Viisukuppila

Sapfo-listalta välitettiin tällaista viestiä:


Lämpimästi tervetuloa kansainväliseen Queer Euroviisu -seminaariin, joka
järjestetään tiistaina, 8.5.2007 Helsingissä.

Seminaarissa kulttuurin ja median tutkijat kokoontuvat yhteen pohtimaan,
mikä Euroviisuissa on erityisen pervoa ja queeria. Miksi Euroviisuille on
kehittynyt uskollinen, etenkin miehistä koostuva homoyleisö? Entä edustaako
Lordin 2006 voitto Ateenassa murrosta tässä traditiossa?

Tilaisuus on kaikille avoin ja sen järjestää SQS - Suomen Queer-tutkimuksen
seura yhteistyössä Helsingin yliopiston Taiteiden tutkimuksen laitoksen,
Kristiina-Instituutin ja AV-Arkin kanssa.

Alla seminaarin ohjelma.

Ystävällisin terveisin ja ristiinpostitusta pahoitellen

Annamari Vänskä
SQS - Suomen queer-tutkimuksen seura, puheenjohtaja

*   *   *

Queer Eurovision
Tuesday, May 8, 2007, 10am-7pm
University of Helsinki, Small Hall
Fabianinkatu 33, 4th floor

10-12 Welcoming Words: Professor Heta Pyrhönen, Director of the Institute
for Art Research, University of Helsinki

Lecture:
Professor Brian Singleton, Karen Fricker, and Elena Moreo: “Performing the
queer network: Divas, fans, and families at the Eurovision Song Contest”
(multimedia presentation)
Chair: Mikko Tuhkanen, Assistant Professor, Department of English, East
Carolina University

12-13 Lunch

13-16 Panel discussion:
Jan Feddersen: “Te Deum: Queering European Identity with Eurovision”
Mari Pajala: “Closeting Eurovision: Heteronormativity and National
Television”
Peter Rehberg: “How different are we? The Eurovision Song Contest as an Exercise in Queer Nationality and Mainstream Camp”
Chair: Annamari Vänskä, Society for Queer Studies in Finland & Researcher
at the Department of Art History, Institute for Art Research, University of
Helsinki

16-16.30 Award ceremony for the winner of Eurovision Video Art Competition,
organized by AV-Arkki (Center for the Distribution for Finnish Media Art)

16.30-19 Wine Reception
Welcoming Words: Professor Kirsi Saarikangas, Christina Institute for
Women’s Studies, University of Helsinki

21- Evening program at Con Hombres, The Eurovision Café. Program to be
announced.

The event has been co-organized by the SQS – Society for Queer Studies in
Finland, Christina Institute for Women’s Studies, the Department of Art
Research, University of Helsinki and AV-Arkki, Center for the Distribution
for Finnish Media Art.

ed. Peter Rehbergin aihe lisätty.

Miik kirjoitti: 13-16 Panel discussion:
Mari Pajala: “Closeting Eurovision: Heteronormativity and National
Television”

Jee Mari 

Miik kirjoitti: 16.30-19 Wine Reception

Jee viiniä

Ajankohta taas ihan mahoton arkena päiväsaikaan, mutta tätähän tää on. Hienoa silti, että järkätään tällainenkin.

Miik kirjoitti:erityisen pervoa ja queeria

Jee pervoilua ja homostelua 

Voi ei! Minulla on tuolloin työvuoro! 

Kauheen paljon kaikkea mielenkiintoista olis tarjolla koko viisu- ja vielä edeltävänkin viikon. Kiirus tulee! Mitenhän tuonnekin ehtisi, kun tiistaina lienee vielä finalistien harkat ja pressit käynnissä

Mullekin tuli työpostiin tuo seminaarikutsu ja sillä matkustankin Helsinkiin jo maanantai-iltana. Varmasti ihan mielenkiintoinen seminaari tulossa, Annamarin kanssa mailia vaihtelin tuossa viimeviikolla. Häätyy mennä kahtomaan, jotta mihinkä lokeroihin sitä meittiä viisuhörhöä taas pistetään

Täydennys tämän ketjun alussa sekä Viisukuppilan etusivun englanninkielisessä tiedotteessa olevaan Queer Eurovision -seminaarin alustavaan ohjelmaan. Peter Rehbergin alustuksen otsikko on vahvistettu. Siis:
Peter Rehberg: “How different are we? The Eurovision Song Contest as an Exercise in Queer Nationality and Mainstream Camp”

Vaikuttaa mielenkiintoiselta, taidanpa raahautua paikalle

tietääkö kukaan onkos näissä suomenkielistä selostusta, yhteenvetua.... muutama on vielä jotka eivät englantia niin oikein tajua... (tekstittämättömistä suomen viisukipaleista päätellen...)  eli onko paikalla paikallista tulkkia  ?

