Viisukuppila

Pistin tämän jutun aluksi tonne Kreikan tämän vuotisen edustajan ketjuun, mutta koska täällä vielä ollaan viisujen jälkilöylyissä ja puhutaan diasporasta, ajattelin lisätä tännekin, jos täällä olis enemmän kiinnostusta.

---------------------------------------------------

Kreikan uskolliset äänestäjät 2008 - 2007 - 2006 - 2005 - 2004:

Englanti: 12 - 10 - 7* - 12 - 12
Belgia: 8 - 8 - 10 - 12 - 8
Saksa: 12 - 10 - 8* - 12 - 7
Romania: 12 - 10 - 10 - 10 - 12
Armenia (2006): 8 - 8 - 8
Albania (2004): 12 - - 8 - 12 - 12
Bulgaria (2005): 10 - 12 - 12 - 12
Kypros: 12 - 12 - 12 - 12 - 12 - 12.. etc
Unkari (palasi 2005): 8 - 7 - - 12 -
Serbia+Montenegro (2004): 8 - 4 - 6 - 12 - 7
Andorra (2004): 8 - 7 - - - 8
Turkki: 7 - 4 - 4 - 12 - 10

* Lordin vuosi
Suluissa vuosi jolloin maa osallistui ensimmäistä kertaa

Kreikan sijoitukset vuosina 2008 - 2001 (ei osallistunut 1999-2000):

2008 - 3 (218 pts)
2007 - 7 (139)
2006 - 9 (129)
2005 - 1 (230)
2004 - 3 (252)
2003 - 17 (25)
2002 - 17 (27)
2001 - 3 (147)

Sattumoisin vuosi 2004 tuntuu olevan vedenjakaja Kreikan menestyskulussa. Sitä ennen sattui yksi hyvä vuosi (2001), mutta muuten oli rämpimistä. Samaisena vuonna osallistui joukko uusia maita ensimmäistä kertaa ja lisää tuli seuraavina vuosina. Osa uusista osanottajista näyttää sattumoisin olevan myös niitä, jotka pitävät vuodesta toiseen Kreikan musiikkitarjontaa poikkeuksellisen tasaisena. Tehkööt tästä itse kukin omat päätelmänsä. (Osalla yo. maista on tyhjää välissä, koska eivät ilmeisesti päässeet osallistumaan itse finaaliin.)

Erikoisinta on kuitenkin vanhat isot viisumaat UK, Saksa ja Belgia. Mitä niille on oikein tapahtunut? Ennen maagista vuotta 2004 ne eivät juurikaan noteeranneet Kreikkaa, eivät ainakaan tuollaisella tasaisuudella mitä sen jälkeen on näyttänyt tapahtuneen.

Joo, mua on tosiaankin häirinnyt Kreikan jatkuva kärkkyminen kärkisijoilla ja päätin tehdä vähän tutkimusta, koska maa ei kuiteskaan vaikuta yhtä ilmeiseltä diasporamaalta kuin esim. Venäjä tai Balkanin ydinalue... Aloin aluksi latomaan pisteitä väreillä Euroopan karttapohjalle, enkä meinannut uskoa silmiäni kun vuodesta toiseen samat maat värjäytyivät punaiseksi, +/- jokunen maa riippuen yleisestä suhdanteesta. Keräsin sit vähän enemmän noita pistetietoja taulukkoon. Valitan ettei yo. listaus ole selkeämpi.

Kommenttia? Voi tän raapustuksen lisätä jonnekin toiseenkin ketjuun jos se sopii muualle paremmin.

Oletko tässä päätynyt sitten jonkinnäköiseen johtopäätökseen, miksi juuri nuo maat tukevat aina Kreikkaa, tai mikä siinä on takana? Kiinnostaa vain kovasti.

rosetta kirjoitti:Oletko tässä päätynyt sitten jonkinnäköiseen johtopäätökseen, miksi juuri nuo maat tukevat aina Kreikkaa, tai mikä siinä on takana? Kiinnostaa vain kovasti.

Joku jo kertoilikin tuolla Kreikan omassa ketjussa UK:n, Saksan ja Belgian kreikkalaissiirtolaisista, joista en ollut tietoinen.

UK: 400.000
Saksa: 300.000
Belgia: 35.000

Siirtolaisäänet eroavat luonteeltaan asianmukaisesta äänestyskäyttäymisestä ainakin seuraavasti:

1) Omaa koti/synnyinmaata on innostavampaa äänestää kuin vieraita maita. Siksi äänestys aktivoi siirtolaisia enemmän kuin maan natiiviväestöä, joka ei voi äänestää omaa maataan.

2) Kansallisuusperustein annetut siirtolaisäänet kerääntyvät yhden kilpailijan taakse, kun taas musiikillisin perustein annetut natiiviväestön äänet jakautuvat yli 20 eri kilpailijan kesken. Siksi pienikin vähemmistö voi heilutella äänestystuloksia.

ja 3) kuten siellä Kreikan ketjussa jo huomautettiin, niin menestys ruokkii diasporakäyttäytymistä. Voitto tai lähes voitto (Kreikka 3. vuonna 2004 ja voitto 2005, minkä jälkeen mm. UK:lta, Saksalta ja Belgialta on tullut pelkkää 12-10-8:a, sitä ennen ei) sytyttää voitonnälän, kuten suomalaisillekin kävi Lordin voiton jälkeen. Suomi vaan ei voi taistella tasavertaisesti näillä säännöillä pelkästään Viron ja Ruotsin säälipisteillä.

