Yleensä yritän kirjoittaa kommenteissani suhteellisen tasaveroisesti kaikista sanoituksista mutta tällä kertaa en jaksanut keksiä tikusta asiaa enkä toisaalta rajoittaa sanomisiani. Joistakin käännöksistä ei vain löydy kovin paljoa sanottavaa, ainakaan sellaista, mitä ei olisi sanottu. Toisista taas voisi kirjoittaa kirjasarjan.
01) MYRSKY SYDÄMEN
Painotusongelmia ja puuttuvia tavuja sen verran, ettei sanoitus ollut sisällöllä kovin korkealle pelastettavissa. Kertosäe on kyllä kaunis.
02) MAA HERÄÄ
Kevättä pukkaa ihan kirjaimellisesti. Sanoitus on tekniikaltaan ja sanavalinnoiltaan onnistunut mutta jää vain luonnon keväisen heräämisen kuvaamiseksi, kieltämättä kauniiksi mutta kovin ontoksi. Sanoitus ei tarjoa mitään sanomaa tai persoonallista toimijaa, johon samaistua. Kappale kaipaisi sellaistakin.
03) HEI KUKA OIKEIN OOT?
Tunnusta heti, että yrität vain testata, saako tietyiltä henkilöiltä pisteitä normista poikkeamalla tekstin järjellisyydestä riippumatta. A-osassa tässä näytti olevan vielä pointti mutta B-osasta en löytänyt edes etäisesti järkeä. Yritin kyllä mutta ei. Ja mitä tämä persoonienkin vaihtelu on? Ensin puhutaan me-muodossa, kunnes kuvioon tulee "he", jolla ei ole korrelaattia, ja nimilauseessa otetaan vielä "sinä" mukaan persoonakatraaseen.
04) PUISTON AUKIOLLA
Mukavaa lapsuusmuistelua, joukossa hyviäkin vertauksia, parhaana jo mainittu "uurteet maan kuin rypyt kasvoillaan". Kertosäkeistöistä löytyy sitten ne ongelmakohdat. Näistä pienin on szigetin mainitsema "kalat lammikkoon". Itsekin ehätin ajatella, että eikö sitä lammikkoa siellä enää ole. Toinen vastaavantasoinen ongelma on tämä Darth Vaderin esiinmarssittaminen. Vaikka Tähtien sota onkin voinut tulla elokuvateattereihin sanoittajan tai kappaleen potentiaalisen suomenkielisen tulkitsijan lapsuuden aikana, ei modernin populaarikulttuurin tuote istu valittuun tyyliin. Ja uskooko kukaan Darth Vaderiin siten kuin lapset Joulupukkiin uskovat? Tähtien sota ei kuitenkaan ihan pikkulasten elokuva ole. Kolmantena ongelmakohtana pidän alkuperäistä nimilauseen kohtaa, joka on korvattu lauseella "Mä elossa oon siis". Tuolla kohdalla pitäisi nivoa teksti yhteen mutta tässä se ei onnistu. Kertojan tämänhetkinen elossaolo - syvällisemminkään ymmärrettynä - ei seuraa edellä esitetystä, lause ei ole ytimekäs (vaikka yrittääkin olla) eikä tekstin kokonaisuuden kannalta olennainen.
05) KEVÄTTUULI
Doddii. Tässä olisi esimerkki hyvästä "suorasta" käännöksestä. Alkuperäinen sisältö on mukana mutta sen yksityiskohdat on vaihdettu. Tosin ehkä se siksi ei lukeudu enää "suoraksi" käännökseksi eikä pahimmassa tapauksessa edes saa "suorille" käännöksille automaattisesti jaettavaa sijoitusta kärkiviisikossa. Ydinkärkiviidakko on erityisen oiva korvike archipelagic iciclesille, kaatuneet piikkilangat ja pustaa kohti käyvät tuulet muita hyviä ilmauksia.
