Viisukuppila

Luodaanpas tällainenkin keskusteluketju :-) Eli kertokaa sekä kauhein itse viisuihin liittynyt muistonne ett kauhein viisunkatseluun liittynyt muistonne.

Omia kamalimpia viisuhetkiäni ovat olleet nämä:

- Bye Bye Baby EI sijoittunut 10 parhaan joukkoon (pidin biisistä ja uskoin CatCatiin ja löin asiasta vetoa!)

- Äitini kehtasi viime vuonna soittaa minulle kesken finaalin pisteenlaskun!! Minä luulin että hänellä olisi ollut todella tärkeää asiaa kun sellaisen hetken valitsi joten vastasin puhelimeen, mutta hän ihan muuten vaan soitteli kun tiesi että olen hereillä!!! Ja sitten hän vielä motkotti siitä ketä äänestin...

Hmm.. yksi kamala juttu oli kun pentuna siis jonkin aikaa sitten ehkä n20v sitten tai jotain.. halusin katsoa euroviisuja ja ne tulivat kovinkovin myöhään ja äiti pakotti nukkumaan... ja sitten kertoi seuraavana päivänä että juontaja tädin mekko oli "vahingossa" revennyt tai tippunut tai jotain vastaavaa järkyttävän hienoa oli tapahtunut ...ja sitten siellä alla olikin ollut UUSI mekko jne ja voi kun olin harmissani kun en sitä ollut nähnyt !!!!!!!!!!!!!! vieläkin harmittaaa ...

p.s. koska siitä on niin kovinkovin kauan niin en kyllä nyt ihan varma ole oliko tapaus euroviisut ... kyllä se aika varmasti oli ... mutta pääsinpäs avautumaan!!! :P

Kun kisaa seuratessani tajusin että Mia Martini ei voita Rapsodialla.
Kun kisaa seuratessani tajusin että Toto Cutugno voittaa viisut kappaleella Insiemme.

Kyllä ne varmaan euroviisut olivat..1985 juontajalla vähän "tipahteli" hame, mutta se kuului kuvioihin...näppärä idea ja hilpeä!

Ei tule mitään ihan kamalan vastenmielistä muistoa, mutta kylläkin semmoisia epäuskoisen tyrmistyksen hetkiä, jolloin on naama näyttänyt hyvinkin paljon tältä

eepu4 kirjoitti: Kun kisaa seuratessani tajusin että Toto Cutugno voittaa viisut kappaleella Insiemme.

Sama täällä.

Olin myös ihan kun ekaa kertaa näin Philip Kirkorovin. Hetken päästä jo

:? -hetki tulee lähes joka vuosi, kun Suomen pistetili ei ota auetakseen, ja parhailla mailla on jo 100 pinnaa kasassa...

Ennakkoarvailujen perusteella luulin JEMINIn voittavan ja pisteitä ei sitten tullutkaan... Vähänkö oli kiusallista katsottavaa pisteidenantotapahtuma.

Sama fiilis oli Baccaran kohdalla Ruotsin karsinnassa kuin Luxemburgin edustajana finaalissa, joten en oikein ymmärtänyt huonoa sijoittumista. Tietty monesti Suomen menestymättömyys, vaikka monesti ennakkosuosikki ennen kisaa. Erityisesti juuri Bye Bye Baby-laulun kohdalla olin pettynyt ja hämmästynyt lopputuloksesta.

Ehdottomasti kamalin on se, kun Nina Åström voitti Suomen karsinnan. Samana iltana en sitä vielä silleen kunnolla tajunnut, mutta seuraava päivä meni kyllä äksyillessä jokaiselle, joka erehtyi mulle puhumaan :P

Se oli ainakin todela järkyttävää, kun vuonna 2003 pisteidenlaskun loppupuolella Tatulle alkoi sadella isoja pisteitä. Loppuaika pisteidenlaskusta menikin ainakin mulla toivoessa, ettei Tatu voita

No sieltähän se taitaa olla vuodelta -85 kun huomasin, ettei La Fiesta Terminon hienoutta ymmärretty

Violette kirjoitti:Se oli ainakin todela järkyttävää, kun vuonna 2003 pisteidenlaskun loppupuolella Tatulle alkoi sadella isoja pisteitä. Loppuaika pisteidenlaskusta menikin ainakin mulla toivoessa, ettei Tatu voita

Mulle kävi samoin. Ja pettymys oli suuri kun Laura ei pärjännyt.