Juu, tiedän kyllä tuon siirtolaisäänestyskäyttäytymisestä.

Tuo selittäisi osaltaan noiden kolmen maan tuen, mutta entä sitten muut listallasi olevat? Romania, Albania, Bulgaria, Turkki, Serbia, Armenia, Unkari, onko näissä maissa kreikkalaisdiasporaa..?

edit: huomasinkin tuolta Kreikka-ketjusta, että Albaniassa on, ja muiden maiden sanottiin olevan samanlaisen musiikkikulttuurin omaavia. Mutta ei se ja "voitonnälkä" minusta pelkästään selitä siksi, miksi vasta vuodesta 2004 näissä maissa on alettu äänestää Kreikkaa... Siirtolaistenhan luulisi äänestävän aina ja joka tapauksessa, nälästä viis

(Tämä kiinnostaa kovasti lähinnä siksi, että toisella forumilla on tullut pientä kiistaa Kreikan diaspora- ym. tuesta, jotkut väittävät ettei sellaista ole... Etsin siis vähän kuin "ammuksia" vastakkaisen näkemyksen tueksi. )

rosetta kirjoitti:Juu, tiedän kyllä tuon siirtolaisäänestyskäyttäytymisestä.

Tuo selittäisi osaltaan noiden kolmen maan tuen, mutta entä sitten muut listallasi olevat? Romania, Albania, Bulgaria, Turkki, Serbia, Armenia, Unkari, onko näissä maissa kreikkalaisdiasporaa..?


(Tämä kiinnostaa kovasti lähinnä siksi, että toisella forumilla on tullut pientä kiistaa Kreikan diaspora- ym. tuesta, jotkut väittävät ettei sellaista ole... Etsin siis vähän kuin "ammuksia" vastakkaisen näkemyksen tueksi. )

En jaksa nyt tarkistaa kartasta, mutta muistelen, että ainakin Albania ja Bulgaria ovat Kreikan rajanaapureita. Äänestysturismi tai turismiäänestys voivat osaltaan selittää niiden kohdalla (Albaniassa näyttäisi olevan myös n. 3%:n kreikkalaisväestö). Saahan Suomikin yleensä hyvät pisteet Virosta. Romania, Serbia ja Unkari ovat myös lähialuetta, mutta niiden tilannetta en tiedä. Tarkoitus ei ole selittää koko asiaa yhdellä tekijällä, vaan nämä ovat lomittain liukuvia osatekijöitä. Alueen kulttuurisella samankaltaisuudella on epäilemättä vaikutuksensa myös musiikkimakuun. Tässä kohden tulee sit mukaan maantiede ja kuinka paljon alueella on äänestäviä maita. Pohjoisessa valtiot ovat kookkaampia ja naapurit harvalukuisempia, joten tilaisuuksia saada pisteitä on samassa suhteessa vähemmän.

Ok, kiitos

Niin, kaipa se on monen asian summa. Kreikkalaiset itse ovat tietysti sitä mieltä, että heidän biisinsä nyt vain ovat niin hyviä

rosetta kirjoitti:Tuo selittäisi osaltaan noiden kolmen maan tuen, mutta entä sitten muut listallasi olevat? Romania, Albania, Bulgaria, Turkki, Serbia, Armenia, Unkari, onko näissä maissa kreikkalaisdiasporaa..?

edit: huomasinkin tuolta Kreikka-ketjusta, että Albaniassa on, ja muiden maiden sanottiin olevan samanlaisen musiikkikulttuurin omaavia. Mutta ei se ja "voitonnälkä" minusta pelkästään selitä siksi, miksi vasta vuodesta 2004 näissä maissa on alettu äänestää Kreikkaa... Siirtolaistenhan luulisi äänestävän aina ja joka tapauksessa, nälästä viis

Bulgarian ja Albanian pisteet Kreikalle ovat ainakin ilmeisiä siirtolaispisteitä, Bulgariassa kreikkalaisia on kymmeniä tuhansia ja Albaniassa satoja tuhansia. Näissä maissa, Albaniassa ainakin, kreikkalaisvähemmistö on poliittisesti kuuma peruna ja maiden väestönlaskentatilastoissa ja kreikkalaisviranomaisten arvioissa sen suuruudesta on helposti ainakin dekadin ero. Bulgarialtahan riittää aina Kyproksellekin kovia pisteitä. Debyyttivuosi 2005 oli ihan huippu, kun Bulgaria antoi finaalissa 12 pinnaa Kreikalle, 10 Kyprokselle ja kaiken lisäksi semifinaalissa täydet pinnat kreikkalaisen säveltäjän vahvistamalle Valko-Venäjälle. Ei varmasti ole diasporaa, ei. Ihan meni musiikillisilla ansioilla pisteet.

