Jos vaihteeksi kommentoisi.
1. Aikataulu
Alkuperäisen teeman puuttuessa kääntäjä on valinnut tekstinsä aiheeksi ensimmäisen mieleen juolahtaneen ajatuksen. Lähtökohta ei olisi välttämättä huono, jos kääntäjä olisi vaikkapa säätänyt kännykän tms. hälyttämään satunnaiseen aikaan ja valinnut juuri senhetkisen ajatuksensa käännösteemaksi. Kun kääntämistä aloittaessa ensimmäinen ajatus on kuitenkin "istunpa alas ja käännän Belgian viisun, kääk, enää 20 minuuttia aikaa", syntyy idealtaan köyhähkö metateksti. Toteutus valitusta teemasta sinänsä on OK, A-osien riimittelyt ovat jopa ihan vetoavia.
2. Kieli
Koska käännettävä kappale oli mielikuvituskielinen, on aihe revitty juuri tästä eikä siksi kovin mielikuvituksellinen. Sanaleikittely on kuitenkin onneksi monilta osin nokkelaa ja valittu naiivi tyylikin toimii. Siksi onkin harmillista, että sanoitus oli pakko vesittää tekemällä siitä metateksti A-osan viimeisessä variaatiossa. Enemmän olisi tippunut pisteitä, ellei niitä olisi erikseen kerjätty.
3. Oona, Jussi et al.
Alkuperäisen teeman puuttumisesta huolimatta kääntäjä on valinnut käännökseensä saman teeman. Teksti on onneksi laulettuna paljon parempi kuin vain luettuna. Sisällöltään tyhjällä mutta tyyliltään kasassa pysyvällä ja teknisesti hallitulla sanoituksella pääsi pisteissäni tällä kertaa yllättävän korkealle. Alkuteoksen "kielellä" ei ollut tälle käännökselle antamiini pisteisiin ainakaan tietoista vaikutusta, ts. sijoitus tässä sanoitusjoukossa olisi ollut sama, vaikka alkuteos olisi esitetty jollakin tunnetulla kielellä.
4. Tavallinen prinsessa
Tavallinen prinsessa ja tavallinen teksti. Ainakin päällisin puolin. Onneksi. Yksinkertaiseen kappaleeseen sopii yksinkertainen kaiho. Toistojen säilyttäminenkin puolustaa paikkaansa.
sziget kirjoitti:Paradoksaalista on, että kertoja antaa haaveminälleen vain tavallisia ominaisuuksia. Kaikki prinsessat ovat kauniita, viehkeitä, sieviä jne., arkinen hiirulainen olisi epätavallinen prinsessa.
Kaikki prinsessat voivat olla kauniita mutta eihän kertoja toivo olevansa
kaunis, vaan
kaunein. Kaikkein kaunein, viehkein yms. prinsessa ei ole tavallinen, vaan erityinen. Jotakin aivan erityistä on, jos prinsessaan voidaan liittää kaikki kuusi käytettyä superlatiivia. No, kolme niistä lienee melko synonyymisiä.
On tietysti surullista, ettei prinsessa koe voivansa olla ihana olematta viisain, vahvin ja kaunein.
Ehkä tämä ei ole niin viaton satu kuin miltä näyttää, vaan sisältää kritiikkiä nykyajan naiskuvaa ja kilpailuyhteiskuntaa kohtaan. Paitsi että prinsessan pitää olla naisellisin - kaunis ja kiltti - on mukaan ympätty menestyspaineita myös sellaisilla osa-alueilla, joiden ei luulisi olevan klassiselle prinsessalle niin tärkeitä. Tosin ehkä tämä on ylitulkintaa, koska eihän naisen menestystä enää mitata sillä, kelpaako tämä jollekulle miehelle vai ei.
5. Pieni kesälaulu
Tämä on sitä sanoitustyyppiä, jota on aina vaikein kommentoida, siis teknisesti ja tyylillisesti selvästi hallittu, eläväinenkin teos, joka ei vain syystä tai toisesta tee niin vahvaa vaikutusta kuin sen pitäisi perusteltavissa olevien meriittiensä puolesta. Ehkä se oli vain teema, mikä ei iskenyt. Omalla aihevalinnallani olen tietenkin väärä henkilö tätä toteamaan mutta jotenkin biisi tuntuu minusta liian "viattomalta" epäsuoriinkaan kuhertelukuvauksiin. B-osan runoilu oli sanoituksen parasta antia alkutekstistä säilytettyä krokotiilia myöten.
6. Öljyhuippu
sziget kirjoitti:Sivilisaatiokritiikki muistuttaa eräitä Timoteuksen viime kauden käännöksiä.
Sama vihainen nuori mies taas asialla.
Tosin en ole kovin vihainen, nuoruus on näkökulmakysymys ja sukupuolikin viisaampien mukaan pelkkä sosiaalinen konstruktio. Ehkä olenkin leppoisa vanha nainen.