Kamalin muisto on se, kun Laura sai niin surkeat pisteet ja ärsyttävä Latvian renkutus voitti. :x

Lisäksi olin täysin sekaisin kun suosikkini Belgia sai vaivaiset seitsemän pistettä viime vuonna. Odotin niin kovasti sen menestystä. Xandeen esitys meni yksinkertaisesti överiksi.

En osaa nostaa mitään yksittäistä viisumuistoa kamalimmaksi. Lähinnä kyse on ollut pettymyksistä. Jostain syystä muistan kovin selvästi vuoden 1990 pettymyksen ja Beatin. Puhuin puoli yötä ystäväni kanssa järkyttyneenä puhelimessa - hän asui ulkomailla. Puhelinlaskusta taisi tulla kotona sanomista. :oops:

Ja viimeisin pettymys on toki viime vuodelta - sanoin töissä seuraavana päivänä, että mun kuuluisi olla viikon sairaslomalla, vähintään. Niin surkealta tuntui, kun Jari ei päässyt finaaliin.

Ja ovathan nuo voittajat olleet pettymyksiä, vaikka karvaampaa aina oman kotimaan menestymättömyys. Irlannin voittoputki oli aikanaan kurja, meinasi mennä usko koko touhuun. Ja sitten Latvian voittoa oli vaikea ymmärtää. Viron suhteen tunteet olivat ristiriitaiset, kun toisaalta soin ihanille heimoveljille voiton, mutta se biisi.

No joo, ja sitten se, kun Charlotte Nilsson voitti. Ja Italiakin olisi voinut voittaa jollain muulla kappaleella kuin Insiemellä. Mutta nyt tässä jo helposti lipsahtaa "inhokkieruoviisukappaleesi" -osastolle, eli päätän tähän. 8)

...Parin vuoden takaa muistan kamalaa myötähäpeää, kun Ranskan Louisa Baileche lauloi tukka silmillä ja suussa.

...Pave Maijasen jumbosija Yamma Yammalla :o

...Guildo Hat euch Lieb

:lol: :oops: Mä myös tunsin aivan mahtonta myötähäpeää sen Louisan puolesta! Heilutin omaa päätäni kotona koko ajan ikään kuin se oliki huiskauttanut tukan pois kasvoilta siltä Louisalta...

Mutta kamalin viisumuisto on EHDOTTOMASTI kun Laura sai niin huonot pisteet Tallinnassa!! En voinut vain tajuta, että niin oli käynyt! Olin aivan maani myynyt, kun ensimmäinen viisufanitus-vuoteni sai noin surkean päätöksen...

kwak, minäkin huiskuttelin päätäni. :oops:

Mutta ehdottomasti se että Jonatan sai surkeat pisteet viime vuonna. Minä ennustin sille voittoa, veikkasin ihan. Ja hyvin olisi rahaa tullut jos olisi voittanut. Ne puujalat! Poika mokasi laulussaan! Taustalaulajien puvustus! Minä oikeasti odotin menestystä, mutta pitää kaikki mennä pilaamaan jollain tälläsella.

Kun Hajde da ludujemo ei voittanut, itkin koko yön.
Kun Anixi ei voittanut, itkin koko yön.
Kun Olou tou kosmou i elpida ei voittanut, itkin koko yön.
Kun Don't ever cry ei voittanut, itkin koko yön.
Kun Cat cat ei voittanut, itkin koko viikon.

Colby kirjoitti:Ehdottomasti kamalin on se, kun Nina Åström voitti Suomen karsinnan. Samana iltana en sitä vielä silleen kunnolla tajunnut, mutta seuraava päivä meni kyllä äksyillessä jokaiselle, joka erehtyi mulle puhumaan :P

Ai niin... Join the club Nina Åström sucked a*s! Tyhmin ja kornein biisi koko karsinnassa...