Wikipediassahan näistä kreikkalaisten määristä löytyy listaa. Kyllä Kreikan säännöllisissä äänestäjämaissa tapaa viisinumeroinen määrä etnisiä kreikkalaisia olla lukuun ottamatta ilmeisesti Armeniaa, jonka kanssa Kreikka on muuten vain hyvää pataa (tai sitten vähän pienempikin vähemmistö riittää pienessä maassa, jossa lähetys alkaa paikallista aikaa keskiyöllä ).

rosetta kirjoitti: Kreikkalaiset itse ovat tietysti sitä mieltä, että heidän biisinsä nyt vain ovat niin hyviä

Loistavahan se oli . Mutta - jotenkin tuntuu että silloin launataina ei äänestämässä muutoinkan ollut ihmisiä, joiden intressissä oli valita parasta kappletta.

hra47 kirjoitti:Romania, Serbia ja Unkari ovat myös lähialuetta, mutta niiden tilannetta en tiedä. Tarkoitus ei ole selittää koko asiaa yhdellä tekijällä, vaan nämä ovat lomittain liukuvia osatekijöitä. Alueen kulttuurisella samankaltaisuudella on epäilemättä vaikutuksensa myös musiikkimakuun.

Tuohon kuitenkin lisäisin ajatuksen, että alueen musiikkimaun yhtenäisyys ei kuitenkaan riitä selittämään sitä, että jokin tietty yksittäinen maa saa aina korkeita pisteitä. Sen se kylläkin riittäisi selittämään, että korkeat pisteet säilyisivät kyseisellä alueella, mutta hajautuneena.

rosetta kirjoitti:(Tämä kiinnostaa kovasti lähinnä siksi, että toisella forumilla on tullut pientä kiistaa Kreikan diaspora- ym. tuesta, jotkut väittävät ettei sellaista ole... Etsin siis vähän kuin "ammuksia" vastakkaisen näkemyksen tueksi. )

Ehkä sitä voisi udella, miksi Kypros saa myös pisteensä pääsääntöisesti Kreikan vakiäänestäjiltä, vaikka biisit ovat oletettavasti ei-niin-hyviä, kun eivät pääse edes semistä läpi, ja selvästi erilaisia kuin Kreikan lähettämät. Siis jos kyse kerran ei ole siirtolaisäänistä.

2008:
12 Isolta-Britannialta
8 Bulgarialta
5 Unkarilta
4 Turkilta (maa, joka ei raatiaikana antanut koskaan pisteitä Kyprokselle)
2 Sveitsiltä
2 Albanialta
1 Serbialta
muilta 14 äänestäjämaalta yhteensä 1 piste

2007:
12 Kreikalta
10 Isolta-Britannialta
8 Albanialta
7 Romanialta
7 Bulgarialta
5 Belgialta
5 Ranskalta
4 Armenialta
3 Saksalta
muilta 32 äänestäjämaalta yhteensä 4 pistettä

2006:
12 Kreikalta
7 Isolta-Britannialta
7 Armenialta
4 Albanialta
4 Romanialta
2 Saksalta
2 Bulgarialta
1 Sveitsiltä
muilta 30 äänestäjämaalta yhteensä 18 pistettä, joista 10 Monacon raadilta

Armenialaisia lienee Kreikassa aika tavalla, ja vastavuoroisuutta tunnetaan kyllä.

Timoteus kirjoitti:

rosetta kirjoitti:(Tämä kiinnostaa kovasti lähinnä siksi, että toisella forumilla on tullut pientä kiistaa Kreikan diaspora- ym. tuesta, jotkut väittävät ettei sellaista ole... Etsin siis vähän kuin "ammuksia" vastakkaisen näkemyksen tueksi. )

Ehkä sitä voisi udella, miksi Kypros saa myös pisteensä pääsääntöisesti Kreikan vakiäänestäjiltä, vaikka biisit ovat oletettavasti ei-niin-hyviä, kun eivät pääse edes semistä läpi, ja selvästi erilaisia kuin Kreikan lähettämät. Siis jos kyse kerran ei ole siirtolaisäänistä.

Kiitos Timoteuksellekin
(Epäilen kyllä, ovatko ihmiset ko. forumilla ihan noin kiinnostuneita tilastoista, että jaksaisivat noin tarkkaan analysoida )



Joku on muuten laatinut tällaisen vetoomuksen äänestyssysteemin muuttamiseksi, käykää katsomassa jos kiinnostaa:

http://www.petitiononline.com/12points/petition.html" onclick="window.open(this.href);return false;

rosetta kirjoitti:(Epäilen kyllä, ovatko ihmiset ko. forumilla ihan noin kiinnostuneita tilastoista, että jaksaisivat noin tarkkaan analysoida )

Tuskin mutta luulenkin, että haaskaat suotta aikaasi kyseisellä foorumilla. Jos siellä on valmiiksi päätetty, että entisen Varsovan liiton maat, entisen Jugoslavian maat ja Pohjoismaat ovat pahiksia ja Kreikka hyvis, niin näinhän asia heille sitten maailman tappiin myös on, sanoitpa mitä sanoit.

rosetta kirjoitti:Joku on muuten laatinut tällaisen vetoomuksen äänestyssysteemin muuttamiseksi, käykää katsomassa jos kiinnostaa:

http://www.petitiononline.com/12points/petition.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Jos nettiadresseilla olisi yleensä mitään tehoa ja jos tämä adressi olisi hyvin laadittu ja sisältäisi tehokkaan, asiat korjaavan ehdotuksen - tai vaihtoehtoisesti ainoastaan avoimen "jotain pitäis tehdä" -ehdotuksen - se voisi olla allekirjoitettavissa. Tällaisenaan ei.