Osasisiko kukaan valaista miksi Euroviisut oikeasti ovat niin suosittuja homojen keskuudessa ja mistä lähtien näin on ollut?

Kiitos.

Turussa oli jo eilen Euroviisu-seminaari

Toukokuu 8, 2007 (10:00 - 1900)
(Auxiliary events) Helsingin yliopistolla järjestettävässä seminaarissa tutkitaan mikä Euroviisuissa on pervoa ja queer...

Queer Eurovision-seminaarissa:

Jossa nyt parhaillaan käydään näin mielenkiintoista keskustelua, olisi mukavaa kuullu mietteitä paikanpäällä olijoilta.
- ja mahdollisesti jatkaa keskustelua tässä ketjussa.

Oliko kukaan Kuppilasta tuolla seminaarissa? Kertokaa mietteitä jos oli ollut kuuntelemassa.

Ajattelin vaan kun on mediaankin noussut menneinä päivinä keskustelua Viisujen imagosta: homomaista ja outoa touhua.

En itse ole koskaan mieltänyt viisuja mitenkään homojen juttuna, vaan pienenä yllätyksenä tuli mulle viime kesänä kun huomasin miten monta homoseksuaalia täällä Kuppilassa on. Ja nyt keväällä kun mediassa on ollut aiheena viisut+homot-keskusteluja, niin olen vasta herännyt tajuamaan että viisuja on pidetty yleisesti erityisesti homojen suominana harrastuksena...tää oli mulle ihan uutta. Mutta onko se näin sitten?

Olisin ollut kuuntelemassa, ellei olisi ollut päivystysvuoroa aamulla ja viisuratikan ainoa ajo iltapäivällä

Mutta viisuratikan jälkeen käväisin yliopistolla, siellä oli ohjelmassa meneillään jo se viinitilaisuus. Juttelin muutaman lasillisen verran Mari Pajalan ja muiden kanssa. (En tiedä, tiesivätkö nämä muut että olinkin hetero jota aihe kiinnosti!;)) Mari lupasi lähettää minulle sähköpostitse oman alustuksensa, ja lisäksi tietyille sivuille tulee ajan mittaan jotain juttua seminaarista. Laitan linkin tähän heti kun löydän papereideni joukosta.

Mielestäni kiinnostavampaa kuin tutkia sitä, miksi homot (ja lesbot) pitävät euroviisuista, olisi tutkia, miksi heteromiehet eivät niistä yleensä pidä! Ajatelkaa nyt: jos otetaan Suomen kansan koko miespuolinen väestö, heistä lienee homoja noin 10 % (menikö suurin piirtein oikein?) Silti viisufaneista yli puolet miehistä on homoja. Tämä siis tarkoittaa, että euroviisut kiinnostavat heteromiehiä yli 10 kertaa harvemmin kuin homomiehiä!!! Mistä ihmeestä tämä johtuu. Miksi ero on näin merkittävä? Mitä vikaa juuri euroviisumusiikissa on, ettei se kelpaa heteromiehille siinä missä kansallinen melodinen rock tai pop?

Näiden kisojen alla käydyt keskustelut, Nyt-liitteet ja muut, ovat lopullisesti tuoneet asian suurten massojen tietoisuuteen. En tiedä, onko se hyvä asia vai ei. On tosin hyvä rikkoa tabuja entisestään ja tuoda seksuaalisten vähemmistöjen asiaa ja olemassaoloa enemmän parrasvaloihin kuin aikaisemmin. Toivottavasti tämä ei kuitenkaan aiheuta sitä, että heteromies joutuu entistä useammin vakuuttelemaan, ettei ole homo, vaikka onkin viisufani.

