Kaikissa sanoituksissa oli vähintään kohtalainen idea ja siedettävä laulettavuus, joten alimpien pisteiden jakaminen tuotti suuria vaikeuksia. Suosikki löytyi helpommin.
1. Häh?
Tavunpituuksissa pientä häikkää, ellei kuuloni reistaa. Idea on hauska. Toisaalta säkeistöt täyttävä hölynpöly uhkaa tehdä koko jutusta yhdentekevän. Toisaalta juuri tuo "Siis häh?" ja sitä seuraavat reistaa, hiffaa ja pörrää ovat herkullisia. Mönjä ei ole herkullista, vaikka totta on, että korvat kannattaa puhdistaa, jotta kuulisi.
2. Lapsi
Alkutekstin ja tulkinnan lapsekkuus perustelee aihevalinnan. Fiilistasolla ihan kunniallinen sanoitus. Miinuksia ovat tekniikan likimääräisyys, riimien köyhyys ja toiston lisääminen kertsissä: pilvilinna ja tähtitarha ovat ylitoistetut sanat. Kliseitä en nyt paheksu, tässä ne jopa vahvistivat biisin lapsellisuutta, joten aineksia kyllä oli.
3. Ei saa
Hyvä aihe, onhan se melkein sama kuin omani.
Töissä polttamisen ja lapsen voittamisen kielto eivät ole tyypillisiä lapsen ongelmia - naivismissa ei siis pitäydytä. Entä mitä luovaa on puiden kaatamisessa ja kuka niitä estää kaatamasta, jos omistaa metsän?
4. Et saa
Oma käännös.
5. Katso suoraan aurinkoon
Älkää tehkö tätä kotona.
Lapsuuden hämäristä muistan Ellery Queen -tarinan
Apollon silmä, jossa huijarin uhri putosi hissikuiluun. Hänet oli saatu palvomaan auringon jumalaa ja katsomaan suoraan aurinkoon. Sitten huijari uskotteli sokeutuneelle, että hissi on kerroksessa ja siihen voi turvallisesti astua.
6. Akka
Alku on lupaava, valkotakkisten tarve näyttää ilmeiseltä. Kertojan ilkeys ja alkuteoksen lapsellinen kysely eivät oikein kohtaa. Ehkä kertoja imitoi sinisilmäisen ja helposti huijattavan "akan" lapsellisuutta? Miksi hän lainkaan tuhlaa energiaa moisen mitättömyyden haukkumiseen? Kertsin nimittelyt ovat sattumanvaraisia, riimin määräämiä. Kohta "Mut silmäs on noin siniset" ontuu teknisesti. Ilkeys viehätti, mutta se ei nyt riittänyt.
7. Elävien juopuneiden yö
Night of the Living Finns. En pysty täysin hahmottamaan tilannetta. Onko kertoja hautaan sammunut juoppo vai haudattava vainaja? Kuka on kyylääjä, ketkä menevät piiloon, nousevatko juopot haudoista vain käyvätkö he kalmistossa vain piknikillä? En siis ymmärtänyt käytännössä mitään. Viihdyttävyytensä johdosta käännös nousi silti melko hyville pisteille.
8. Trompe l'œil
Heh, kiehtova aihe. Kerronta on vaivalloisen koukeroista. Toisaalta kertojan päivittely ja ihmettely on naiivia tavalla, joka sopii luontevahkosti yhteen Aishan tulkinnan kanssa. "Väärä trikki" tuntuu osuvalta, joku voisi hyvinkin pitää tällaista optisilla harhoilla pelaamista halpana tehokeinona eikä "oikeana" taiteena.
9. Ruoska
Synkkyyttä kannatan, tekniikasta ja muusta on pakko vähän nipottaa. What for -toisto on korvattu kertsissä aika kirjavalla sanaryppäällä, se syö tehoa. Jotkut sanapainot (sol
vaukset, ris
tiin ras
tiin) ja tavunpituudet tökkivät. Riimittely jää laihaksi. Kolmannen säkeen "muka" ilmaisee kertojan ottavan etäisyyttä tarinan karjuun. Toisaalta nainen jää passiiviseksi varjohahmoksi, hän vain katsoo ja kaatuu (kuolleena) maahan. Virus (r. 6) on heikko haukkumasana, ja kuollutta kutsuisin ruumiiksi eikä kehoksi (r. 19).