Timoteus kirjoitti:

rosetta kirjoitti:(Epäilen kyllä, ovatko ihmiset ko. forumilla ihan noin kiinnostuneita tilastoista, että jaksaisivat noin tarkkaan analysoida )

Tuskin mutta luulenkin, että haaskaat suotta aikaasi kyseisellä foorumilla. Jos siellä on valmiiksi päätetty, että entisen Varsovan liiton maat, entisen Jugoslavian maat ja Pohjoismaat ovat pahiksia ja Kreikka hyvis, niin näinhän asia heille sitten maailman tappiin myös on, sanoitpa mitä sanoit.

Voi olla, juu.
(Tosin ent. Varsovan liiton ja Jugoslavian maat eivät taida lukeutua niihin pahiksiin .)

Ja tuota adressia en kauhean tarkkaan vielä lukenut, olet varmaan oikeassa sen suhteen(kin.)

rosetta kirjoitti:(Tosin ent. Varsovan liiton ja Jugoslavian maat eivät taida lukeutua niihin pahiksiin .)

Ai että kaikki äänestyksen ongelmat ovat kyseisen foorumin enemmistön mielestä pelkästään Pohjoismaiden vika?

No en tiedä enemmistöstä, mutta suurimpana syypäänä Pohjoismaita pitää mm. eräs (äänekäs) ruotsalainen...

rosetta kirjoitti:No en tiedä enemmistöstä, mutta suurimpana syypäänä Pohjoismaita pitää mm. eräs (äänekäs) ruotsalainen...

Ah, sittenhän sen täytyy olla vain salajuoni. Yhtykäämme siihen. Kunhan EBU sulkee Pohjoismaat kisasta, voimme järjestää oman Nordicvisionimme, joka on paljon mielekkäämpi kuin Eurovision laulukilpailu nykyisellään.

Tosin EBU ei varmaan ikinä sulje mitään maata kisasta mistään syystä.

Minusta ongelmia on toki paljon. Lähtisin kuitenkin siitä, että asenteet tuollaista kreikkalaista hytkytystä kohtaan ovat liian suopeat. Mielestäni viime vuosien aikana Kreikasta on tullut lähinnä mitäänsanomattomia rytmitehdastuotteita, lukuun ottamatta vuoden 2006 rock-henkistä balladi-iskelmää.

JukkaV kirjoitti: Mielestäni viime vuosien aikana Kreikasta on tullut lähinnä mitäänsanomattomia rytmitehdastuotteita, lukuun ottamatta vuoden 2006 rock-henkistä balladi-iskelmää.

Veit Jukka jalat suustani. Ja tätä samaa huttua saadaan sitten taatusti kuunnella tästä eteenkin päin.

Timoteus kirjoitti: Ehkä sitä voisi udella, miksi Kypros saa myös pisteensä pääsääntöisesti Kreikan vakiäänestäjiltä, vaikka biisit ovat oletettavasti ei-niin-hyviä, kun eivät pääse edes semistä läpi, ja selvästi erilaisia kuin Kreikan lähettämät. Siis jos kyse kerran ei ole siirtolaisäänistä.

Ehkä voisi udella, miksi Kreikka ja Kypros tukevat toisiaan aina kun voivat, mutta väitetyt "siirtolaisäänet" kasautuvat nimenomaan Kreikalle. Eikö siirtolaisten pitäisi tukea yhtä lailla molempia kreikkalaisvaltioita? Siis jos kyse on siirtolaisäänistä eikä biisille annetuista äänistä.

rosetta kirjoitti:
(Tosin ent. Varsovan liiton ja Jugoslavian maat eivät taida lukeutua niihin pahiksiin .)

Toisin kuin näköjään ex-Neuvostoliiton maat, mikä kertoo paljon vetoomuksen laatijoiden asiantuntemuksesta. Ehkä venäläiset tukevat Venäjää asuinmaastaan riippumatta, mutta pitäisikö esim. latvialaisten äänestää Azerbaidžania ihan vain siitä ilosta, että on joskus saatu yhdessä kuulua Neuvostoliittoon? Tosi uskottavaa.

JukkaV kirjoitti:Minusta ongelmia on toki paljon. Lähtisin kuitenkin siitä, että asenteet tuollaista kreikkalaista hytkytystä kohtaan ovat liian suopeat.

Minäkin kuvittelisin, että seksikkäällä englanninkielisellä hömppäpopilla irtoaa helpommin pisteitä kuin jollain S.A.G.A.P.O:lla. Todellisuudessa kuitenkin valtaisat siirtolaislaumat äänestävät sokeasti maata, ja rehelliset natiiviäänestäjät tallautuvat heidän jalkoihinsa. Siis diasporateorian mukaan.

sziget kirjoitti:Ehkä venäläiset tukevat Venäjää asuinmaastaan riippumatta, mutta pitäisikö esim. latvialaisten äänestää Azerbaidžania ihan vain siitä ilosta, että on joskus saatu yhdessä kuulua Neuvostoliittoon? Tosi uskottavaa.