Maanantaina työpaikan kahvitunnilla minulta luonnollisesti kysyttiin euroviisuista, millaista oli ollut jne. Mutta selvästikin ihmiset olivat kiinnittäneet myös näihin seksuaaliasioihin huomiota, olivat Nyt-liitteensä lukeneet jne. Olin aistivinani jotain outoa siinä ilmapiirissä, jotkut eivät aluksi suhtautuneet minuun kuten aikaisemmin, mitäköhän olivat minusta jutelleet poissa ollessani? Joku naurahteli viisufanimiesjoukosta leijailevalle naisten hajuvedelle, joku drag-artisteille… Kunnes päätin nostaa kissan pöydälle, otin lauseessani puheeksi Nyt-liitteen ja muut tosiasiat. (Ja aistin tunnelman menevän hiirenhiljaiseksi, kuin kaikki olisivat pidättäneet henkeään, aioinko minä nyt ”tulla ulos kaapista” tai jotain…)

Mutta onnistuin keventämään tunnelman äkkiä hauskalla jutulla siitä, kuinka fani-infopisteeseen tuli yhtenä päivänä toimittaja, joka pyysi työntekijöitä pohtimaan sitä miksi niin moni viisufani on homo, jolloin tämä nainen jolta kysyttiin katseli ympärilleen ja kysyi ”Onks täällä ketään homoja paikalla?” jolloin todettiin ettei niitä ollut yhtäkään, vaikka oli 2 miestäkin (taisi olla Jvvv ja minä  )… Tilanteen ironia onneksi ymmärrettiin, naurettiin, ja tunnelma vapautui. Kertasin vielä lisälauseessa oman heterouteni varmuuden vuoksi. Mistä sen tietää, mitä he ovat minusta ajatelleet, vaikka olenkin heteronaimisissa… Työpaikkani ei kuitenkaan ole mikään taiteilijayhteisö vaan insinööri(konsultti)toimisto, selvästikään tämä aihe ei ole niitä vapautuneimpia puheenaiheita. Pystyn puolustamaan seksuaalivähemmistöjen asiaa vaikka jokaisessa kahvipöytäkeskustelussa, mutta en itse halua tulla luulluksi niihin kuuluvaksi.

Onko kenelläkään muulla vastaavanlaisia kokemuksia nyt ”viisujen ulos kaapista tulon” jälkeen? (eli Nyt-liitteen paljastusten jne. jälkeen)

Huilumies kirjoitti: Olisin ollut kuuntelemassa, ellei olisi ollut päivystysvuoroa aamulla ja viisuratikan ainoa ajo iltapäivällä

Mutta viisuratikan jälkeen käväisin yliopistolla, siellä oli ohjelmassa meneillään jo se viinitilaisuus. Juttelin muutaman lasillisen verran Mari Pajalan ja muiden kanssa. (En tiedä, tiesivätkö nämä muut että olinkin hetero jota aihe kiinnosti!;)) Mari lupasi lähettää minulle sähköpostitse oman alustuksensa, ja lisäksi tietyille sivuille tulee ajan mittaan jotain juttua seminaarista. Laitan linkin tähän heti kun löydän papereideni joukosta.

Jään odottelemaan. Muuten toukokuun City-lehdessäkin oli aiheesta: homot ja viisut, pintaraapaisua.

Huilumies kirjoitti:Onko kenelläkään muulla vastaavanlaisia kokemuksia nyt ”viisujen ulos kaapista tulon” jälkeen? (eli Nyt-liitteen paljastusten jne. jälkeen)

Itse asiassa on! Mäkin olen viisuista puhunut työpaikallani useinkin, ja kertoillut juttuja esim. viisufanikavereistani, mm. parhaasta ystävästäni joka sattuu olemaan heteromies. Aina välillähän sitä joutuu selittelemään, että kyllä, se on ihan oikea hetero eikä vain kaapissa... Erään työkaverin kanssa taas tuli juttua yhteisestä tutustamme, joka viisuviikkojen aikana paljastui viisufaniksi (olin siis tuntenut  hänet aiemmin mutta viisuista ei koskaan ollut puhetta, joten en hänen viisufaniuttaan tiennyt). No, tämä työkaverini sitten heti alkoi kysellä, että onko se homo onko se homo onko se homo? Vastasin hänelle, että en tiedä eikä varsinaisesti hänen seksuaalisuutensa kiinnosta (minulle seksuaalisuus on ihmisessä vain yksi ominaisuus, joka ei sinänsä ole minulle merkittävä). Kysyin häneltä myös, miksi vakituisesti seurustelevaa työkaveriani edes asia kiinnostaa, ellei hän ole aikeissa iskeä kyseistä henkilöä. On selkeästi niin, että "taviksia" kiinnostaa kaikki erilainen ja heti on kauhean jännää, jos joku tuttu onkin "sellainen". Kyllä mä tiedän, että muutama työpaikallani "tietää" minun olevan vähintään biseksuaali, vaikka seurustelenkin miehen kanssa, olenhan viisufani. Mulle on ihan sama, luulkoon vaikka lesboksi. Ainoat henkilöt, joiden oikeasti toivon tietävän asian oikean laidan ovat ne, joista olen itse kiinnostunut siinä mielessä, ja koska seurustelen vakituisesti, ei ongelma ole kummoinen.