Ainoa häiritsevä rivi oli "ja jotka niillä laukoi/niitä palvoi", joka kuulostaa naiivilta ja riimikaavassakin huonolta. Itse en oikein osaa pitää näitä painottomien tavujen riimejä riimeinä ollenkaan. En kuitenkaan tästä sakottanut, kun kertosäkeistön ensimmäisessä versiossa oli toimivakin rivi tarjolla samaan paikkaan.
06) ET VOI OMISTAA
Kertosäkeistön alkuperäinen rakenne on otettu tässä hyvään käyttöön, vaikka aihe onkin pitkälti vaihdettu. Sanoitus jäi tosin merkitykseltään hieman hämäräksi mutta onnistui koskettamaan. A-osa ei ole ihan yhtä onnistunut mutta kun kappale on melkein pelkkää kertosäkeistöä, kokonaisuus on vahvasti plussan puolella. Nimilauseen laulettavuuden suhteen olen eri mieltä szigetin kanssa. Lyhyen ja pitkän nuotin järjestys on siinä mielestäni vaihdettavissa.
07) TANHUN TUSKA
Tämä sanoitus petti minut pahiten. Odotin nimittäin otsikon perusteella szigetiltä jatko-osaa debyyttikäännökselleen. Tekniikka paljasti kuitenkin hyvin nopeasti, että siitä ei ollut kyse. Ohuenlaisesti oli sisältöäkin.
08) TAIVAS HUUHTOO POIS
Tarinankerrontaan tämä biisi soveltuu huonosti ja varsin etäiseksi jäi tämänkin tarinan idea. Ois/vois/pois-riimille olen allerginen kahdesta syystä. Yksi syy on sen puhekielisyys, jos sitä käytetään muuten melko kirjakielisessä tekstissä. Toinen syy on, että se esiintyy usein vain riimittelyn itsensä vuoksi tekstissä, johon konditionaalimuoto ei semanttisesti sovi. Ensimmäinen oire on totta tässäkin tekstissä ja toisestakin on ainakin viitteitä. Konditionaalimuotoa ei koko sanoituksessa käytetä muissa kuin "ois"- ja "vois"-sanoissa. Kumpikaan esiintymä ei ole suoranaisesti virheellinen muttei onnistunutkaan.
09) TINAPILLI
Yleensä en lämpene tälle alkukaudesta runsaammin nähdylle tavalle linkittää käännös kappaleen lähettäjämaahan. Tässä kisassa sen kuitenkin hyväksyin, koska kyseessä ei ole geneerinen biisi, joka voisi yhtä hyvin tulla mistä tahansa maasta, ja toisaalta koska maahan tyydytään viittaamaan epäsuorasti. Sanoitus on tyylillisesti onnistunut ja kaunis. Teknisiä puutteita on jonkin verran mutta mainitsen vain sen, mitä en huomaa vielä mainitun, nimittäin kertosäkeistön jäsentämisen lauseisiin.
Meidän arvioijien on helppo jäsentää teksti oikein, koska voimme lukea sanoituksen ja oikea jäsennys on isoilla alkukirjaimilla osoitettu. Laulettuna tämä ei kuitenkaan toimi. Melodian ja erityisesti sen taukojen vuoksi (alkuperäisen rivityksen mukaiset) rivit 1 ja 2 kuuluvat keskenään yhteen, samoin 3 ja 4 keskenään. Rivit 5, 6 ja 7 vaikuttavat orvoilta ja niiden yhdistäminen lienee vapaata, kunhan virhetulkinnan vaaraa ei synny. Tässä kuitenkin lausetta jatketaan riviltä 3 riville 5. Rivien 5 ja 6 välillä mikään ei kuulijalle paljasta, että rivit eivät ole samaa lausetta, olipa hän jäsentänyt aiemman miten tahansa. Tällöin viimeisellä rivillä hämmentää kieliopin vastainen subjektiton lause tai toinen predikaatti samassa lauseessa.