Neuvostoliitossa pyrittiin tuhoamaan kansalaisuudet ja luomaan neuvostoihminen. Ihmisiä muutti ristiin rastiin, joten on täysin luonnollista, että Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen jokaiseen neuvostotasavaltaan jäi asumaan muiden neuvostotasavaltojen kansalaisia. Niiltä ne pisteet tulevat, veikkaan ma.

lharju kirjoitti: Ihmisiä muutti ristiin rastiin, joten on täysin luonnollista, että Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen jokaiseen neuvostotasavaltaan jäi asumaan muiden neuvostotasavaltojen kansalaisia. Niiltä ne pisteet tulevat, veikkaan ma.

Jokaiseen neuvostotasavaltaan? Sitten voimme varmaan odottaa, että kymmenen ex-neuvostomaata antoivat toisilleen pisteitä enemmän kuin oli kunkin maan pistekeskiarvo - sanokaamme vähintään pisteen enemmän. Semifinaalissa näillä mailla oli 2 x 20 tilaisuutta suosia toisiaan, finaalissa 54, siis yhteensä 94 tilaisuutta.

Semifinaali 1
Maat antoivat toisilleen 15 tapauksessa vähintään yhden pisteen yli keskiarvon. Viidessä tapauksessa oli toisin: Ukraina sai Liettualta vain 7 ja Latvialta 6 pistettä, vaikka keskiarvo oli 152/18 = 8,44. Liettua ei saanut Ukrainalta eikä Valko-Venäjältä mitään, ja Latvia sai Ukrainalta vain kakkosen (keskiarvo 4,78).

Semifinaali 2
Yhdeksän kertaa maat antoivat toisilleen vähintään pisteen yli saajan pisteiden keskiarvon. 11 kertaa näin ei tapahtunut. Esimerkiksi Armenia (pistekeskiarvo 7,72) sai Moldovalta vain viisi, Virolta kaksi ja Azerbaidžanilta "yllättävästi" nolla pistettä. Aika heikkoa neuvostoihmisiltä.

Finaali
36 kertaa pistekeskiarvo ylittyi vähintään pisteellä, 18 kertaa ei. Venäjä sai kyllä kaikilta neuvostomailta vähintään kahdeksan pistettä ja Georgiakin vähintään kolme (keskiarvo 1,98), mutta Ukraina (keskiarvo 5,47) sai Liettualta vain kuusi, Armenialta viisi ja Virolta neljä pistettä. Latviaa eivät neuvostotovereista suosineet muut kuin Liettua ja Viro.

Yhteensä
Vain 60 kertaa ex-neuvostomaat hyödynsivät edes jotenkin tilaisuutensa tukea toista neuvostokansaa hyvillä pisteillä. 34 kertaa ne antoivat toisilleen joko keskitasoiset tai keskiarvoa huonommat pisteet. Finaaliin selvinneistä Georgia oli ainoa, joka sai kaikilta ex-neukuilta keskiarvoa paremmat pisteet sekä semifinaalissa että finaalissa.

Noiden entisten IVY-maiden tilanne kärjistyy väkirikkaiden kansojen kautta. Latviasta esimerkiksi on odotettavissa herkemmin pisteitä Ukrainalle, Puolalle ja erityisesti Venäjälle, sillä näistä maista asuu väkeä Latviassa. Sen sijaan latvialaisia (kuten myös liettualaisia) asuu Irlannissa, mikä on sinänsä yllättävää.

Sen sijaan on huomioitava se, että väkiluvultaan melko pienikin maa voi herkästi manipuloida koko kisaa. Esimerkiksi suomalaiset voisivat tehdä viisujen aikaan massamatkoja Maltalle, Montenegroon, Sloveniaan, San Marinoon, ehkäpä myös Moldovaan ja Andorraan (josta tosin on tullut Suomen tukija jostakin syystä), sekä (mikäli palaisivat) Luxemburgiin ja Monacoon.

sziget kirjoitti:

lharju kirjoitti: Ihmisiä muutti ristiin rastiin, joten on täysin luonnollista, että Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen jokaiseen neuvostotasavaltaan jäi asumaan muiden neuvostotasavaltojen kansalaisia. Niiltä ne pisteet tulevat, veikkaan ma.

Jokaiseen neuvostotasavaltaan? Sitten voimme varmaan odottaa, että kymmenen ex-neuvostomaata antoivat toisilleen pisteitä enemmän kuin oli kunkin maan pistekeskiarvo - sanokaamme vähintään pisteen enemmän. Semifinaalissa näillä mailla oli 2 x 20 tilaisuutta suosia toisiaan, finaalissa 54, siis yhteensä 94 tilaisuutta.

Jokaiseen neuvostotasavaltaan kyllä mutta eihän lharju sanonut, että kaikkien muiden neuvostotasavaltojen kansalaisia. Baltian maat tunnetusti ovat ex-neuvostomaiden pisteidenvaihdossa lähinnä antavana osapuolena. Kun jätetään Baltian maat äänestyksen kohteina laskusta, suhdeluku 60/94 (64 %) muuttuu muotoon 53/73 (73 %). Suhdeluku saadaan vielä hitusen korkeammaksi, jos vertailukeskiarvoina käytetään ei-neuvostomaiden antamia keskiarvoja tai jos Baltia unohdetaan antavanakin osapuolena ja puhutaan pelkästä IVY-blokista.

sziget kirjoitti:Ehkä voisi udella, miksi Kreikka ja Kypros tukevat toisiaan aina kun voivat, mutta väitetyt "siirtolaisäänet" kasautuvat nimenomaan Kreikalle. Eikö siirtolaisten pitäisi tukea yhtä lailla molempia kreikkalaisvaltioita? Siis jos kyse on siirtolaisäänistä eikä biisille annetuista äänistä.

