Ilahduttavan laajan kirjon tyylejä houkutteli tämä kisa, eikä pelkkää allt och ingentingiä, vaikka alkuteksti sitä olikin. Järjestys oli pääpiirteissään helppo löytää.
Katakombien suojaan ei ensiluvulla herättänyt poikkeavaa mielenkiintoa, mutta musiikkiin istutettuna se osoittautuikin mitä oivallisimmaksi. Jostain käsittämättömästä syystä pidin erityisesti kohdasta "Tultu on tähän, mua rakasta vähän". Ehkä se oli jotenkin sopivan yllättävä juuri siinä kohtaa? Tokihan kesken takaa-ajon kuuluu pysähtyä hetkeksi rakastamaan
Toinen kärkiehdokas löytyi loppupäästä (tällä kertaa arvostelin poikkeuksellisesti alusta loppuun).
Vie kirkkauteen ei onnistunut edes enkeleillään järkyttämään, koska olin valmiiksi jo virittäytynyt oikeaan mielentilaan
Tällainen toivottomuuden ilmeikäs kuvaus vetoaa minuun aina, olkoonkin, että kyllähän siellä pieni toivo mukana oli, mutta olkoon
Kuten edellisessä, tässäkin olisi mainiosti aineksia elokuvaksi - ja se on käännökseltä aika hyvä saavutus
Jos oma tekstini ei olisi se, mikä se on, se olisi varmaankin
Haarniska. Taistelutantereet, joutsenlaulut ja maatumiset kuuluvat kaikki olennaisesti omaan kuvastooni. Ensiluvulla pidin joitakin kohtia latteina (esim. "Elämä antaa ja ottaa"), kunnes tajusin, että nehän ovatkin juuri onnistuneita alkutekstin tavoittamisia. Ei siis miinusta niistä vaan plussaa (tällä kertaa
).
Rakasta, kärsi ja unhoita lupasi otsikkona joko jotain loistavaa tai kauheaa. Luettuna puolestaan pidin tekstiä lähinnä huvittavana, mutta musiikin kanssa se toimikin ihan yllättävän hyvin. "Suuret rakkauden käet" ovat yksinkertaisesti jotain liian kauniit
"Käännös siis tee" puolestaan on ilmeinen sisäpiiriviittaus, jonka voi tulkita toisinkin. Hyvin keksitty.
Uutena osiona tuon mukaan tiiviskommentit niistä teksteistä, jotka eivät raottaneet sanaista arkkuani sen enempää.
Jääkuningatar: Aluksi kohtalaisen toimiva artisti-ivailu; lopuksi tekninen katastrofi
Kobrat: Katakombien henkeä heikommin tekniikoin. Erityispiste monimerkityksisestä säkeestä "Etkä iske kuitenkaan".
Huijari: Kohtalainen teksti, joka kaatuu täytesanojen painon alle
Kummajainen: Toinen esittäjän kustannuksella pilailu, eikä siinä sinänsä mitään, mutta tekniikka...
"UFO kun tuli, en vastustaa voinut" on kyllä söpösti sanottu
Päivään uuteen: Joka kisassa kuuluu olla yksi maksimaalisen keskinkertainen ehdokas. Suurin ansio on alkuperäistunnelman saavuttaminen.
Tekniikasta yleisesti -osiossa todetaan tällä kertaa, että kappale oli yllättävänkin vaikea käännettävä. Tämän olennaisin syy oli sama kuin usein: pitkien tavujen runsaus. Ainoastaan kärkikaksikkoni välttyi (lähes) kokonaan tekniikkamiinuksilta.
Itse kappaleesta olen valvojan kanssa perin eri mieltä. Tämä ei todellakaan ole mitään kevyttä poppia vaan elämää suurempi teos, joka vaatii elämää suuremman tarinan
Alkuperäisteksti tosin on sitä vain päällisin puolin, joten otin tehtäväkseni korjata asian. Kertosäkeen ensimmäinen puolisko syntyi itsestään jo ennen kuin kävin työhön. Se kuulosti hyvältä, mutta aloin miettiä, millaisen sankarin kuolemaa ylistetään?
Sitten palaset loksahtivat paikalleen. Tosin hetken emmin, pystyisinkö kirjoittamaan uskonnollissävytteisen tekstin vakavasti. Näköjään pystyin, ja aihepiiri tarjosi erinomaisen vahvan symboliikan.