En nyt provoa, mutta aika jännää että heteromiehet ovat niin kauhuissaan homoksi leimaantumisestaan... eikös se olekaan ihan ok olla homo?  Ja siinä mielessä kiva, että saatte hieman maistaa sitä syrjintää, jonka kanssa me homot jo olemme oppineet elämään... varmaankin ymmärrätte meitä hieman paremmin, kun itse pääsette kokemaan tuollaista kuiskuttelua ja hiljaisia hetkiä, kuten Huilumiehen töissä. Meille se on jokapäiväistä, tai ainakin oli joskus.

Ettei tää keskustelu mee ihan käsistä, niin onko se sitten vain myytti Viisujen imagosta: homomaista ja outoa touhua?

Kerroin jo sitäedellisessä viestissäni oman oletukseni...eli en ollut kokenut viisuja homojen juttuna ja mulle ihan uus ajatus että se näin -muka- olisi.

Viisuista pitäminen on outoa lähes kaikkien mielestä jotka tietää mun kiinnostukseni viisuja kohtaan. Tänään viimeksi sain kuulla "tollasen touhun" olevan outoa, eli olen outo.

Onko se outoa jos on kiinnostunut viisuista? Miksi se on sitten outoa tai mikä siinä on outoa? En ymmärrä. Ei se penskana ainakaan ollut yhtään outoa, kaikki seurasi viisuja ja jutteli niistä.

No meikäläinen ajautui kaksi kertaa nyt Suomen-visiitillä asiasta keskustelemaan telkkariin, (molemmat YLEn ohjelmia) ja aika vaikea oli saada niitä toimittajia enää kääntämään päätään, kun yritti tolkuttaa ettei se nyt vaan kyllä edes niin ole kuin väitätte. OSA gay-alakulttuurista pitää keskimääräistä enemmän viisuista, mutta ei lähellekään kaikki. Ja jos kaikki sadat miljoonat viisuja katsovat olisivat homoja, niin olisipa maailma ihanan pinkki

Kyllä minusta sekä homoalakulttuurissa sekä valtavirtaelämässä se viisujen seurailu on se omituisempi juttu. Mutta mediassa kaikki ovat laumasieluja, yksi keksii tämän "uuden" näkökulman ja kaikki seuraavat perässä.

Olisi kiva kuulla, mihin johtopäätöksiin tuo seminaari mahtoi tulla.

JuhaUK kirjoitti: En nyt provoa, mutta aika jännää että heteromiehet ovat niin kauhuissaan homoksi leimaantumisestaan... eikös se olekaan ihan ok olla homo? 

Meillä heteromiehilläkin on herkät kohtamme Onhan se ok olla homo, niin kuin on ihan ok olla saamelainen, norjalainen, venäläinen, lakimies, siivooja, yksikielinen… mutta kun en ole itse mitään noista, niin miksi pitäisi luulla sellaiseksi, varsinkaan toisen, asiaan sinänsä liittymättömän seikan (harrastuksena euroviisut) perusteella. Ja, vaikka tästä aiheesta löytää mielenkiintoista yhteiskunnallista aspektia musiikillisten keskustelujen sekaan, niin se vie turhaan huomiota siitä, mistä loppujen lopuksi haluaisi keskustella tavisten kanssa vapautuneessa tunnelmassa, eli mitä he pitivät itse viisuista, musiikillisesti tai visuaalisesti.

JuhaUK kirjoitti: Ja siinä mielessä kiva, että saatte hieman maistaa sitä syrjintää, jonka kanssa me homot jo olemme oppineet elämään... varmaankin ymmärrätte meitä hieman paremmin, kun itse pääsette kokemaan tuollaista kuiskuttelua ja hiljaisia hetkiä, kuten Huilumiehen töissä. Meille se on jokapäiväistä, tai ainakin oli joskus.

Arvasin että joku ajattelisi näinkin Minäkin ajattelin tuota. Toki se voi olla hyödyllinen kutkuttava kokemus kenelle tahansa, ja voin kuvitella millaista se on jokapäiväisenä. Mutta sellaista olisi terveellistä kokea etenkin niiden, jotka homoja eivät tunne tai jotka homoutta eivät hyväksy.