Kuultuna olisi todennäköisimmin jäsentänyt tämän muotoon (konjunktion ala merkitty sulkeilla):
"Taa jos (jäikin rakkain silti maan tuon vihreän), tahtois vielä nähdä lauluissaan hän uudelleen. Palaa saarelleen."
Eihän siinä järkeä ole mutta sepä se. Sanoitus - nimenomaan kuultuna, sehän sen pääasiallinen nauttimismuoto olisi - mahdollistaa tai jopa tekee todennäköiseksi lauserajojen virhetulkinnan peräkkäisissä kohdissa. Tästä syystä sen oikean jäsennyksen oivaltaminen sanoitusta lukematta saattaa olla hyvinkin haastavaa. Vaikka sen katsoisikin olevan löydettävissä, se on kuitenkin melodian vastainen.
10) SYDÄMIIMME AINA JÄÄ KEVÄTSÄÄ
Frr. Hrr. Prr. Mitä tästäkin nyt sitten sanoisi. Siis sitä lukuun ottamatta, että yleisen linjan säilyessä tämä ottaa taas pakollisen mutta ansaitsemattoman neljännen sijan ± kaksi sijaa muiden sanoitusten pistejakaumasta riippuen, kun osa äänestäjistä katsoo vain silmät innosta kiiluen, että "OOOO! Suora käännös!! 12*12*12 pistettä!!!
" käyttämättä sekuntiakaan sen tutkimiseen, toimiiko sanoitus itsenäisenä teoksena ilman alkutekstin tuntemusta. Näiltä osin tämän kisan tulokset ottavat päähän jo etukäteen, sillä kisassa on paljon parempiakin sanoituksia, jotka tämä lyö olemalla "alkuperäisen mukainen" kuitenkaan oikeasti olematta alkuperäisen mukainen. Toivottavasti kultainen äänestyskansa löytää parempia loitsuja ja osoittaa minun olevan väärässä.
Miksikö tämä sitten ei toimi?
i) Kertosäkeistön luetelluista elementeissä on mukana sellaisia, jotka eivät päde tai eivät ole mielekkäitä. Jo mainittujen lehmien ja mehiläisten lisäksi tällainen on liljojen poimiminen. Alkutekstissä niitä sentään vain tallattiin. Onhan ajatus suurvaltojen armeijoista liljoja poimimassa tietenkin hellyttävä, mutta...
ii) Nimilause on pitkä eikä sano mitään. Kahden säkeen mittainen nimilause on harvoin hyvä idea. Alkuperäinen nimilause on napakka ja sanoo yksinäänkin paljon.
iii) Kokonaisuus ei toimi. Alkuperäisessä sanoituksessa oli idea. Kevään merkkejä, sen osaprosesseja, voi yrittää estää, mutta itse kevättä ei voi pysäyttää. Tässä ei puhuta mistään prosessista, vaan sydämissä olevasta ja sinne jäävästä kevätsäästä. Mutta miten se sydämiin jäävä lämmin kevätsää varsinaisesti
auttaa? Voiko sitä esimerkiksi syödä? Jos pahikset saavat vietyä kaiken paitsi kevätsään sydämistä, ei kultaisella kansalla kovin valoisasti mene eikä pahan karkoittava loitsu tainnut ihan toimia. Jos sanoituksessa on pointti, en löytänyt sitä pitkälläkään pään hakkaamisella seinään. Sanottakoon kuitenkin, että sanoituksen alku on ihan oikeasti hyvä. Vielä kun loitsukin olisi.
11) MUUTTOLINNUN TIE
Idea hyvä ja kappaleeseen sopiva. Tekniikka jättää kuitenkin paljon toivomisen varaa.
