Tasokas kilpailu, neljä hyvää ja muutkin kelvollisia. Se ärsyttää, että nananaat, dadadamit ja vastaavat pitää muka aina korvata jollain kääntäjän omalla heurekalla. Häntä heiluttaa koiraa. Usein käännös näyttää siltä, että ensin on lähdetty "kääntämään" näitä höpöhöpö-osuuksia ja kaikki muu on toisarvoista. No jaa, Suomi-kilpailussa kaksi kärkisijaa menivät dadadamin säilyttäjille, joten ehkä vaahtoan suotta. Ja olenhan itsekin pannut höpöhöpöjä uusiksi esim. viime vuoden Ranska-kisassa.
1. Palmujen ääreen
Ei tarkoita Juhani Palmun tauluja, onneksi. Laulettavuus köhii. Aihe on turvallinen, ei huono. Toteutus tuntuu paikoin sattumanvaraiselta: lapsenlapset ovat kaukaa haettuja, "hymyä pukkaa huuleen" oudoksuttaa. Silti luettuna melko normaali iskelmäteksti, ongelmat ovat enemmän tekniikassa kuin ohuessa sisällössä.
2. Kerta riitä ei
Toivottavasti Saksa-väännöskisan tulos ei lisää käännösväkivaltaa.
- Nassusta tuli mieleen parin viikon takainen
Ukraina-"sanoitukseni". Kontrasti herttaisen kappaleen ja hertattoman käännöksen välillä on räikeä ja ilmeisen tahallinen. Onhan tässä paljon hauskaa, esim. "Rakkaus potkii kulkusille".
3. Keikkatarjoilut -
Pöydän ääreen jäätyy mielellään
Moni rivimuusikko voisi räjähtää nauruun. Luulenkin, että se on nkorpin kaipaama punainen lanka. Videolla nähty pitopöytä liitetään yhteyteen (keikkamuusikon arki), josta se on todellisuudessa mahdollisimman kaukana. Teksti on hauska pienin keinoin ja lisäksi täysin musiikkiin sopiva. Aina ei tarvitse lyödä läskiksi, vaikka pöydästä kenties läskiäkin löytyy.
4. Ilokaasu
Ääh. Hahhahhaat eivät sovi nannannaiden paikalle ollenkaan, vai oletteko kuulleet jonkun nauravan sävelletysti? Konsonantit ovat erilaisia, n ei ole vapaasti vaihdettavissa h:hon, ehkä lukija halutaankin tehdä tietoiseksi tästä. Kappale on ilmapallo, johon nokkelan kääntäjän pitää puhkoa reikiä? Ilokaasusta tulee mieleen Laurelin ja Hardyn mykkäkomedia, jossa oltiin hammaslääkärissä ja... en tiedä nimeä, mutta pahuksen hauska se on.
5. Unentuoja
Nukkumatti, tuo DDR:n animaatiostudioiden kuolematon hahmo. Viisukuppilan kirjallisuuskerho suosittelee myös nerokkaan E. T. A. Hoffmannin novellia
Sannoittaja (Der Sandmann, 1817), julkaistu suomeksi kokoelmassa
Saksalaisia kertomuksia (1952). Alusta tuli mieleen Tanska 08 -käännökseni
Aikaisin ("Pian luomet lupsahtaa, pian hetkeni lyö"). En kuitenkaan löytänyt yhteyttä uniaiheen ja biisin väliltä. Toistuva kohta "Ei tunnu yhtään rasittavalta" ei tunnu kovin luontevalta. Laulettavuus melko hyvä, ontuu esim. lopussa, muuten kahvi maistuisi.
6. Kevätsiivous
Ehtisipä joskus siivota. Halusin säilyttää tyhjähkön alkutekstin rakkausaiheen. Siitä tuli kehys, mutta alun ja lopun väliin täytyi keksiä jotain ohjelmaa. Kevätsiivous oli ensimmäinen sana ja asia, joka tuli mieleen.
7. Taivaankannen tohtori
Tohtori Kiiminkinen? Rivillä 3 luetellaan kaikenlaista, mihin unet voisivat liittyä. Olisi kannattanut rajata aihe tiukemmin - unen laatu tai unien sisältö - nyt teksti jää pintaraapaisuksi, vaikka idea on kiinnostava. "Älkää valvoskelko, tai annan paheksuntaa" huvitti.
8. Auringot jäätyneet iltapäivään
Huikea otsikko, ja muitakin runollisia oivalluksia löytyy, "Vellova toivonhuntu putoaa kaisloihin" ym. Joojoojoo ärsytti vähemmän kuin hahaha käännöksessä 3, koska se ei ole varta vasten keksitty pääasia tai ei tunnu siltä. Tekniikassa on parannettavaa. Alakuloinen aihe ei aivan ihanteellinen tähän biisiin.
9. Irti arjesta
Tämä näytti teknisesti valmiimmalta, tavut napsahtelivat paikoilleen. Jos liiman, liinojen ja siiman tehtävä on jotenkin ilmiselvä, missasin sen. Naananaanojen korvaaminen on sekä itsetarkoituksellista kikkailua että ihan perusteltavissa. Kappale vaarantaa ainakin ABABB-kaavan, koska siinä ei ole samana toistuvaa kertsiä, mistä Düsseldorfissa varmaan sakotetaan rankasti. "Ruosteenkeltaisuus" ja "laskuvarjohyppy" miellyttivät.