Tietysti tapauksesta on saattanut olla se hyöty, että tulipahan aihetta käsiteltyä edes kerran tämänkin työpaikan kahvipöydässä

Mikäköhän oli muuten tämä homo vs hetero –määräsuhde 1960- ja 1970-lukujen ”viisufanien” keskuudessa? Vai joutuivatko homot tuolloin olemaan niin ”kaapissa”, että asiaa olisi mahdotonta tutkia…

Minä kun vietän varmaan eniten aikaa viisuharrastusten kautta tuntemieni ystävien kanssa, niin homous ja lesbous on mulle vaan niin luonnollinen asia kuin voi olla. Sitten joskus "tavisten" ihmettelevät ja kummastelevat reaktiot palauttavat maan pinnalle... Mä en vain jaksa ymmärtää, miksi esimerkiksi joidenkin opiskelukavereiden on aina pakko kysyä suureen ääneen, että ONKO SEKIN HOMO???, kun kerron tuovani jonkun viisufanikaverini esim. jonnekin opiskelijabileisiin "avecikseni". Mitäköhän se niillekään kuuluu ja ennen kaikkea, mitä väliä sillä on?

Vaikka suvaitsevaisuus seksuaalivähemmistöjä kohtaan onkin kasvanut, niin kyllä Suomessa on edelleen aika varautunut ja ihmettelevä suhtautuminen homoihin. Viisufanit tosin ovat muutenkin paljon suvaitsevampaa porukkaa, johtuisikohan se siitä, että homoja on viisufanien joukossa paljon? Ehkäpä se  on niin, että kun on saanut kokea elämässään JuhaUK:n kuvailemaa ihmettelyä ja kuiskuttelua, tietää miltä se tuntuu ja osaa suhtautua kaikkeen muuhunkin valtavirrasta poikkeavaan terveellä tavalla? Ja onhan itse viisufaniuskin ollut jo pitkään tosi kummeksuttu ja jopa paheksuttu ja vähätelty ominaisuus.

JuhaUK kirjoitti: Kyllä minusta sekä homoalakulttuurissa sekä valtavirtaelämässä se viisujen seurailu on se omituisempi juttu.

Tämä on kyllä ihan totta. Omistakin homokavereistani suurin osa pitää viisuja lähinnä turhanpäiväisinä ja kuuntelee mieluummin jotain kamalaa jazzia, klassista tai heviä

Kertokaapas te kansainvälisemmät fanit, onko muiden maiden faneista yhtä suuri osa homoja kuin suomalaisista faneista? Israelilainen fani Michael oli tosi hämmästynyt viisukuppilan iltabileissä Bio Rexissä, kun hän jossain vaiheessa hoksasi useiden paikallaolevien olevan homoja. Keskustelu meni jotensakin näin:

M: "Am I the ONLY straight guy here???"
minä: "Well, not exactly... That guy is also straight... and those two..." (Osoitin Huilaria, Jvvv:tä ja lharjua; sali oli ihan täynnä porukkaa  )
M: "So almost all the guys are gay here?"
minä: "Quite about so."
M: "But WHY "

En osannut ihan tyhjentävästi vastata... Selittelin jotain perinteisestä suomalaisesta äijäheterosta jne, mutta ei Michael oikein ymmärtänyt koko juttua.

Minusta seksuaalisen suuntautumisen lohkominen on sinänsä kyseenalaista. Kuitenkin olen vertaillut asiaa. Minusta tuntuu, ettei esimerkiksi virolaisissa euroviisufaneissa ole homoja, kun taas suomalaisissa homoja on huomattava määrä. Luulen sen olevan nimenomaan erityisesti homoihin kohdennetun viisumarkkinoinnin tulosta.

Kaikenlaisia stigmoja koitetaan laitella, mutta niitä on viisasta yrittää väistää. Tiedän, että olen monien mielestä ties mitä. Lesboksikin minua on luultu...

En nyt ymmärrä mitä tarkoitat viisumarkkinoilla? Minun muistini mukaan viisuja ei ole juurikaan markkinoitu Suomessa, ei ainakaan ennen Lordia. Eikä sitäkään voi kovin homovaikutteiseksi sanoa.

Viitannet taas siihen, että viisutapahtumia on usein pidetty homoravintoloissa? En nyt kuitenkaan usko, että edes homot ovat niin pinnalllisia ja aivottomia, että alkavat faneiksi vain siksi, että homopaikoissa soi enemmän viisuja kuin heteropaikoissa. Iloinen viisumusiikki nyt vaan usein sattuu sopimaan homoravintoloiden yleisimpään musiikkityyliin, mutta ei se silti ole kaikkien makuun. Hyvin monet homot vierastavat perinteisiä homoklubeja juuri siksi, ettei soitettu musiikki (viisuineen) ole heidän makuunsa.