12) 1957
Njps. Yllättävä veto. Alkuperäinen Itä-Euroopan vapautumisen ylistys onkin vaihdettu lapsuusmuistoksi kylmän sodan ajoilta. Mutta mitäpä tuosta, se on nimittäin tehty häkellyttävän onnistuneesti. Parhaimmillaan käännöskisat ovat juuri tätä, tuovat käännettävän kappaleen esiin jossain uudessa valossa. Alkuperäinen sanoitus on rasittavan imelä mutta tällä käännöksellähän biisi toimisi! Kiitoksia tästä versiosta.
13) NENÄPÄIVÄN LAULU
Väärä aihe biisiin ja tajuttoman uskomattoman mutta ilmeisesti tahattoman korni sanoitus on aiheesta väsätty. Rehellisyyden nimissä tosin todettakoon, etten luultavasti olisi lämmennyt hyvällekään toteutukselle aiheesta. Nämä nenäpäivät kaikessa imelyydessään oksettavat minua. Tavallaan rivi telkkarista tunnetuista on onnistunut, koska nenäpäivät ja muut vastaavat ovat olemassa vain sitä varten, että nämä telkkarista tunnetut voisivat kerätä moraalipisteitä. Köyhä Afrikka on koko hommassa vain pelinappula, väline saada enemmän tai vähemmän turhille julkkiksille tv-aikaa ja väline länsimaiden asukkaiden sielunhoitoon.
Nenäpäivät eivät ehkä niin haittaisi minua, jos rahasaavin kaataminen Afrikkaan aikaansaisi siellä jotakin myönteistä. Tähän asti länsimaisella avulla Afrikassa aikaan saatua: väestöräjähdys. Jee. Aivan yhtä hyvin voisi vetää rahaa vessasta alas kuin luovuttaa sitä nenäpäivän keräyksiin. Koska en itse ole mikään kehitysavun tai kansantalouden asiantuntija, annan puheenvuoron
viisaammille. Heistä muutama vastaa myönteisesti kysymykseen "Ratkaiseeko raha Afrikan ongelmat?", mutta hekään eivät näe hyväntekeväisyyttä ratkaisuna. (Kaipa niitäkin löytyy, jotka näkevät, kun sitä kuitenkin edelleen jaksetaan harrastaa.)
14) VAIN VAHVIN SELVIÄÄ
Oma. Alkuperäisen tekstin jääpuikkojen sulamisen ylistämisessä näin selvän pro-ilmastonmuutosvivahteen. Tarkoituksenani oli ensi alkuun tehdä ihan puhdas vitsiteksti mutta käännösprosessin varrella se puolivahingossa muokkautui ikuisen, tuhon porteillakin jatkuvan kulutusjuhlan ironiseksi kritisoimiseksi, johon suuntaan päädyin lopulta käännöstä vielä hienosäätämään. Saa tämän tosin halutessaan puhtaana vitsinäkin tulkita.
15) RAKKAUSLAULU
Putosin sanoituksen alun kahvinkeitto- ja toiseenhuoneeseenpoistumissäkeille.
Niiden perusteella sanoituksen oikea nimi olisi tosin Läheisriippuvuuslaulu. Sanoituksen jatko ei sitten aivan täytä odotuksia, joten pistemäärä jäi melko alhaiseksi.
16) ON OVET LUKOSSA
Polli tahtoo keksin riimejä. Onhan tässä pari mutta selvästi vähemmän kuin alkuperäisessä. Sisältö on OK muttei
niin hieno, että kantaisi tekstiä ilman oikeaoppista muotoa. Pätien sekä edelliseen vitsisanoitukseen että tähän vakavaan sanoitukseen olisin teemaksikin kaivannut jotakin muuta kuin tätä perinteistä parisuhdeaihetta. Rakkauselämästä kirjoittamiseen jää kuitenkin ainakin parikymmentä biisiä per viisuvuosi, vaikka siihen ei pelkistäisi ensimmäistäkään muusta aiheesta alunperin kertovaa tekstiä.