Elementary, my dear Watson. Tietysti ykkösjoukkuetta tuetaan enemmän kuin kakkosjoukkuetta. Jos Savo itsenäistyisi ja olisin viisujen aikaan Ambomaalla (joka näin hypoteettisessa skenaariossa hyvinkin voisi olla euroviisumaa), diasporaäänestäisin todennäköisesti Suomea enemmän kuin Savoa, vaikken katsokaan savolaisten olevan oma, muista suomalaisista erillinen kansansa. Savolaiset sen sijaan varmaankin katsoisivat, jos päättäisivät julistautua itsenäiseksi.

En tosin tiedä, miten siirtolaisäänet ovat "kasautuneet Kreikalle", kun Kreikka ja Kypros eivät ole kilpailleet samana iltana kolmeen vuoteen. Kreikalta ei ole tänä aikana nähty niin onnetonta räpellystä, etteikö se olisi saanut merkittävästi ääniä ei-kreikkalaisiltakin, eikä Kyprokselta taas niin onnistunutta viisua, että se olisi saanut juurikaan hyvää diasporaäänten päälle. Vuonna 2004 kreikkalaisdiaspora oli vielä melko passiivinen, vasta Sakiksen menestys sai sen innostumaan. Tai sitten kreikkalaisdiaspora vain näytti passiiviselta, kun sen äänet nimenomaan eivät kasautuneet Kreikalle, vaan jakautuivat Kyproksen kanssa ja menettivät tehonsa.

sziget kirjoitti:Minäkin kuvittelisin, että seksikkäällä englanninkielisellä hömppäpopilla irtoaa helpommin pisteitä kuin jollain S.A.G.A.P.O:lla. Todellisuudessa kuitenkin valtaisat siirtolaislaumat äänestävät sokeasti maata, ja rehelliset natiiviäänestäjät tallautuvat heidän jalkoihinsa. Siis diasporateorian mukaan.

S.A.G.A.P.O.:n menestykseen ei kannata verrata. Kilpailuformaatti (ei semifinaalia), äänestysformaatti (useissa maissa raati tai 50/50) ja kreikkalaisten kiinnostus kisaan olivat kaikki tyystin erilaisia kuin tätä nykyä.

En tiedä, oletatko oikeasti "diasporateorian" pitävän sisällään täyttä puppua vai provosoitko vain. Teet nimittäin toistuvasti sen sisällöstä omituisia oletuksia.
1) Oletat, että "diasporateoria" väittää siirtolaisten olevan robotteja, joiden äänestyskäyttäytyminen seuraa jotakin yksinkertaista algoritmia. Tällä oletuksella katsot minkä tahansa pikkuruisenkin poikkeaman kumoavan koko teorian. Muuten kiva oletus mutta kun mitään tällaista ei ole väitetty. Äänestyskäyttäytyminen ei ole luonnontiede.
2) Oletat, että "diasporateoria" väittää, etteivät siirtolaisetua nauttivat maat saa mitään muita ääniä. Tämä on tietysti ajatuksenakin absurdi.

"Diasporateoriassa" olennaista on, että jotkin osallistujamaat saavat emigranteistaan merkittävän kilpailuedun. Tämän toteamiseksi edun ei tarvitse olla aina täysin identtinen eikä sen tarvitse olla helposti mitattavissa tai aukottomasti todistettavissa.

Aivan. Esimerkiksi vuonna 2005 Ukraina isäntämaastatuksestaan ja diasporasta huolimatta ei saanut kummoista kannatusta.

Hmm. Pieni apu olisi taas tarpeen, jos joku viitsii...

Esitin nuo aiemmin mainitut luvut ym. toisella forumilla, ja niihin vastattiin mm. näin:

Populations:
UK: 60,587,300 (60,5+ million)
Germany: 82,210,000 (82+ million)
Belgium: 10,584,534 (10,5+ million)
Albania: 3,600,523 (3,6+ million)
Bulgaria: 7,640,000 (7,6+ million)

Let's go further, percentage of the estimated populations that consists of Greek diaspora (according to your numbers):
UK: 0.6%
Germany: 0.4%
Belgium: 0.3%
Albania: 11%
Bulgaria: 0,3%

These are not some kind of huge diaspora figures! 0.6%! 0.4%! 0.3! And yet again 0.3%! If you'd stopped and thought about this objectively, you would've seen this!

The Greek diaspora in all of these countries, except for Albania, is so tiny that it'd have to literally be like this in order for the Greek diaspora to be able to manipulate the country into giving Greece even 5 points "more" than it should get:
* Every single Greek person in said countries vote on ESC-night
* Every single one of these people vote at least 10 times
* Out of the rest of the population only 3% or so vote
* Less than 66% of these people vote for someone other than Greece

What kind of countries are these where only approximately 2-4% of the "native" population vote in the ESC?!