Kauhein viisumuisto on kyllä EHDOTTOMASTI se, kun eräänä helmikuisena lauantaina v. 2000 olin kummitätini luona kylässä ja puhuttiin jotain euroviisuista. Kummitätini totesi päivän skandaalilehteä (en muista oliko IS vai IL) "täytyy rukoilla Nina Å:n voiton puolesta." Teki mieli sanoa, että annahan olla rukoilematta...

Illalla sitten katsottiin Suomen finaalia erään viisufanin luon (joka ei ainakaan ole tunnustanut pyörivänsä kuppilassa) ja olimme niin varmoja Annan voitosta ja sitten tuli asiansotkijaraadit ja YLE:n järkyttävän epäoikeudenmukainen suhteuttamisteoria ja sillä kaavalla päädyttiin Nina Å:n voittoon

Toivotin kyllä kummitätini sinä iltana aika pitkälle...

Ja ne reaktiot... Yks raivoaa mulle tekstiviesteissä, että miten h...ssä tämä on mahdollista ja se Muzamazan kaikkein hellyttävin kommentti samana yönä puhelinvastaajassa: "Mie oon shokissa! Saanks mie myydä tämän finaalilipun pois?"

Karmein finaalien seuraamisjuttu oli se, kun vuonna -92 tajusin, että se järkyttävä irlantilainen itkuvirsi voittaa koko skaban.

Puhumattakaan siitä epäuskosta, kun vuonna -99 tajusin islannin uhkaavan Ruotsin voittoa ja siitä ettei suursuosikkini Kypros saanut pisteitä - paitse ne vaivaiset kaksi.

Ensimmäinen viisumuistoni on myös heti sieltä kauheimmasta päästä. Olin 6-vuotiaana armoton Danny-fani ja Suomen karsinnan "Seikkailija" oli tietenkin parasta mitä tarjolla oli. Itkusta ei tullut loppua, kun "Viulu-ukko" vei voiton ja vieläpä niin täpärästi.

Suomen karsintaan liittyy myös muutkin kamalat muistoni. Vuonna 1981 olin 100-prosenttisen varma, että suosikkini vie voiton. Mutta kun asiansotkijaraati antoi karut pisteensä, telkeydyin omaan huoneeseeni, kuuntelematta edes muiden pisteitä ja kuuntelin radiosta äänitetyltä kasetilta "Titanicia" koko illan... "Suomen viisuhistorian pahin oikeusmurha"

Ja onhan noita Suomen karsinnoissa tapahtunut maailman sivu, mutta seuraava lähes yhtä suuria tunnekuohuja aiheuttanut oikeusmurha tapahtui vuonna 2000. Suunnittelimme jopa joukkoitsemurhaa parvekkeelta hyppäämällä, mutta ikävä kyllä asuin silloin ensimmäisessä kerroksessa. "Oot voimani mun" olisi siis tietenkin ansainnut edustuspaikan.

Se että Jugoslavia voitti tuollaisella biisillä 1989. Raivosin koko loppuillan ja itkin varmaan koko yön, voi surkimuksen surkimus.

Oli kyllä aika paha se Nina Åströminkin voitto Suomen karsinnassa. Pilasi joksikin aikaa hyvin alkaneen viisumatkan suunnittelun.

Katten-Gustaf kirjoitti:Puhumattakaan siitä epäuskosta, kun vuonna -99 tajusin islannin uhkaavan Ruotsin voittoa ja siitä ettei suursuosikkini Kypros saanut pisteitä - paitse ne vaivaiset kaksi.

Ja aiku nää on jakanu sitä menetystä tunti kaupalla puhelimen välityksellä sillon aikoinaan...

Huilumies kirjoitti:Se että Jugoslavia voitti tuollaisella biisillä 1989. Raivosin koko loppuillan ja itkin varmaan koko yön, voi surkimuksen surkimus.

