselle iik, Neumann -tasolle Meidän luokalla oli suorastaan sota siitä, onko Dingo vai Yö ihanampi, pysyin siitä ihan mukavasti ulkopuolisena.

Myöhäis-teini-iästä tms. muistan hämärästi East17:n.

Edit: nyt meinasi ihan unohtua HERREY'S, kyllä, diggailin täysillä

Take That ja NKOTB eivät osuneet koskaan meikäläisen makuhermoon.
Jälkeenpäin olen kuunnellut Backstreet Boys -lauluja, mutta sekään ei ole ihan suosikkejani, vaikka alennuksesta parit cd:t ostinkin. :oops: Nick Carter on kuitenkin bändin ehdoton #1

Myöhemmin tutustuin BOYZONE -bändiin ja heillä on muutama koskettava herkkä balladi. Täytynee muistuttaa vielä tässä samalla A1 -pojista. Ehkä innostuin eniten WESTLIFE -musasta ja heidän alkupään tuotantonsa on todella kaunista, tosin nykyisin liikaa toistoa ja rauhallisuutta. Heidän musassa pitäisi olla enemmän potkua. Brian McFaddenin lähdön jälkeen en oikein tiedä diggailenko enää Westlifea vai en. Brian oli kuitenkin bändin ilopilleri ja komistus.

7.TAIVAS onnistui julkaisemaan kaksi cd-levyä makuuni. Seuraavia en pidä POIKAbändeinä ja heidän fanituksensa jatkuu (nyt ja aina!!) koska olen uskollista tyyppiä... Pet Shop Boys, DEPECHE MODE, Sig (ihana Inkinen), Eurooppa 3,SCOOTERtietty yms.


pst. en koskaan ole pitänyt XL5 ja Dingo -musasta, enkä ole ymmärtänyt heidän fanittamistakaan! Eipä minun kaikkea tarvitsekaan ymmärtää, onneksi.

Minä en ole ikinä diggaillut poikabändejä. Ala-asteella kaverini kuuntelivat Nykäreitä, Take Thatia ja East-17:iä, jonkin verran myös XL5:ttä. Lainasin kyllä joskus joitakin levyjä tutustuakseni paremmin kavereideni mielimusaan, mutta ei vain uponnut tähän tyttöön erityisemmin :?

Minun poikabändini oli Green Day 8) Aiku tää juoksi läpi kaikki Helsingin asennelevykaupat, lehtikaupat ja divarit läpi etsiessään käsiinsä kaikki Green Dayn sinkut ja lehdet, joissa oli jotakin juttua Green Daysta. Luonnollisesti tapetoin huoneeni sienät Green Dayn julisteilla (no okei, oli siellä muitakin bändejä ja laulajia kuten Offspringiä ja jossain vaiheessa DJ Boboa :oops: ) ja pukeuduin Green Day-paitaan. Harmi vain, ettei Green Daysta ollut vastaavalla tavalla fanikrääsää myynnissä kuten "oikeista" poikabändeistä Green Dayn ohella fanitin innokkaasti myös Offspringia - olin todella ihastunut Offspringin laulajaankin jossain vaiheessa - ja muutamia muita amerikkalaisia punk-bändejä. The Vandals oli ainakin kova juttu

Muistaakos joku Worlds Apartia? Pääsin ilmaiseksi heidän konserttiinsa, kun olivat Planet Funfunissa vai mikä Fanfaari se olikaan...

Joo, mää muistan! Ne ei vaan koskaan oikein päässeet kunnolla vauhtiin sen uransa kanssa... hyviä covereita tekivät, kuten "Everlasting love". Siihenhän liittyi sitten myös Brother Beyond -poikabändin tuolloin jo hieman yli-ikäinen laulusolisti myöhemmin jäseneksi ja suosiotakin tuli vähän lisää...

Kajagoogoosta tuli mieleen, että nuorenaparina oltiin nykyisen mieheni, joka silloin vielä oli silloinen poikaystävä, paikallisessa discossa, jossa oli kaikenlaisia kisoja sinä iltana. Too shy-biisin aikana etsittiin lavalta seksikkäintä paria. Me kai sitten pussailtiin sen verran kiihkeästi, että voitettiin se kisa ja saatiin Kajagoogoon LP lahjaksi. Kaikkea sitä nuorena tekeekin..... (ai kuka sano, että vaan nuorena... )

Onneksi meistä ei kukaan itse eltaannu, vain noi bändeissä olleet...

Suomalaisista tuli kuunneltua Bogartia ja konsertissakin kävin... ja isä suuttui kun otin meidän kameran ja "tuhlasin" kokonaisen filmin kun räpsin kuvia. Ulkomaisista oli se Herrey's tietysti poikabändi nro 1.

Hurahdin teininä täysin Take That:iin. Robbie, Mark, Jason, Gary ja Howard täyttivät päiväni silloin joskus.



Oli leikekirjaa ja useita kirjekavereita, joiden kanssa turistiin bändistä ja musiikista. Ulkomaalaiset lehdet tilattiin ennakkoon ja kaikki mahdollinen ja mahdoton tieto ongittiin jotain kautta...