(En halua antaa periksi tuossa väittelyssä )

sziget kirjoitti:Todellisuudessa kuitenkin valtaisat siirtolaislaumat äänestävät sokeasti maata, ja rehelliset natiiviäänestäjät tallautuvat heidän jalkoihinsa. Siis diasporateorian mukaan.

Ei niitä tarvi olla edes "valtaisia" laumoja, sillä natiiviväestön äänet jakaantuvat yli 20 muun kilpailjan kesken. Diasporaäänet sen sijaan kerääntyvät yhden ainoan esityksen taakse.

^ Mutta miten selität nuo prosenttiluvut yllä, hra47..?
Vaikka menisivätkin yhden ainoan esiintyjän taakse, ei joku 0.6% voi silti saada aikaan 12 pistettä (ainakin noin minulle siis väitettiin)...

rosetan vastaväittäjä kirjoitti:Out of the rest of the population only 3% or so vote

"Only 3% or so"?? Sain ehkä päivän parhaat naurut. Kuinkakohan epärealistisia odotuksia kirjoittajalla mahtaa euroviisujen puhelinäänimääristä olla.

rosetan vastaväittäjä kirjoitti:What kind of countries are these where only approximately 2-4% of the "native" population vote in the ESC?!

Please show me the countries where more than 4 % of the "native" population vote in ESC. 4 % on jo aika paljon vaadittu, kun katsojaosuuskaan ei kaikissa maissa ole paljoa jos ollenkaan tuon päälle. Ranskassa finaalilla oli tänä vuonna katsojia 3,1 miljoonaa (4,8 % väkiluvusta), Belgiassa 0,5 miljoonaa (4,8 %), Alankomaissa 0,75 miljoonaa (4,6 %). Semifinaalien katsojaluvut lienevät olleet ainakin Big 4 -maissa jotakin todella noloa.

Täältä sopii katsoa vuonna 2004 puhelinäänten määriä (Islannin kohdalla prosenttiosuuksissa on näemmä pilkkuvirhe - pitäisi olla 16 %). Kyseessä on siis ihan EBU:n vahvistama lista. (Löytyy englanniksi mutta ilman prosenttiosuuksia esim. täältä tai täältä). Osallistujamaita oli 36. Niistä 20:ssä äänten kokonaismäärä oli alle 1 % väkiluvusta, neljässä 1 - 2 %, neljässä 2 - 3 %, neljässä 3 - 4 % ja neljässä yli 4 %. Äänestysaktiivisuuden mediaani oli 0,9 %. Semifinaalissa ääniä annettiin kaikkiaan neljä kertaa vähemmän ja maaginen neljän prosentin raja ylittyi vain Islannissa ja Kyproksella.

Jos oletetaan, että siirtolaisten äänestysaktiivisuus on kantaväestön äänestysaktiivisuutta korkeampi, kantaväestön äänestysaktiivisuus on tietysti näitäkin lukemia merkittävästi alempi. Ihmiset eivät äänestä kovin aktiivisesti, koska äänestäminen maksaa eikä tulos ole heille kovin tärkeä.

Mitenkö 0,5 % väestöosuudella voi sitten tehdä ihmeitä? Oletetaan, minusta melko maltillisesti, että siirtolaisista viisi kertaa kantaväestöä suurempi osuus käyttää äänestysoikeuttaan ja että he äänestäessään äänestävät keskimäärin kolme kertaa useammin kuin kantaväestö. (Täydet 20 ääntä käyttävät äänestäjät lienevät lähes yksinomaan siirtolaisia tai aktiivisia viisufaneja - jälkimmäisiä vain on paljon vähemmän.)

Jos siis kantaväestöstä 0,5 % äänestää keskimäärin kahdesti (puhelinääniä 1,0 % väkiluvusta; yli ylläolevan listan mediaanin), siirtolaisista 2,5 % äänestää keskimäärin kuudesti (aika kaukana ajatuksesta, että kaikkien siirtolaisten pitäisi äänestää vähintään 10 kertaa). Siirtolaisten äänestysaktiivisuusluvut ovat tietysti hatusta heitettyjä mutta eivät minusta pienimmässäkään määrin utopistisia. Näillä lukemilla siirtolaiset antavat puolen prosentin väestöosuudellaan 7 % äänistä. Tämä 7 % äänistä keskittyy yhdelle biisille, kun kantaväestö äänestää yli kahtakymmentä, myös siirtolaisvähemmistönsä suosimaa vaihtoehtoa.

Mihin riittää 7 % äänistä? Ruotsissa on julkistettu kattavin lista annetuista puhelinäänistä. Jos äänet jakautuvat siten kuin länsinaapurissamme, 7 % äänistä riittää yksinäänkin 5 - 8 pisteeseen. Jos kantaväestöltä tulee taustatukea edes 11. sijaan (ei pisteille!) oikeuttava määrä, puolen prosentin vähemmistö saa tällä aktiivisuudella nostettua oman viisunsa nollilta 7 - 10 pisteeseen.

Siirtolaisten ja kantaväestön äänestysaktiivisuuden suhde riippuu tietysti monista tekijöistä, kuten siirtolaisten ja kantaväestön mielenkiinnosta kisaa kohtaan, siirtolaisten kotimaan menestysodotuksista ja siirtolaisten assimiloitumisasteesta. Monissa tapauksissa siirtolaisten ylläolevan laskelman mukainen kantaväestöön nähden 15-kertainen (3*5) äänestysaktiivisuuskin lienee riittämätön, aivan erityisesti niissä maissa, joissa katsojamäärät raapivat pohjamutia.