Tuota en muistanutkaan mainita itse. Kieltämättä hieman lattea oli tunnelma

Toni kirjoitti:

Katten-Gustaf kirjoitti:Puhumattakaan siitä epäuskosta, kun vuonna -99 tajusin islannin uhkaavan Ruotsin voittoa ja siitä ettei suursuosikkini Kypros saanut pisteitä - paitse ne vaivaiset kaksi.

Ja aiku nää on jakanu sitä menetystä tunti kaupalla puhelimen välityksellä sillon aikoinaan...

Aiku ne jakokin... :oops: :lol:

Mut toisaalta, mehän taidettiin sopia jossain vaiheessa sen surkeuden keskellä, että riemuitaan Ruotsin voitosta (no, mä riemuitsin muutenkin. Hm, toivottavasti Huilari ei muista enää sitä iltaa...) vielä enemmän siks että Tukholman viisuviikko lähestyy...

Oli se ja aikaa, kun sitä reissua suunniteltiin... Ja se viikko...

No luoja, vähänkö sekopäistä menoa... (O. V. V.) :oops:

Ei kauheimmat mutta ainakin surullisimmat viisumuistot minulla on vuodelta 1990. Enoni kuoli ja hautajaiset pidettiin samana päivänä kuin Euroviisut. Oli kieltämättä sekava olo kun bigcry: tti ja samalla katsoi vuoden odotetuinta tv-ohjelmaa. Sinä vuonna ei oikein onnistunut viisutunnelmaan pääseminen... ja jotenkin yhdistän edelleen Maywoodin viisubiisin enoni hautajaisiin, koska Ilta-Sanomat kirjoitti kappaleen olevan "kuin hautajaisbiisi".

eepu4 kirjoitti:Kun kisaa seuratessani tajusin että Toto Cutugno voittaa viisut kappaleella Insiemme.

Tässä taitaa olla vähän kohtalon ivaa? Kun Italia on ollut eepu4:n listalla yleensä VÄHINTÄÄN kärkikaksikossa, niin sitten maa voittaa todennäköisesti sillä ainoalla Italian viisulla, josta hän ei pidä...

No onhan se Insieme 1992 ihan mukava biisi ei siinä mitään. (Kyllä nyt esim. Fri? on mitäänsanomattomampi...)

Nyt kun itse olen (jostain kumman syystä) tutustunut vanhoihin viisuvuosikertoihin näin jälkeenpäin, niin eipä näitä epäoikeudenmukaisuuksia miksikään MUISTOIKSI voida luokitella.

Ne pettymykset joita olen itse kokenut, ovat tietenkin Nina Å:n voitto v. 2000, mutta en ollut silloin mikään suuri viisufani (tai siis rehellisesti sanottuna: en ollut mikään viisufani ollenkaan), mutta totta kai Anna Erikssonin toinen sija harmitti. Jotenkin Ninan voitto ei kuitenkaan yllättynyt - päähäni oli iskoistunut ajatus, että Suomi valitsee aina huonon kappaleen, ja tässä historia taas toisti itseään.

Myös 2002 hieman harmitti Aika-yhtyeen sijoittuminen toiseksi ja Silenzion vaivainen yksi piste.

Suuria pettymyksiä ei ole vielä tullut kansainvälisestä finaalista. Euroviisumenestys nyt kuitenkin on aina niin ennalta arvaamatonta, että eipä sitä koskaan voi sanoa, että olisi jotenkin yllättynyt jonkun biisin huonosta sijoituksesta. En minä sitä loppukilpailusijoitusta niin hirveästi harmittele - jos muu Eurooppa ei ole ymmärtänyt suosikkibiisini perään, niin sehän on vain heidän ongelmansa
Ne euroviisut, jotka itse katsoin aktiivisesti (v. 2000 lähtien), voittajakin oli aina omasta mielestäni niin käsittämätön, että eipä "väärä viisuvoittajakaan" ole koskaan harmittanut. Itse asiassa Ruslana oli näistä kokemistani euroviisuista vasta ensimmäinen viisuvoittaja, josta pidin erittäin paljon.