Jos aktiivisimpien viisufanein piirissä on keskimääräistä enemmän homoja, kannattaa selitystä etsiä esim. siitä, että monilla meistä on suurempi vapaus osallistua esim. eri maissa oleviin viisufinaaleihin kuin esim. perheellisillä heterofaneilla. Harrastukseen käytössä oleva aika ja raha saattavat olla ainoa syy, joka aiheuttaa tuon harhakuvan, että kaikki viisuilijat ovat homoja, kun vain osa aktiivisimmista alan seuraajista on.

JuhaUK: Tarkoitan viisumarkkinoilla etenkin viisutapahtumien puffausta esim. puskaradioiden kautta - ja esim. 2003 järjestetty fantapahtuma oli mielestäni tarkoitettu erityisesti homoille. Mutta muutakin homoille suunnattuja juttuja viisuissa toki on. Osa varmasti palveleekin tarkoitustaan. Myös on huomattu, etteivät kaikki heterotkaan niin mielellään tule mukaan homojen sekaan, mikä on toisaalta ymmärrettävää, muttei hyväksyttävää. Pienikin markkinointi on markkinointia ja mainontaa.

Se, että homoilla on enemmän aikaa ja rahaa kuin heteroilla, johtuu monista seikoista, ja siinä olisikin toinen keskustelun paikka.

Veikkaan siis, että persoonat vaikuttavat siihen, kuka missäkin käy. Puskaradiot ovat tehokkaita. Viisuharrastuksessa on mielestäni tilaa kaikille.

Mulle tuli mieleen vastaavasti pääasiassa heteroille suunnattu viisutapahtuma eli viisutanssiaiset, jotka eivät sitten taas keränneetkään yleisöä samalla tavoin kuin useat muut tapahtumat 

Niin...

Siihenkin voi olla monta eri syytä. Esimerkiksi kaikki eivät pidä tanssista, toiseksi viisuharrastuksella on ollut omat leimansa tanssiaisvaiheessa, ja kolmanneksi joillekin aikataulu on ollut mahdoton. Muitakin syitä varmasti on.

Totta... Tuo nyt oli vain yksi esimerkki ja oikeastaan ainoa joka tuli mieleen selkeästi vain heterofaneille suunnatusta tapahtumasta. Luulen minäkin, että ajatus paritansseista karkoitti suurimman osan viisutapahtumien vakiokasvoista. 
Itselleni tapahtuma oli kuitenkin mukavaa vaihtelua iänikuisen viisudiskon sijaan. 

tonywerner kirjoitti: Totta... Tuo nyt oli vain yksi esimerkki ja oikeastaan ainoa joka tuli mieleen selkeästi vain heterofaneille suunnatusta tapahtumasta.

Ei pidä todellakaan paikkansa ainakaan tuo "vain"-sana. Toivoimme todellakin kaikkien suuntautumisten edustajia paikalle. Siellä olisi esimerkiksi saanut tanssia vaikka minkälaisissa pareissa, me olimme järjestäjiä, omasta kehtaamisesta se vaan on kiinni.

Muutamat tiettävästi homosuuntautuneet olivat sitäpaitsi ahkerampia tanssijoita (jopa vastakkaisen sukupuolen kanssa) kuin eräät heterosuuntautuneet. 

Myönnettäköön, että paritanssi taitaa olla "heterompi" konsepti kuin viisutapahtumat yleensä, mutta tärkeintä on edelleen että se oli viisutapahtuma. Ja ehkä oli hyvä, että joku sellainenkin järjestettiin, kun homo- ja bi-suuntaukset nyt ovat saaneet muutenkin paljon julkisuutta kisojen alla...

tonywerner kirjoitti: Itselleni tapahtuma oli kuitenkin mukavaa vaihtelua iänikuisen viisudiskon sijaan. 

Tämä olikin niitä varsinaisia syitä sen tapahtuman järjestämiseen. Ja varsinkin se, että nyt saatiin hyödynnettyä sellaisia viisukappaleita, jotka eivät tavallisesti tule hyödynnetyiksi viisutapahtumissa. Viisuja on yli 1000, miksi pitäisi aina tyytyä vain niihin 100:aan "tavanomaiseen" viisudiscokappaleeseen?