Tähän suuntaan viittaa sekin, että isoista maista äänestysaktiivisuus oli vuonna 2004 suurin Sveitsissä ja Itävallassa, joiden pisteet ovat semifinaaliaikakaudella olleet siirtolaisäänten vahvimmin värittämiä. Jos Sveitsissä kantaväestön äänestysaktiivisuus olisi ollut korkea, miten ihmeessä kaikkialla muualla pidetty Ruslana olisi jäänyt pisteittä? Jos kantaväestön äänestysaktiivisuus olisi Sveitsissä yleisesti korkea, miksi ihmeessä äänestystulosten 6 - 8 ensimmäistä sijaa on varattu vain vähäisin poikkeuksin samoille maille vuodesta toiseen? Andorraan pätee sama kuin Sveitsiin ja Itävaltaan, 43 % väestöstä on espanjalaisia. Islannin ja Kyproksen täysin eri suuruusluokkaa olevaa äänestysaktiivisuutta en edes yritä selittää, tyydyn vain toteamaan ne todella poikkeuksellisiksi.

Olisi mielenkiintoista tietää, miten tilanne on kehittynyt vuodesta 2004. EBU ei kuitenkaan ole julkistanut vastaavia tilastoja vuoden 2004 jälkeen eikä yleensä mitään muutakaan tietoa, mitä ei ole ollut jokseenkin pakko julkistaa. Kokonaisäänimäärän EBU on julkistanut; se oli viime vuonna puolitoistakertainen vuoteen 2004 nähden, tämän vuoden tilastoja ei ole vielä taidettu julkistaa. Kuinka suuri osa kasvusta selittyy uusilla osallistujamailla ja kuinka suuri osa siirtolaisten tai kantaväestön suuremmalla aktiivisuudella, kenpä tietäisi sen. Kantaväestön ratkaisevasti suurempaan aktivoitumiseen on kuitenkin tulosten valossa melko vaikea uskoa.

PS. "Vastaväittäjäsi" laskuopissa ei ole muuten järkeä edes nimeksi. Jos 0,5 % siirtolaisvähemmistöstä jokainen äänestää ainakin kymmenen kertaa ja muusta väestöstä "vain" 3 % äänestää (oletuksena ilmeisesti, että vain kerran?), siirtolaisvähemmistö antaa yli 60 % äänistä. Ilmeisesti "vastaväittäjäsi" olettaa, että täysiin pisteisiin tarvitaan äänten enemmistö (> 50 %) ja että jotenkin mystisesti vain täysillä pisteillä on väliä. Kumpikin ajatus on tietysti vahvasti virhellinen. Sellaista ylivoimaa ei ole vielä nähtykään, että joku pelkillä täysillä pisteillä voittaisi pienempiä pisteitä tarvitsematta. Ja jos nyt vaikka noista Ruotsin tilastoista katsoo, niin täysiin pisteisiin on vähimmillään riittänyt 12,5 % äänistä (Norja 2003), yleensä 15 - 20 % ja enimmillään ykkönen on rohmunnut äänistä 38 % (Suomi 2006). Yhteen pisteeseen Ruotsilta on tarvittu vähimmillään 2,5 % äänistä, yleensä 3 %, enimmillään 5 %.

rosetta kirjoitti:^ Mutta miten selität nuo prosenttiluvut yllä, hra47..?
Vaikka menisivätkin yhden ainoan esiintyjän taakse, ei joku 0.6% voi silti saada aikaan 12 pistettä (ainakin noin minulle siis väitettiin)...

Viisainta kai olis tässä vaiheessa kaivaa esiin todellisia lukuja maiden äänestäjä- ja äänimääristä. Kuinka suuri prosentti esim. suomalaisista äänestää viisuissa? Luulenpa, että se on hyvin pieni osa.

Eiköhän se diasporaetu muodostu usean tekijän summana. Natiivit lienevät vähemmän innokkaita äänestämään viisuissa kuin ihmiset joilla on mahdollisuus tukea omaa kotimaataan, mikä näkyy paitsi äänestäjien määrässä, myös äänimäärässä per puhelinliittymä. Kyse on myös vanhoista viisumenestyjistä vs uudet maat, joille viisumenestys on jotain uutta ja hienoa, mikä myös vaikuttanee yleisön eri segmenttien äänestysmotivaatioon. Jos äänimäärät jäävät matalaksi, silloin pienikin aktiivinen ja päättäväinen vähemmistö pääsee heiluttelemaan tuloksia, jopa sinne kärkipisteille asti. Siksi siirtolaisvähemmistön kokoa oleellisempi tieto olisi natiiviväestön aktiivisuuden aste.

Pieniin prosenttilukuihin vetoavat taitavat unohtaa äänestulosten suhteellisen luonteen ja sen, että yhtälailla se diasporamaakin saattaa saada ääniä myös natiiviväeltä. Kun ne ynnätään diasporaääniin, se voi hyvinkin olla kärkisijoilla äänestyksessä. Kyse ei ole diasporaäänet vs musiikilliset äänet tilanteesta, vaan diaspora+musiikilliset äänet vs musiikilliset äänet.