Tuttuja juttuja Suomen osalta; Cat catin huono sijoitus, Ninan voitto ja Lauran mahalasku. Metri Hulinan Tule luo puolestaan oli silloisen kisakatsomomme mukaan se ainoa biisi, jota ei taatusti pidä päästää eteenpäin ja 96 jokainen finaalikappale oli enemmän tai vähemmän hanurista.

Varmaan kuitenkin kaikkein kamalin viisumuisto on se, kun tajusin joskus kissojen jälkeen että Suomi ei todellakaan saa olla mukana viisuissa seuraavana vuonna. Ei tule karsintoja, hyvä jos esikatseluitajaan etc. Silloin oli fiilis maassa ja manasin kaikki uudet tulokkaat kovasti paljon syvälle.

lharju kirjoitti:

eepu4 kirjoitti:Kun kisaa seuratessani tajusin että Toto Cutugno voittaa viisut kappaleella Insiemme.

Tässä taitaa olla vähän kohtalon ivaa? Kun Italia on ollut eepu4:n listalla yleensä VÄHINTÄÄN kärkikaksikossa, niin sitten maa voittaa todennäköisesti sillä ainoalla Italian viisulla, josta hän ei pidä...

No onhan se Insieme 1992 ihan mukava biisi ei siinä mitään.

No kun ei ole! Vaan ihan yök!
Semmoiset kolmekymmentä vuotta olen tosiaan odottanut että Italia voittaisi ja sitten kun se tapahtuu niin ,inhokki biisillä ettei pääse yhtään hehkuttaan ja kuittaileen.
Mutta toisaalta sehän on ihan sama pärjääkö se oma ihana suosikki se on aina silti ihana.
Näillä näkymin Italian voittoa on turha odotella,ellei ne ykskaks päätä tulla mukaan.

Nysa kirjoitti:Ei kauheimmat mutta ainakin surullisimmat viisumuistot minulla on vuodelta 1990. Enoni kuoli ja hautajaiset pidettiin samana päivänä kuin Euroviisut.

Mulla on samantapainen muisto muutamaa vuotta myöhemmin. Oli yhden itseäni nuoremman sukulaisen hautajaiset, ja olin ottanut elämäni ainoan rauhoittavan lääkkeen, joka sitten ei kuitenkaan auttanut ollenkaan itse hautajaisissa, mutta niiden jälkeen kotona nukahdin sohvalle ja nukuin myös ohi Euroviisujen. (En tietty muutenkaan olisi ollut oikein Euroviisu-tuulella)

Minulle kamalin viisumuisto on ehkä se hetki, kun Maria Guzenina sanoi tulevasta kielisääntömuutoksesta. "Silloinhan Suomi lurittaa laulunsa englanniksi..." bigcry: Marian sanako on muuttunut laiksi? (Toivottavasti YLE uskaltaisi 2006 kisaan passittaa edes puolittain suomeksi tai ruotsiksi lauletun viisun, mulla on jo pöytälaatikko pursuamassa tekstejä...)

Kyllä kirosanat ovat tästä suusta päässeet muutamaan otteeseen. Viisuissa olin raivoissani, kun Sertab voitti, samoin 1996, kun Suomi lahjoitti 12 pistettä Viron viisulle.

Kamala muisto oli viisuista 2002, kun Suomen karsinnassa en ymmärtänyt yhdestäkään laulusta kunnolla mitään. Itkin oikeasti, aikuisten oikeasti, kun en saanut laulajien sanoista selvää. Aikamoista henkistä väkivaltaa YLE kyllä harjoitti silloin ja myös sen jälkeenkin erityisryhmiä (=huonokuuloiset ja oppimisvaikeuksiset sekä muuten englantia osaamattomat) kohtaan.

JukkaV kirjoitti:Viisuissa olin raivoissani, --- , samoin 1996, kun Suomi lahjoitti 12 pistettä Viron viisulle.

Kyseessähän on vuosikymmenen toiseksi paras laulu!