Tämä sanoitus syntyi minulle sinänsä epätyypillisesti, että olin päättänyt kirjoittaa tästä aiheesta viisukäännöksen jo ennen kuin tiesin, mihin biisiin käännöksen tekisin. Valinta osui Belgian kisaan osin aikataulullisistakin syistä. Nyt voin avata alakerran kategorioiden puolelle tuomiopäivänjulistusketjun
aiemmin kuin jos olisin joutunut odottelemaan vaikka Moldovan käännöskisaa. Aihehan on ihan eri tavalla vakava ja ajankohtainen kuin esim. viime vuoden Irlannin-käännökseni, joka oli enemmänkin hyperbola ilmastohysteriasta kuin Pentti Linkolaa lukuun ottamatta kenenkään varsinainen profetia. Tässä sanoituksessa on jo paljon vähemmän mitään sellaista, mikä ei - valitettavasti - voisi pitää sananmukaisestikin paikkaansa. Paljon tietenkin riippuu siitä, oliko öljyhuippu "eilen" vai onko se kymmenen vuoden päästä. Jos se jo meni tai elämme sitä paraikaa, olemme pulassa, todennäköisesti ja toivottavasti emme silti niin pahassa kuin mitä tässä sanoituksessa oli kuvattu. Mutta ehkä itse aiheesta enemmän sille omistetussa ketjussa, jollainen täytynee ensi viikolla avata.
Toistoa merkittävästi vähentämättä biisissä ei tietenkään ollut mitenkään tilaa selittää, miten öljyn tuotantomäärän kääntyminen laskuun voi edes teoriassa johtaa lueteltuihin kauheuksiin. Tämä oli tavoiteltu efekti ja sanoituksen teoreettisen anonymiteetin säilymisen lisäksi toinen syy, miksi en ole avannut Peak Oil Worst Case Scenario -ketjua etukäteen. Selittämätön katastrofilitania oli tähän biisiin juuri sopivan absurdi.
7. Oodi kriketille
[disclaimer: Kirjoitan tämän käännöksen rakenteesta pitkästi
yleisestä mielenkiinnosta, en siksi, ettäkö ratkaisu olisi niin katastrofaalinen tjsp., että sitä pitäisi sättiä monen kappaleen verran.]
En pidä alkuperäistekstin rakenteen rikkomista syntinä sinänsä mutta rakenteen rikkoja ottaa tietenkin täyden vastuun siitä, että uusittukin rakenne toimii käännettävän kappaleen ja valitun sisällön kanssa. Tähän tekstiin valittua rakennetta en ymmärrä oikeastaan alkuunkaan. B-osa on mielletty kertosäkeeksi ja pidetty identtisenä, se on OK. Mutta entä A-osat sitten?
A-osa toistuu biisissä kahdeksan kertaa; alkuperäistekstissä se esiintyy kolmena eri versiona ja rakenne on A1-A2-B-A1-A2-B-A1-
A3-A1-A1. Tässä käännöksessä ensimmäinen ja kolmas esiintymä olivat hyvin samantyyppisiä, joten oletin viidennessä osassakin jälleen toisteltavan suojattavia ruumiinosia ja todisteltavan kovan pelivälineen vaarallisuutta mutta näin ei käynyt. Seuraavaksi oletin, että seitsemäs A-osa olisi samantyyppinen kuin viides mutta eipä ollut, sen sijaan se oli identtinen kuudennen kanssa.
Siis rakenne oli yksinkertaiseen biisiin aika hankalasti hahmotettava A1-A2-B-A1-A3-B-A4-A5-A5-A6. Kaikkien A-osien erilaisuuden tai jonkinlaisen säännönmukaisen toiston olisin ymmärtänyt mutta miksi tässä on imitoitu tai kopioitu mielivaltaisisissa kohdissa mielivaltaista aiempaa säkeistöä?
Sisällöstä en löytänyt vastausta; sisällöllisesti teksti puksuttaa eteenpäin kuin juna suuremmin taakseen katsomatta. Ei tosin niin huonoa ettei jotain hyvääkin: viimeinen säkeistö on selvästi suunniteltu viimeiseksi ja sopii paikalleen. Alku sen sijaan ei ole alku, vaan asiaan mennään suoraan. Se on yleensä hyvä asia ellei jopa välttämättömyys mutta tässä valittu tyylilaji ja sisältö huomioiden jonkinlainen "esittelysäkeistö" voisi olla hyväksi. Itse käyttäisin ehkä rakennetta A1-A2-B-A1-A3-B-A1-A4-A1-A5. Asian eteenpäin viemiseen riittää joka toinenkin säkeistö.
Rakenne ei ollut sanoituksen ainoa ongelma, myös tyyli tuntui kovin proosalliselta. Teksti vaikutti enemmän runomuotoon runnotulta esseevastaukselta kysymykseen "Mitä tiedät kriketistä?" kuin varsinaiselta sanoitukselta. Epäpuhtaat painotukset ja niillä luodut riimit (lyö
mässä - tässä; kestää - jär
jestään) vain vahvistavat vaikutelmaa. Ikään kuin olisi ensin laadittu lista asioista, jotka oli aivan pakko mainita kirjaimellisesti oikeassa muodossa, mikä tehokkaasti estikin runollisuuden luomisen. Näistä kahdesta syystä en valitettavasti voinut kuin tarjota mahdollisuutta Varjo-Cup-pisteeseen. Mainittakoon sanoituksen myönteisinä puolina kuitenkin omaperäinen aihevalinta ja vahva lopputeesi.