Toisaalta se on näin jälkeenpäin ajatellen ollut hirveän hyvä asia, oli vakaa harrastus, ei tullut keksittyä teininä muita tyhmyyksiä. Kaikki huipentui Helsingin konserttiin keväällä vuonna 1994 jolloin sai nähdä Take Thatin livenä.

Nythän tämä kaikki edellämainittu tuntuu suloisilta muistoilta

Uudessa Suosikissa on iso GREEN DAY -juliste ja sinkkuarvostelun voitti ylivoimaisesti raadin (jäset: Jussi69, Olavi Uusivirta, Paula Noronen ja Juha "Juhalahti" Lahti) mielestä bändin Boulevard of Broken Dreamstyylikäs ja rauhallinen biisi.

Nyt Violette ja muut GREEN DAY -fanit kipin-kapin lähimmälle lehtipisteelle.

Brother Beyond! Ooh, mikä muistijäljen raapaisu. Pitääkin kaivaa niiden älppy tallesta. Noh, miellän poikabändeiksi Take Thatin (edelleen kuuntelen...), NKOTB:n, East 17:n, Bäkkärit ja muita vastaavia poppoita (Broskin ehkäpä) ja tunnustaudun faniksi, enemmän ja vähemmän. Take That on jonkunlainen poikabändin malliesimerkki meitsin mielestä. Siihen kiteytyy sen verran paljon muisteloita, jotta!

Muita mainittuja (kuten Duran Durania etc.) fanitan edelleen kera hienoisen eltaantumisleiman mutten poikabändiksi noita tituleeraisi. Ihanimpia aarteita VHS-kokoelmassa ovat vanhat musiikkivideot, joita aika ajoin tulee katseltua.

Mutku emmie enää sellainen Green Day-fani ole :lol: En ole edes juurikaan kuullut kyseisen bändin tuotantoa sitten Nimrod-levyn (1997). Nykyään kun tulee kuunneltua oikeastaan vain viisumusaa :oops:

Voisiko joku selittää minulle ylipäänsä, MIKÄ ON POIKABÄNDI??? Riittääkö, että se on muusikkokokoonpano, jossa on pelkkiä miehiä, sisälsi bändi sitten laulajia, soittajia tai molempia?

Eräissä yhteyksissä olen luullut käsittäneeni, että se on mieskokoonpano, jossa kukaan ei soita mutta kaikki laulavat, esim. Kyproksen One, Venäjän Premier Ministr... ja ehkä NKOTB?? Liettuan B'Avarija myös kenties?

Mutta voiko myös selvästi soittajia sisältävä bändi, kuten vaikkapa Eput, olla poikabändi???

Kuinka paljon nimitykseen liittyy imagojuttuja? Onko poikabändin pakko olla täynnä "nuoria, söpöjä kundeja" vai voivatko ne olla toisenlaisia?

Tosiaan, selittäisikö joku minulle tämän terminologia-asian, jota olen ihmetellyt vuodesta 2002 lähtien, kun Onen kohdalla ruvettiin viisupiireissä puhumaan "poikabändeistä"!

Huilumies kirjoitti:Mutta voiko myös selvästi soittajia sisältävä bändi, kuten vaikkapa Eput, olla poikabändi???

Epuilla on ihan liikaa vuosia, soittimia ja karvoitusta ollakseen poikabändi. Tämän määritelmän laukaisi Eppu-asiantuntija Noposeni.

Minusta termi poikabändi on vakiintunut tarkoittamaan pop-yhtyettä, jonka kaikki jäsenet ovat söpöjä/hyvännäköisiä poikia. Musiikki on kepeää poppia romanttisilla balladeilla höystettynä ja fanit enimmäkseen nuoria tyttöjä tai naisia.

..eikä poppoo yleensä tee laulujaan itse (esim. popstars -bändit) vaan kyseessä on ennemminkin rahat pois teineiltä -bändi, joiden tuotanto on tarkasti levy-yhtiön valvomaa ja tuottamaa. Sitten kun pojat kasvavat liian isoiksi poikabändiin, ja haluavat alkaa itse tehdä musansa, poppoo hajoaa (esim. Take That, Wham!).

ashanti kirjoitti: Take That on jonkunlainen poikabändin malliesimerkki meitsin mielestä. Siihen kiteytyy sen verran paljon muisteloita, jotta!

Kuulkaas nyt rakkaat viisufanit!!!
Ilman New Kids On The Blockia ei olisi Take Thatia, Backstreet Boysia sun muita Boyzonejakaan!!!

Kyllä NÄIN ON!!! :lol:

NKOTB voi ollakin kaiken hyvän alku ja juuri mutta mulle taivas aukeni vasta TT:n kohdalla.

Anteeksi nyt vain, mutta ensimmäinen poikabändi oliBAY CITY ROLLERSja skottiruudut!!! Ilman sitä ei olisi NKOTB tai Take That tai BSB tms. hysteriaa varmasti koskaan tullutkaan.

Eric, Leslie, Pat, Derek ja Woody.

Voi näitä rock and roll hommia, uu-uu
ja tätä B C R pommia - uu-uu.
Oi te Beijarit, te veijarit, te tulitte taas.
Kansa kulissit kaas.